Lecasoraa sokkelin ympärille

[kalastaja]

Salaojaremontti odottamassa ja lecasoraa olisi reilusti saatavilla asevelihintaan. Mitä mieltä olette seuraavasta suunnitelmasta ?:
Sokkelin vierus auki, kaivantoon kerros lecasoraa, salaojat, umpinainen sadevesiputkisto, tarkistuskaivot kulmiin, purku tontin viereiseen rinteeseen. Koko kaivanto täyteen lecasoralla suodatinkankaalla ympäröitynä. Päälle lievästi viistoon finnfoam-eristelevy ja savikerros, suodatinkangas ja sen päälle esim. nyrkinkokoista luonnonkiveä kivituhkan päälle. Kaadot tietenkin talosta poispäin ? Salaojien korko anturan alapuolelle. Ympäröivä maa-aines pääosin savea. Kellarikerroksesta suurin osa (85/110 m2) lämmitettyä tilaa, lievää kosteuden aiheuttamaa rapautumista muutamassa kohdassa (eniten kulmissa ja johtunevat maanpinnan vääristä kaadoista rännien kohdalla). Sokkeliin en muuten puuttuisi, paitsi anturan liitoskohtaan viistous ja bitumi?

[Matti Alander]

Kohtuullisen hyvä idea, kevytsoraan hieman vaikea asentaa salaojaputkia, kun kuohuu helposti. Massanvaihto käy suureksi paljon työtä ja kustannuksia.
Kevytsora on eristeenä heikohko laadusta riippuen yksi kolmannes tai neljännes solupolystyreenistä. Eikä ilmaista sekään, ellei löydy kierrätysversiona.
Kevytsoratäyttö on jo itsessään routaeristys, ei tarvita mitään erillisiä routaeristys levyjä. Kuivaavaan toiminnankin edistämiseksi erilliset routaeristyslevyt kannattaa unohtaa pääsääntöisesti kaikissa lämpimissä kellareissa.
Varsinkin käytettäessä salaojittavia kuivaavia eristeitä ja myös kevytsoraa. Ideana on mahdollisimman suuri höyrynpaine-ero maan ja perustuksen välillä.
Nostamalla perusmuurin lämpötilaa riittävästi alkaa ylimääräinen kosteus siirtyä vesihöyrynä eli periaatteessa vesikaasuna, viileämmän maan suuntaan, kyllästyen vedeksi ja valuen hiljalleen salaojituskerroksiin.
Hankalimmin korjattava sokkelin kapillaarisuus saadaan eliminoitua kätevästi. Samalla perusmuurin lämmetessä päästään kesäaikaisesta kondensissta maaviileässä kellarinseinässä.
Tärkeää on kokonaisuuden kannalta vesitiivis kallistettu maan pinta ja tietysti myös kunnollinen vuotamaton mielummin viemäriputkilla tehty rännivesiputkitus.
Sadevesiputkia ja rännisuppiloita löytyy melko huonolaatuisia halvalla, mutta ovat kuitenkin murto-osa kokonaiskustannuksissa, joten en suosittele säästämistä niissä. Myös nuo kömpelöt haitari kurvit ja haarat ovat todella huono keksintö, kaikki epäpuhtaudet jäävät kiinni, vuotavat kuin seula ja rännisuppiloakaan ei saa millään suoraan.

[PetteriKivimäki]

Salaojaremontti odottamassa ja lecasoraa olisi reilusti saatavilla asevelihintaan. Mitä mieltä olette seuraavasta suunnitelmasta ?:
Sokkelin vierus auki, kaivantoon kerros lecasoraa, salaojat, umpinainen sadevesiputkisto, tarkistuskaivot kulmiin, purku tontin viereiseen rinteeseen.

Yks huomio: kun salaoja- ja sadevesiputkille tekee kaatoja, niin homma on taatusti muljaamista lecasoralla, kaivannossa kun pitää pystyä hiipparoimaan lapion kanssa.

Sanon tämän ihan yhden salaoja-&talon sadevesien keruujärjestelmän kokemuksella. Tein justiinsa männä viikon helteillä kuvan mukaisen viritelmän talon pohjoispuolen savimaahan, mihin oli joskus 90-luvulla tehty kelvoton salaojitus - savimaan päälle salaojat ilman sepeliä ja kangasta hiekkaan ja siihen styroksit päälle, tuloksena oli parin-kolmen neliön vesilammikot kulkutielle.



Kuten kuvasta näkyy, jouduin sadevesiputket jättämään melko pintaan, kun keruukaivon tienoilla tuli kallio vastaan liian aikaisin. Normisyvällä tuolla sepelin alla kulkeva salaoja purkaa kauheaan syvään kivipesään, vieläkin on oikea ulkofilee kipiänä lapioinnista ja kivien raahaamisesta.

[Matti Alander]

Kiva nähdä kerrankin käytettävän kunnollisia materiaaleja, viemäriputkella ja osilla saadaan vesitiivistä ja kestävää. 90 asteen mutkat ilman kaivoa eivät nyt aivan ohjekirjasta välttämättä ole, mutta sileäpintainen viemäriosa tässäkin antaa paljon anteeksi. Taivuteltava haitari osa keräisi runsaasti sakkaa, lehtiä sun muuta roskaa.
Viemäriputkena polypropeeni versiot ovat mekaanisesti kestävämpiä, ne tuntee putken merkinnästä pp ja heikompi vaihtoehto on pvc, näitäkin merkintöjä voi seurata ostellessaan tavaraa.
Olet käyttänyt rakenteessa jotain 6-12 mm seulottua sepeliä, jolla on erinomaisia ominaisuuksia, sepeli on niin sanotusti itsestään tiivistyvää, eikä sitä tarvitse täryttää. Harvalla omakotirakentajalla kun ei ole täryä aivan heti saatavilla.
Näillä salaojittavilla sepeleillä saadaan tarvittaessa myös salaojittavaa ominaisuutta hyödynnettyä, mutta myös savisulkuja tulee käyttä jotta ei koko kaupungin vedet tule omalle tontille.
Muoviputken ympärille suurin sallittu sepelin raekoko on 20 mm, mutta suositeltavaa on käyttää hieman pienempää, esim. 5-11 mm on hyvä koko.
Rännikaivona näyttäisi olevan tuollainen sakkapesällinen malli, joita on tullut vastaan haljenneina jäätyessään. Itse pidän parempana näitä suppilomalleja, joskin noilla kaivoillakin on toimeen tultu. Laatueroja sitten rännikaivoistakin löytyy yllättävän paljon, on kierrätysmuovista kohta harmaaksi tulevia, huonommin pakkasta kestäviä ja huippulaadukkaita juurestaan vuotamattomia.
Tavallinen kuluttaja on melko voimaton näitä vertaamaan, kun pääsääntöisesti kriteerinä on ainoastaan hinta. Rautakaupan myyjälläkään on niin paljon tuotteita, että harva näistä nyt niin perillä pystyy olemaan. Onneksi on sentään vielä alan erikoisliikkeitä, joista palveluakin löytyy ja tietoa.
Suuren rautakaupan ostajaakin kiinnostaa enemmän hinta ja maksuehdot liiankin usein.
Jälki sitten puhuu puolestaan, viime vuonna asuntomessuilla käydessäni, en oikein nähnyt ainuttakaan vesitiivistä rännivesijärjestelmää ja rännisuppilot olivat suomeksi vinksin vonksin.

[Sepeli]

Testasin itse normaalit sadevesiputkistot ennen täyttöjä kaatamalla vettä sadevesikaivoon. Putken päästä ei tullut juuri yhtään vettä kun liitoksista valui lähes kaikki ulos. Kyselin sitten tiivisteitä putkiliikkestä. Niitä oli kyllä saatavana, mutta pitivät tarpeettomina. Asensin tiivisteet kuitenkin paikoilleen ja vuoto loppui siihen. En ole katunut jälkeenpäin. Nyt tietenkin laittaisin tuota viemäriputkea jos asia olisi ajankohtainen. Putki- ja remonttiliikkeiden ohjeilla tulis monta kertaa tehtyä kalliita remontteja päin mäntyä, onneksi on mm. tämä foorumi.

[Spautio]

Vaikea kuvitella miten saisi lecasoralla pysymään salaojaputket kaadossa, kun ei ne tahdo pysyä oikein aina sepelilläkään, etenkään jos kieppitavaraa käyttää (tuplaseinämäisestä). Alakerran lattian alle olen laittamassa salaojaputkia radonputkiksi, ja peitetään lecapavulla. Kovasti tahtoo putki mutkitella oman mielensä mukaan vaikka päälle lappaa paljonkin lecapapua.
Joten ainakin kaivannon pohjalle ja salaojaputken päälle kannattaisi laittaa sepeliä.

Niin ja ainakin leca-pavuista tulee todella paljon hienoainesta, tuolla meidän radonputkituksessa ei ole sillä niinkään merkitystä mutta ehkä salaojituskäytössä hienoainetta kulkeutuu jonkin verran kaivojen sakkapesiin?

Millaisia Matin mainitsemat kunnolliset sadevesikaivot ovat, aika huononoloisia kaivoja olen rautakaupoissa nähnyt? Itse tein sadevesikaivot Uponorin punaisista salaojakaivoista, ylimääräiset liittymät tulpattu vesitiiviisti ja sakkapesä valettu täyteen betonia, ja sen päällä hartsikerros kankaan kanssa. Sakkapesä olisi tosiaan muuten ihan hyvä idea mutta jäätyessään saattaisi halkaista kaivon, siksi ne tulikin poistettua käytöstä. En löytänyt mistään valmiita tarpeeksi syviä sadevesikaivoja joten piti siksi askarrella. Rautakaupan kaivot olivat ihan pinta-asenteisia, omasta mielestäni tuo metrin syvyys on aika hyvä, pysyy ainakin kaivo ja viemäriputkista tehty sadevesiputkisto paikallaan.Kaivon päälle "kanneksi" sopi rännisuppilo.

[villelap]

Eikös kieppitavara ole tarkoitettu lähinnä pelloilla ja radonputkiksi? Se ei kylläkään muuta sitä tosiasiaa, että ei lecapavuilla saa jäykkääkään putkea pysymään korossa.

Samanlainen havainto myös itsellä noista tiivisteistä. Kaikki katsoi, että ompa heikkopäinen pilkun******* kun laitoin sadevesiputkiin tiivisteet. Sellaista se rakentamisen taso on nykypäivänä kun työ on kallista ja hätäisesti hutaistaan valmista. Niistä tiivisteistähän tuleekin kauhea lisäkustannus

Muistaakseni piti tilata jostain, että sain ne tiivisteet.

[Spautio]

Matin neuvosta hankin Rotomonin 2-kerroksista salaojaputkea 2kpl 50m:n kieppiä: http://www.rotomon.fi/images/uploads/Es ... ikaivo.pdf
Saa tuon putken taivuteltua suoraksi, ja se pysyy ihan hyvin suorana. Ei oikeastaan ole eroa käyttääkö "suoria" 6m:n pätkiä vai muotoileeko tuota kieppitavaraa mieleisekseen, siis suoraa kohtaa tehtäessä, mutkia tehtäessä tuo on kätevää kun ei tarvitse käyttää mutkayhteitä. Pitää vaan viitsiä taivutella putki joka suunnasta täysin suoraan, jos ei taivuttele niin tahtoo nousta sepelin alta täyttövaiheessa.
Radonputkena meillä on valkoista 1-kerroksista 100mm:n salaojaputkea.

[kalastaja]

Kiitoksia vinkeistä.

[PetteriKivimäki]

Toden totta, tuo sakkapesä kyllä huolestuttaa minnuu. Tuo kuvassa näkyvä kaivo on kuistin, matalampi ja heppoisempaa materiaalia kuin itse talon kattovesien sadevesikaivot. Ne on tuhdit ja syvät, mutta sakkapesä on niissäkin..

Saa nähä minkälainen jäätikkö on keväällä nuissa, täytyykö tuikata metrin kaapelit jokaiseen kolmeen - nääs käänsin kaikki sadevesihommeliinit menemään samalle puolelle taloa.

[Spautio]

No eikait herranen aika sentään mitään lämmitysvastuksia sentään Laitat poutapäivänä syöksytorviin jotkin putkenpätkät ja ohjaat rännivedet muualle kuin kaivoon (riippuen luottamuksestasi Pekka Poutaan). Sitten talon parhaat Marimekon froteepyyhkeet hyötykäyttöön, ja niihin imeytät rännikaivojen sakkapesien vedet. Kevyt tartuntahionta sakkapesien pohjiin ja sivuille, ja kaadat sakkapesiin juotosbetonia (mielellään S80). Betoniliiman hionta ja päälle jotain kosteuseristettä, betonipohjaista mieluusti. Voishan sen sakkapesän alaosan valaa normibetonillakin ja sitten muutaman sentin kerros juotosbetonia päälle. Kosteuseristekin lienee aika turhaa jos valut saavat kuivua tarpeeksi kauan. Itse hifistelin juotosbetonin ja sementtipohjaisen kosteuseristeen päälle vielä uuden lasikuitupohjankin
Uponorin 315 salaojakaivoista kun modasin rännikaivot niin sinne kaivon lähtökaulukseen tuli ensin (karhennettujen pintojen päälle tietty) liimamassaa, ja ulommas tuli tiukkasovitteinen o-rengas, sitten vielä liimamassaa ja sitten sitkoteippiä vielä varmuuden vuoksi. Ei näyttäisi vuotavan ainakaan vielä.

[PetteriKivimäki]

Tuo kuvassani näkyvä rännikaivo taitaakin justiins olla samanlainen kuin Rotomonin kuvastosa. Taidan kyllä harkita sen sakkapesän valamista umpeen. Mikähän älynväläys iski mieleen kun tuon ostin.

Tosin tuo sadevesikaivon kyllä helpolla kaivelee esiinkin, ja vaihtaa suppilomalliseen..

Eniten huolestuttaa kevät, kun kumminkin käy jääpuikkoilmiöö.

[Matti Alander]

Hyvä Suppilomalli löytyy ainakin Merikalta, joita olemme käyttäneet jonkin aikaa. On riittävän korkea ja epäkeskolla varustettu, jolloin hieman säätövaraakin.
Suppilomalleja käytettäessä kannattaa harkita tarvitaanko sakanpoisto tai huoltokaivoja matkalle, jotta järjestelmä päästään tarvittaessa huuhtomaan.