Pörssisähkö ja lämmityksen ajastus

[hirsimies]

Olen ottanut pörssisähkön (veloitetaan mittauksen mukaan tunneitain). Tämä on yleisesti keskimäärin halvempi (mutta kylmimpinä tunteina kalliimpi) ja antaa muutaman vaihtoehdon säätää.

1) Pörssisähkö on silloin kätevä, jos on mahdollisuus hoitaa piikit jotenkin muuten kuin sähköllä, tässä tapauksessa öljyllä. Suurimman osan vuodesta sähkö on huomattavasti öljyä halvempaa. Viime talvi ei ollut tietenkään tavallinen, mutta taisi muutaman kerran olla ja yhteensä joku 20 tuntia oli sähkön hinta yli öljyn hinnan. Viime talvena tämä öljyllä korvaaminen säästömielessä ei siis tullut oikeastaan ajankohtaiseksi kuin hyvin harvoin, mutta keskimääräisenä talvena kyllä. Tarkemmin hinnoista nordpoolspot.com sivuilta.

2) Toinen selvästi säännöllinen ilmiö on se, että päivittäin sähkö on kalliimpaa aamulla muutaman tunnin (tyyliin 8/9-10/11) ja iltapäivällä myös muutaman tunnin (siinä 15-18 aikoina). Tämä tarkoittaa sitä, että perinteiseen yösähkölämmitykseen verrattuna pystyy käyttämään edullista sähköä jo tosi pienellä varaavalla kapasiteetilla tai ilman sitä kokonaan (koska talokin jo sinänsä varaa). On eri asia pysyä lämpimänä luokkaa 2 tuntia (tuntisähkö) kuin 15 tuntia (perinteinen yösähkö).

Uudessa ilmalämpöpumpussani on vuorokausiajastus, eli se voi hoitaa omansa osansa ilman sen erikoisempia ohjauksia, mutta muut lämmitysvehkeet ovat sitten vähän työläämpiä.

Yleisenä ideana jotta tämän voisi käyttää hyväkseen, pitäisi yksinkertaisimmillaan kytkeä vesi-ilma-lämpöpumppua TAI kattilan vastus pois päältä muutamaksi tunniksi ja yleisesti ottaen pitää kiertoveden lämpö hiukkasen yläkanttiin (jolloin lämpö palautuu hiukan nopeammin, jos se tuossa ajassa juuri ehtii laskeakaan). Koska tuo rytmi hinnassa on varsin säännöllinen, tämä riittää eikä tarvitse hienompia (ja kalliimpia) systeemeitä eli pörssin hintaseurantaa tms. Osittain toinen vaihtoehto on kytkeä öljypoltin päälle automaatilla, jolloin vastus menee automaattisesti pois lämmön noustessa.

Ohjain saisi olla netistä säädettävä, ja yksivaiheisia ratkaisuja on olemassa. Hankin yhden Belkin WeMo Switchin jo ja tarkoitus on hankkia useampi. Nettikään ei ole välttämätön, oikeastaan riittäisi tavallinen vitosen “töpsölistä töpsöliin” markettiajastin, olennaista on, että on tavallinen pistorasia välissä niin ei tarvitse ohjausta vaihtaessa tai ajastimen hajotessa kutsua sähkömiestä (sähkötauluajastimet ovat tässä suhteessa hankalia).

Jos näillä voisi ohjata kahta näistä kolmesta:
* kattilavastus (3-vaihe)
* VILP (3-vaihe)
* öljypoltin (1-vaihe)
pystyisi käytännössä aina käyttämään haluamaansa lämmitysmuotoa.

Eka kysymys on, onko kellään vastaavia ohjauksia ja millaisia ovat kokemukset? Onko Belkin hyvä tai onko jotain muita ratkaisuja?

Sitten sähköteknisempää kysymystä… Minulla sattuu olemaan vanhastaan pienessä ylimääräisessä sähkökaapissa pannuhuoneessa 2kpl 230 voltilla ohjattavia kolmivaihereleitä (vanhasta kytkennästä, jolla oli joko sauna tai kattilavastus mutta ei molempia, jäivät tarpeettomiksi, kun päävastukset uusittiin 50A:iin). Toisesta menee jopa piuhat suoraan kattilavastukseen.
Kysymys on, onko sallittu kytkentä laittaa sen releen ohjausvirta kumikaapelilla ja suko-liittimellä sähkökaapin ulkopuolelta? Eli että menisi suko-töpseliin Belkin-ohjain (tai mikä tahansa ajastin) ja siitä piuha ajastettua 1-vaihe-sähköä sinne releelle sähkökaappiin?

Ja toinen kysymys: onko sallittua laittaa öljykattila ottamaan sähkönsä töpsölin kautta? (jos pitää sen punaisen turvakytkimen öljypoltinta ennen eli se kytkin katkaisee aina sähkön öljypolttimelta. Sille switchille sähkö menisi siis ajastimen ja sukon kautta) Sähkömies ei sitä suorilta suostunut tekemään, koska ei kuulemma tiennyt öljypoltinten säädöksistä, enkä itsekään löytänyt asiasta tarkempaa tietoa.

[pvalila]

Teollisuuden puolella sähkön tuntihinnat vaihtelevat tosi rajusti, niiden vuoksi jopa pysäytetään kokonaisia tehtaita; onkohan kuluttajien hintavaihtelu yhtä rajua?

Siirrosta maksetaan kai kaiken aikaa saman taksan mukaan, samoin sähkövero on vakio: nämä tasaerät kaiketi tasaavat vähän hintavaihtelua?

*************
Minä pohdiskelin öljypolttimen pistotulppa-asennusta joskus aivan toisesta syystä: pistotulppa-asennus tekisi helpoksi varavoimasysteemin (aggregaatti tahi akku+invertteri) rakentamisen. Periaatteessa pistotulppa-asennus vain parantaa mahdollisuuksia hätäkatkaista polttimen virta, mutta pienellä varauksella: käyttäjähän voi kytkeä polttimen väärään pistorasiaan, jolloin hätäkytkin ei enää vaikuta mihinkään.

Eli kai se hätäkytkin pitää sitten kytkeä siten, että se katkaiseen polttimen virrat täysin riippumatta siitä, mistä rasiasta polttimelle virta otetaan?

**************

Tuollaisen pistotulppa-ajastimen käyttö tuntuu lähinnä tilapäisratkaisulta, fiksumpaa olisi kyllä teettää kerralla sellainen ohjaus, jossa PC ohjailee systeemiä.

Tarvitaan aika paljon älyä, kun kone laitetaan a) seuraamaan sääennustetta b) seuraamaan sähkön hintaennustetta (sellaisia tulee saataville varmaankin) c) oppimaan talon käyttäytyminen eli talon kyky toimia varaajana, tuulen vaikutus taloon ja ties mitä muuta.

[optimoija]

Pientä säästöä voi saada valitsemalla spot hinnan perusteella sähkön tai öljyn käytön, tosin viime talvi oli poikkeus eikä öljyä kannattanut polttaa oikeastaan lainkaan. Kuitenkaan säästö ei taida kattaa rakentamiskustannuksia kohtuu ajassa. Veikkaukseni tulevista hinnoista on että öljy kallistuu niin että se käy entistäkin heikommin kannattavaksi. Kunhan ne saisi joskus Olkiluoto 3 valmiiksi.

Jos kuitenkin laittaa esim. releen öljypolttimen syöttöön, mikä tuskin on määräysten mukaista, niin pitää mukana turvakytkimet ja tekee niin että voi helposti palauttaa vakiotoiminnan. Tällaisissa hommissa joutuu usein oikomaan määräyksiä joten on parasta tietää mitä on tekemässä. Jos joutuu teettämään asennuksia sähkärillä niin voi olla kannattamaton juttu. Fortum tarjoaa valmista pakettia siihen että spot-hinnan perusteella valitaan joko sähkö tai öljy. Tosin Fortumin hinnoilla homman TMA lie hyvin pitkä.

Mielestäni tarve ILP ohjaukseen talvella on vähäinen koska ILP tehokkaimpana lämmitysmuotona on syytä antaa paahtaa täysillä. Vain syksyn ja kevään lauhoilla säillä voi laittaa ILP lepäämään kalleimpien tuntien ajaksi mutta sillä ei säästön kannalta ole paljon merkitystä.

Ohjaukseen sopii luonnollisesti tietokone mutta on osattava ohjelmoida se itse. Jos tavoite on valita spot-hinnan perusteella öljy/sähkö, niin se on hyvin rajattu tehtävä eikä vaadi "tekoälyä". Ylilämmityksen yön aikana halvempien tuntien aikana voisi toteuttaa ILPillä mutta talvella päiväaikaan ylilämpö haihtuu nopeasti. Lisäksi ILP toimii paremmin päiväaikaan jolloin yleensä ulkona on lämpimämpää. ILP ohjauskomentojen ohjelmointi on tunnetusti hankala homma. Harmi että kattilan lämpötilasäätöjä ei voi ohjata tietokoneella.

Sulla on vastuksille jo asennettu kontaktori mutta sen ohjausta ei ole kytketty mihinkään? Ohjauksen voi kyllä helposti asentaa.

[optimoija]

Yleisenä ideana jotta tämän voisi käyttää hyväkseen, pitäisi yksinkertaisimmillaan kytkeä vesi-ilma-lämpöpumppua TAI kattilan vastus pois päältä muutamaksi tunniksi .

Jos lämmin käyttövesi tehdään kattilassa (niinkuin meillä), vastuksen kytkeminen pois ei ole hyvä ajatus koska kattilaveden lämpö laskee talvella nopeasti kun vesi kiertää pattereissa. Katko lämmittämisessä pitäisi havaintojeni mukaan olla pitempi sillä usein spot-hinta on korkea suunnilleen työpäivän ajan, joskus iltaisinkin.

Voisi olla kokeilemisen arvoista säätää talvella yön ajaksi kattilan sunttia muutama pykälä enemmän auki ja palauttaa takaisin päiväajaksi. Näin voisi nostaa sisälämpötilaa hieman yön aikana, sanotaan 1..2 C. Enempi nosto olisi jo häiritsevää. Seuraisi sitten miten pitkään talo pitää lämpöä. Tuolla tavalla voisi hieman siirtää sähkön kulutusta edullisempaan aikaan. Tällainen ohjaus sopisi pakkaskaudelle kun ILP ei yksinään riitä. Suntin ohjaus pitäisi automatisoida. Voi olla että jotkin uudemmat suntin ohjaimet sisältävät tuollaisen säätömahdollisuuden.

[lmfmis]

Parin tunnin lämmityksen (9 kW vastukset) siirto vaikka esim 30% halvempaan hintaan tuottaa kukkaroon 70 senttiä.

Jos taulussa on vaikka 32A nallit, voisi tuon vastustehon nostaa 20 kW jolloin säästäisi jo puolitoista euroa.

Oikeaan säästöön pääsee kun tuon saman saisi tehtyä vaikka 90 kW lämmitysteholla

Sulakekoko olisi sitten miehekkäät 130 A

[optimoija]

Kun laskee säästön prosentteina pääsee sellaisiin lukuihin että homma tuntuukin kannattavalta. Jos tosta raapaisen arviolta säästöksi 20..30 %!

Mutta jos olisi energiavaraaja niin sitten homma toimisi paremmin. Esim. näillä 3 x 25 A sulakkeilla lataisi yön 10 tunnin aikana noin 180 kWh. Sillä jo pärjäisi kohtalaisella pakkasella päivän (ILP kanssa). Mutta kun ei ole varaajaa ja jos taas investoisi varaajaan niin TMA ei oikein houkuta.

[tuokki]

Ohjaukseen sopii luonnollisesti tietokone mutta on osattava ohjelmoida se itse. Jos tavoite on valita spot-hinnan perusteella öljy/sähkö, niin se on hyvin rajattu tehtävä eikä vaadi "tekoälyä". Ylilämmityksen yön aikana halvempien tuntien aikana voisi toteuttaa ILPillä mutta talvella päiväaikaan ylilämpö haihtuu nopeasti. Lisäksi ILP toimii paremmin päiväaikaan jolloin yleensä ulkona on lämpimämpää. ILP ohjauskomentojen ohjelmointi on tunnetusti hankala homma. Harmi että kattilan lämpötilasäätöjä ei voi ohjata tietokoneella.

Sulla on vastuksille jo asennettu kontaktori mutta sen ohjausta ei ole kytketty mihinkään? Ohjauksen voi kyllä helposti asentaa.

Teollisuudessa käytetään spot- sähköä ja optimointia on tehty jo tässä ketkussa kuvatuilla tavoille. Se jos kuluttajat alkavat myös optimoida on mielenkiintoinen ajatus.

Itse olen tehnyt automaatioa seuraavilla välineillä. Samamoilla voisi tehdä myös tätä sähkönhinnan optimointia.

Keskusyksikkö Zipato Z-Wave + KNX lisämoduuli

http://www.zipato.com/default.aspx?id=23 + KNX moduuli http://www.zipato.com/default.aspx?id=2 ... e=1&grupe=

Esittely: http://www.automatedhome.co.uk/reviews/ ... eview.html

Skenaario Editori:https://www.youtube.com/watch?v=FeqEg9fYeZA

Tuokki

[optimoija]

Tälle kotiautomaation sektorille voi odottaa lisääntyvää kysyntää ja uusia tuotteita sitä mukaa kun energian hinta nousee. Tosin tarpeet on moninaiset ja vaihtelevat. Valmiissa paketeissa tuskin kuitenkaan on kaikkea tarpeellista mukana talon lämmitysjärjestelmään liittymiseksi. Otan esimerkiksi vaikka öljypolttimen aikaohjauksen; sen voi toteuttaa releellä mutta onko tässä Zipatossa sopiva releboxi? Entä voiko Zipato mitata öljypolttimen käyntijaksoja? Tai miten onnistuu Zipatolla hintatietojen lataus Nordpool sivulta? En ole tutustunut Zipatoon mutta jostain syystä arvelen että vaikka hommaisin Zipaton, jäisi silti yhtä ja toista itse rakenneltavaa. Sähkökytkennätkin on tehtävä/teetettävä.

Zipato kai tarjoaisi valmiin softan jossa olisi käyttöliittymä, kommunikointi, mittauksia, ohjauksia ym. Ihan hyvä juttu mutta jos haluaisin lisätä jonkin erikoisemman jutun, se ei kävisikään koska softa lie suljettu.

Minun harrasteprojektini perustuu RaspberryPi ja Arduino ja sekalaiseen joukkoon itse tekemiäni liitäntäboxeja. Softa on omatekoinen viritys.

[hirsimies]

pistotulppa-ajastuksessa tuo mahdollisuus käyttää sähkökatkotilanteessa varasähköä (aggregaatti tai akut & invertteri) on kyllä hyvä juttu, kiitos ideasta pvalila! Kaupungissa sähkökatkoja ei ole usein, mutta jos sellainen tulisi pakkasilla, tuo olisi hyvä mahdollisuus. Varmaankin pitäisi kytkeä: öljypoltin —(kiinteä johto)— turvakytkin — (kumikaapeli ja pistotulppa)? Eli seinässä oleva turvakytkin pistäisi aina virran pois polttimelta riippumatta mistä virta tulee. Tämä lienee sallittua?

Kiitos Zipato-linkistä myös! Kohtuullisen vastaavia ominaisuuksia kuin Belkinillä, mutta paremmat ohjelmointimahdollisuudet. Toki seurantaa pörssisähkön hinnasta ei pysty tekemään Belkinillä ainakaan ilman aikamoisia kikkailuja.

Periaatteessa tässä on kyse vastaavasta systeemistä kuin mitä tässä tarjotaan, ilmeisen asiallinen järjestelmä tuo: http://www.omatonttu.fi/ Sillä tehdään öljylämmittimen ohjaus huijaamalla sen termostaattia, jolloin sähkönsyöttöön ei tarvitse koskea. Monia muitakin herkkuja kuten huonekohtainen lämpötilansäätö on siinä mukana.

Tämän samoin kuin Fortumin tarjoaman ratkaisun (Fortum Tarkka) ongelma on vain kuukausimaksu, Fortumilla 12,90e ja lisäksi asennusmaksu 220e. Minulla on kaikki ohjauksen vaatima tuolla olemassa paitsi tuo alle 50 euron Belkin säätölaite*2 + kaksi johdon vaihtoa kaapeliin + pistotulppaan (menisikö sähkärillä tunti tai kaksi?). Mitään muuta ei tarvitse, jolla saa netistä ohjattavan lämmityksen. Nuo kulut säästää yhdessä tavallisessa talvessa. Fortumin Tarkallahan pitää säästää 155 euroa joka vuosi pelkästään palvelumaksun kattaakseen ja vasta sen jälkeen säästää itselleen.

Ehdottomasti paras olisi, jos olisi reaaliaikainen ohjaus spot-hinnan mukaan, siitä olen ihan samaa mieltä. Sen tekeminen itse on kuitenkin (ainakin minulle) turhan monimutkaista. Arvioisin, että karkeasti 60-80% säästöstä saa myös pelkällä vuorokausivaihtelua seuraavalla sähkölämmityksen säädöllä (eli lämmittää vähemmän aamun ja illan kalleimpina tunteina) + kovimpien pakkasten aikaan vaihtamalla käsin ohjelmaksi “öljyä päivät sähköä yöt”, tämä jälkimmäinen yleensä pari-kolme kertaa vuodessa.

Viime aikoina pörssisähkö on ollut jo sinänsä halvempi kuin pidemmät sopimukset vaikkei ohjaisi mitään. Ohjaamalla edes “puoliälykkäästi" saa kuitenkin suurimman osan älyohjauksen hyödyistä kohtuullisen tavallisella ajastuksella, jota voi säätää halutessaan vaikka kännykästään.

Käyttöveden tuotto ei minulla ole ongelma, sillä puolella on 18kW läpivirtauslämmitin. Öljykattila/varaaja toimii vain esilämmittimenä. Kunhan kattilassa on esim. 35 astetta, tuo jaksaa kyllä tuottaa kahtakin suihkua yhtä aikaa.

[optimoija]

Periaatteessa tässä on kyse vastaavasta systeemistä kuin mitä tässä tarjotaan, ilmeisen asiallinen järjestelmä tuo: http://www.omatonttu.fi/

En löytänyt Omatonttu-linkistä mainintaa öljylämmityksen ohjaamisesta?
"Kotitonttu on otollinen palvelu sinulla, joka asut omakotitalossa, jossa on varaava vesikiertoinen sähkölämmitys. "
Jossain muualla kerrottu öljylämmityksestä?

Sillä tehdään öljylämmittimen ohjaus huijaamalla sen termostaattia, jolloin sähkönsyöttöön ei tarvitse koskea.

Kiinnostaisi tietää miten tuo on saatu aikaan.

Tämän samoin kuin Fortumin tarjoaman ratkaisun (Fortum Tarkka) ongelma on vain kuukausimaksu, Fortumilla 12,90e ja

Tarkoitat kai Fortum Fiksu järjestelmää:
http://www.fortum.com/countries/fi/yksi ... fault.aspx

Aika mahdotonta olisi meidän kulutuksella noin 9 MWh/v säästää edes Fortumin vuosimaksu 155 euroa. Energiamaksu oli luokkaa 500 euroa/v. Öljyä ei paljon kannattanut polttaa viime talvena ja jos ei poikkeuksellisia laitosvikoja satu ensi talvena, arvelen että sama tilanne toistuu.

Fortum Fiksu ei kasittääkseni edes koeta ohjata sähkön käyttöä edullisimmille tunneille vaan pelkästään vaihtaa öljy/sähkö hinnan mukaan.
Minun järjestelmäni lämmittää kesällä mm. käyttöveden aamuyön edullisimpana tuntina.

[tuuma]

Jos ja kun tämä tuntihinnoittelu etenee kotitalouksille niin syytä olettaa ettei sähköyhtiö esim. Fortum palvelua tarjoile, vaan kyseeseen on syytä tulla riippumaton taho.

Se tietty toki hankalaa mutta Nordpool kai pahista hyvin ja se mitä lueskellut että vallan johonkin EU -juttuun ollaan siirtymässä on myös oikeastaan hyvä.

Saksassa ja Belgiassa oli jo 15v. sitten normaalia että hotelleissa oli tuntihinnoittelu ja siksi kai varaavat uunit joissain sapuskan tekoa varten. Syytä en tiedä olivatko ne ruoan maistuvuuden kannalta paremmat vai laskivatko että edullisemmalla sähköllä lämmittivät aamutuimaan nuo

Älykäs tai älytön ohjaus niin jokseenkin jotain sähkötöitä pitäisi tehdä ja releiden/kontaktoreiden taakse pitäisi pistorasiat ja hellat että lämmitysvastukset laitella. Se on kuluerä kumminkin että "älykkyys" niihin pääsee käsiksi.

Langattomasti aika heikosti tuo sähkövoima siirtyy

[optimoija]

Jos ja kun tämä tuntihinnoittelu etenee kotitalouksille niin syytä olettaa ettei sähköyhtiö esim. Fortum palvelua tarjoile, vaan kyseeseen on syytä tulla riippumaton taho.

Älykäs tai älytön ohjaus niin jokseenkin jotain sähkötöitä pitäisi tehdä ja releiden/kontaktoreiden taakse pitäisi pistorasiat ja hellat että lämmitysvastukset laitella. Se on kuluerä kumminkin että "älykkyys" niihin pääsee käsiksi.

Fortum ei kuitenkaan tuonut Fiksu-tuotetta markkinoille yhteiskunnan kokonaisetua ajatellen vaan varmasti Fortum laskee sillä ansaitsevansa.
Sähkön kulutushuippujen tasaaminen kiinnostaa siirtoverkkojen rakentajaa. Toisaalta luulisi Fortumin sähkön tuottajana tekevän parhaat voitot korkeiden spot-hintojen aikaan. Tämä on liian monimutkainen yhtälö kun en muuttujia tunne.

Omatontun kaltaisia toimijoita kaipaan markkinoille lisää. Ne voivat tehdä sarjatuotantona ohjausjärjestelmän rungon. Ongelmaksi jää järjestelmän
räätälöiminen monenlaiseen vanhaan lämmityslaitteistoon sopivaksi ja asennuksen hinta suhteessa mahdolliseen säästöön.

Omatoimiselle harrastajalle hinta ei ole isompi ongelma. Hommaa helpottaa se että järjestelmää voi kehittää pala kerrallaan.

Arvelen että tuntihinnoittelun käyttö laajenee koska sillä voi saavuttaa pientä säästöä jos sopivat on ohjauslaitteet. Laitteiden hankintahinta vain on sen verran korkea että TMA on kovin pitkä nykyisillä sähkön hinnoilla. Mutta miten sähkön hinnan tulevaisuudessa käy?
Selvää on että älykäs ohjaus laajenee monille eri alueille eikä kodin lämmitys jää kehityksen ulkopuolelle.

[tuokki]

Tälle kotiautomaation sektorille voi odottaa lisääntyvää kysyntää ja uusia tuotteita sitä mukaa kun energian hinta nousee. Tosin tarpeet on moninaiset ja vaihtelevat. Valmiissa paketeissa tuskin kuitenkaan on kaikkea tarpeellista mukana talon lämmitysjärjestelmään liittymiseksi. Otan esimerkiksi vaikka öljypolttimen aikaohjauksen; sen voi toteuttaa releellä mutta onko tässä Zipatossa sopiva releboxi? Entä voiko Zipato mitata öljypolttimen käyntijaksoja? Tai miten onnistuu Zipatolla hintatietojen lataus Nordpool sivulta? En ole tutustunut Zipatoon mutta jostain syystä arvelen että vaikka hommaisin Zipaton, jäisi silti yhtä ja toista itse rakenneltavaa. Sähkökytkennätkin on tehtävä/teetettävä.

Zipatossa toimii kaikki Z-wave releet ja n. 100€ laajennuksilla vaikka ZigBee, KNX ja Nexa (tai vastaava 433 Mzh taajuutta käyttävät). Eli releita, himmentimiä, antureita ja muita aktiivilaitteita löytyy jo tuhansia. Pelkän Z-wave standardin piirissä jo satoja. Näillä pystyy TeeSeItse- mies kyllä tehty suuriman osan itse ja osaan tarvitaan sitten aina sähkäriä. http://zipato.com/default.aspx?id=23

Zipatossa (kuten muissakin vastaavissa kontrollereissa kuten Vera ja Fibaro) on API jonka kautta toite tehvä varsin yksenkertaisesti vaikka hakuja julkisilta www- sivuita ja säännöillä sitten määrätä mitä tapahtuu. Tähän on toki sitten vähän eri menetelmät eri laitteitella. Esimerkkejä kuitenkin löytyy netistä.

Zipato kai tarjoaisi valmiin softan jossa olisi käyttöliittymä, kommunikointi, mittauksia, ohjauksia ym. Ihan hyvä juttu mutta jos haluaisin lisätä jonkin erikoisemman jutun, se ei kävisikään koska softa lie suljettu.

Toki nuo mainitsemani alustat ovat suljettuja, joten ihan mitä tahansa ei voi tehdä. Rinnalla voi käyttää vaikka Rasberry Linux- konetta, jossa sitten tehdään "jännemmät" viritykeset. API- rajapinnan kautta laitteet voivat keskusella keskenään. Tai onhan vaihtoehtona myös ottaa käyttöön http://razberry.z-wave.me/, joilloin saa sitten avoimuuden rinnalle Z-wave standardin tuomat edut, kuten oma salattu taajuus ja Mesh- tyyppinen verkko jossa liikenne on kaksisuuntaista ja kontrollerin ei tarvitse saavuttaa kaukausinta laittetta, koska viestit hyppivat aktiivilaitteelta toiselle.

Minun harrasteprojektini perustuu RaspberryPi ja Arduino ja sekalaiseen joukkoon itse tekemiäni liitäntäboxeja. Softa on omatekoinen viritys.

Tuo on yksi lähestymistapa, jota itsekkin tein mutta (kontrollerina oli PC), mutta hautasin nämä viritykset, kun teettivät suhteettomasti työtä. Z-wave kontrollerilla aktiivilatteilla saa saman tehtyä helppommin. Voi sitten keskittyä älyn ohjelmoimiseen. Minusta kotiautomaation idea ei ole, että saa jonkin valon päälle ja pois puhelimestaan, vaan se että monet aktiivilaitteet niputeen yhteen toimimaan tilanteen mukaan "älykkäästi" yhdessä. https://www.youtube.com/watch?v=FeqEg9fYeZA

T: Tuokki

[optimoija]

Zipatossa (kuten muissakin vastaavissa kontrollereissa kuten Vera ja Fibaro) on API jonka kautta toite tehvä varsin yksenkertaisesti vaikka hakuja julkisilta www- sivuita ja säännöillä sitten määrätä mitä tapahtuu. Tähän on toki sitten vähän eri menetelmät eri laitteitella. Esimerkkejä kuitenkin löytyy netistä.

Spot-hintojen lataaminen automaattisesti päivittäin Nordpool sivulta on vasta ensiaskel. Hinnat pitää muuttaa c/kWh ja kellonajat Suomen aikaan.
Sitten pitää päättää ohjaako järjestelmä varaajaa vain aamuyön halvimpana tuntina vai myös muihin edullisiin aikoihin. Tai jos lämmittää öljykattilalla, tulee mukaan mahdollisuus öljyn valintaan. Saunapäiville pitää tietty olla lisälämmitys. Ja em. on vain kesäajan toimintaa, lämmityskaudella on erilainen toiminta. En oikein usko että noita juttuja voi ilman ohjelmointia toteuttaa. Salliiko Zipato suorastaan koodin kirjoittamisen sille?

Toki nuo mainitsemani alustat ovat suljettuja, joten ihan mitä tahansa ei voi tehdä. Rinnalla voi käyttää vaikka Rasberry Linux- konetta, jossa sitten tehdään "jännemmät" viritykeset.

Jos käyttää Raspia niin sillä voikin tehdä kaikki jos vain aikaa, intoa ja osaamista on. Mutta Zipato tms. voi sopia monen käyttöön, minä valitsin TI-tavan. Nyt voin tehdä mitä virityksiä ikinä tarvitsenkaan.

API- rajapinnan kautta laitteet voivat keskusella keskenään.

Saattaa olla tekemistä melko lailla tuossakin.

Tuo on yksi lähestymistapa, jota itsekkin tein mutta (kontrollerina oli PC), mutta hautasin nämä viritykset, kun teettivät suhteettomasti työtä. Z-wave kontrollerilla aktiivilatteilla saa saman tehtyä helppommin. Voi sitten keskittyä älyn ohjelmoimiseen.

Tuo on aivan totta, en ole laskenut käyttämiäni tunteja mutta sen voin sanoa että niitä on ollut PALJON. Mutta aloitinkin homman opiskelemalla ohjelmointia lähes nollapisteestä. Ostin C-kielen oppikirjan jne.

Minusta kotiautomaation idea ei ole, että saa jonkin valon päälle ja pois puhelimestaan, vaan se että monet aktiivilaitteet niputeen yhteen toimimaan tilanteen mukaan "älykkäästi" yhdessä. https://www.youtube.com/watch?v=FeqEg9fYeZA
T: Tuokki

Tuollaisiin ei taida löytyä valmiina ratkaisuja. Olen testaillut esim. ILPin ja öljylämmityksen yhteiskäyttöä: tein suntille erikoisen säätökäyrän joka pyrkii kompensoimaan ILPin antotehon laskun kun lämpötila laskee.

[lounasmaa]

Terve

Valaisen hieman omia näkemyksiäni koskien em. ketjun kommentteja, melko sekalaisessa järjestyksessä tosin. Edustan siis firmaa, joka on kehittänyt ko. tuotteen. Hintavaihteluita esiintyy eri vuodenaikana erilaisia, omakotiasukkaan kannalta merkittävää on erityisesti vuorokauden sisäinen hintaheilunta talvella ja esim. toisinaan esiintyvät pitkät ajanjaksot, jolloin pörssisähkö on merkittävästi halvempaa kiinteisiin sopimuksiin verrattuna. Kukaan ei voi ennustaa pitävästi pörssisähkön käyttäytymistä, mutta kehitetyt ohjausalgoritmit leikkaavat tehokkaasti siis kalliit tunnit pois. Vaikutus tulee volyymistä. Vuodessa on 8760 tuntia. Sentti sinne tai mieluummin tänne 75% tunneista merkitsee. Käytännössä säästöt kokonaishinnassa (siirto+energia) vaihtelevat kokemustemme mukaan 15-30% välillä ennen palvelumaksuja. Talokohtaisesti erot ovat isoja. Ja vuodenajat eivät ole veljeksiä. Vuositasolla tyypillinen luku on 18-20% kokonaiskustannuksista.

Öljylämmityskattilaa varten on tehty oma tuote, jossa kattilan termostaatin seuranta ja vastuksen ohjaus. Tarkemmat tiedot tuotteista löytyvät eri jälleenmyyjien sivuilta. Myös Tontulle löytyy öljylämmitysversio nyt. Viime talvena n. 1,06€/l öljyn hinnalla ja 90% kattilan hyötysuhteella pörssisähköllä tuli omassa talossani sähkön päälläoloajaksi n. 90% tunneista ja hintaero melko suureksi yhdistelmälle pörssisähkö+öljy tukena verrattuna pelkkään öljyyn. Tästä ei ole vielä tarkkaa dataa julkaisukelpoisena, mutta kokoluokassaan n. 20% kustannussäästöstöstä voi puhua.

Ohessa linkki blogiini, jossa Fortum Fiksu - tuotetta lähellä olevan testituotteen dataa. Postauksen lopussa taulukko säästöistä. Mukaan laskettu energiansiirto ja energian hinta. Taulukon data on siis historiadataa, ei simulaatiota. Kuten blogissa on mainittu, palvelumaksuja ei ole huomioitu, koska kyseessä on testikohde.

https://medium.com/@Lounasmaa/digitaali ... ed36e1d177

Yksinkertaisia, yösähkön verkko-ohjausta vastaavia ohjauksia voi toteuttaa eri purkeilla, ajastimilla ja releohjauksilla mainiosti, mutta jos mukana on lämmityksen vesivaraaja tai esim. suoraa sähkölämmitystä koko vuoden ympäri, vaatii se jo ohjausalgoritmien kehitystä. Eli kysymys on myös huolettomuudesta ja vaivattomuudesta, kuinka paljon itse pystyy ja ehtii asiaan perehtymään. Ja valvomaan. Itse laittaisin omissa kehitysprojekteissa aina mukaan sisälämpömittareita feedback kanavaksi. Ja siitä datasta oppii muutenkin paljon.

Uusia tuoteita tehdään jatkuvasti saadun asiakaspalautteen perusteella. Seuraavana on vuorossa suoran sähkölämmittäjän tuote.

Toivottavasti näistä kommenteistä on jotain hyötyä pohdintoihinne.

t. Ilmo