Eli tiedustelisin jos kellari on ulkopuolelta salaojitettu ja asianmukaisesti eristetty jne voiko sisäpuolelle silloin laittaa vaikkapa panelit seiniin tai levytyksen tahi kosteisiin tiloihin vesieristyksen vai onko vielä jotain muistettavaa. Aiheesta on ollut täällä todella paljon juttua -> aivan noin tiivistykseksi satojen juttujen läpi kahlaamisen päätteeksi kyselen...
talossa on entinen autotalli johon olen seinien siistimistä suunnitellut "sitten joskus"
kellarin remontointiin selvyyttä
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Ainakin riski
Totta kaikki materiaalit homehtuvat tarvittaessa, mikäli on otolliset olosuhteet. Riittävästi kosteutta, pölyä ravinteeksi, sekä happea.
Mikäli kellarinseinä saadaan riittävän kuivaksi ja myös pysymään, ei tietenkään ongelmaa ole.
Kapillaarinen kosteudennousu on saatava hallintaan, se on työnnettävä lämmittämällä ulos, kuten käytettäessä vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ulkopuolella, tai katkaistava muuten.
Kaksi tiivistä kerrosta molemmin puolin nostaa huokoisalipainetta, eli kapillaarisuutta.
Kokemukseenkin perustuen voin sanoa, ettei patolevy ole asianmukainen eriste, koska se käytännössä käyttäytyy ulkopuolisen höyrynsulun tavoin.
Tilanne vielä pahenee, kun sen päälle asennetaan lämmöneriste, jolloin suunniteltu kondenssi levyn sisäpintaan estyy. Kosteusmäärä kellarinseinän alaosassa lisääntyy ja alkaa virrata huonetilaan.
Kotisivuiltamme löytyy erinomaisia valokuvia aiheesta, eri korjauskohteista http://www.fuktisol.fi
Mikäli kellarinseinä saadaan riittävän kuivaksi ja myös pysymään, ei tietenkään ongelmaa ole.
Kapillaarinen kosteudennousu on saatava hallintaan, se on työnnettävä lämmittämällä ulos, kuten käytettäessä vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ulkopuolella, tai katkaistava muuten.
Kaksi tiivistä kerrosta molemmin puolin nostaa huokoisalipainetta, eli kapillaarisuutta.
Kokemukseenkin perustuen voin sanoa, ettei patolevy ole asianmukainen eriste, koska se käytännössä käyttäytyy ulkopuolisen höyrynsulun tavoin.
Tilanne vielä pahenee, kun sen päälle asennetaan lämmöneriste, jolloin suunniteltu kondenssi levyn sisäpintaan estyy. Kosteusmäärä kellarinseinän alaosassa lisääntyy ja alkaa virrata huonetilaan.
Kotisivuiltamme löytyy erinomaisia valokuvia aiheesta, eri korjauskohteista http://www.fuktisol.fi
lämmitys
"Kapillaarinen kosteudennousu on saatava hallintaan, se on työnnettävä lämmittämällä ulos, kuten käytettäessä vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä ulkopuolella, tai katkaistava muuten"
Eli jos ja kun kosteus nousee maasta se on poistettavissa kellarin lämpötilaa nostamalla? Lähinnä tarkoitus on asentaa joko levytys tai panelointi koolauksen päälle mutta miten vaikuttaa jos eristän koko tallitilan vaikka sauna satulla ja pinnoitan seinän vasta sitten ? Samalla tekniikalla kuin saunan seinän tekis?
Eli jos ja kun kosteus nousee maasta se on poistettavissa kellarin lämpötilaa nostamalla? Lähinnä tarkoitus on asentaa joko levytys tai panelointi koolauksen päälle mutta miten vaikuttaa jos eristän koko tallitilan vaikka sauna satulla ja pinnoitan seinän vasta sitten ? Samalla tekniikalla kuin saunan seinän tekis?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Homehtumisraja
En ole mikään homeasiantuntija. Homehtumisrajasta liikkuu hieman eri käsityksiä, mutta se on 70-80 % välillä suhteellista kosteutta.
Joku palstan lukijoistasaattaatietää asian paremmin, siis kommenttia vaan.
Sisäpuolinen lämmöneristäminen on aina riski. SPU valmistajan ohjeissa kylläkin tämäkin vaihtoehto on annettu ja siitä kannattaa tiedustella suoraan heiltä.
SPU levy on erinomainen lämmöneriste ja erittäin tiivis, kellarinseinä varmasti viilenee ja kapillaarisuus betonissa lisääntyy.
SPU ohjeissa ongelmaa on yritetty vähentää jättämällä kaistale alaosasta eristämättä, toimivuudesta ei minulla ole tietoa.
Eristämällä kauttaaltaan ulkopuolelta vesihöyryä läpäisevillä salaojittavilla lämmöneristeillä toimii varmasti, eikä kuluta sisätiloja. Niin teoriassa, kuin käytännössäkin.
Joku palstan lukijoistasaattaatietää asian paremmin, siis kommenttia vaan.
Sisäpuolinen lämmöneristäminen on aina riski. SPU valmistajan ohjeissa kylläkin tämäkin vaihtoehto on annettu ja siitä kannattaa tiedustella suoraan heiltä.
SPU levy on erinomainen lämmöneriste ja erittäin tiivis, kellarinseinä varmasti viilenee ja kapillaarisuus betonissa lisääntyy.
SPU ohjeissa ongelmaa on yritetty vähentää jättämällä kaistale alaosasta eristämättä, toimivuudesta ei minulla ole tietoa.
Eristämällä kauttaaltaan ulkopuolelta vesihöyryä läpäisevillä salaojittavilla lämmöneristeillä toimii varmasti, eikä kuluta sisätiloja. Niin teoriassa, kuin käytännössäkin.
Suhteellisen kosteuden suuntaa-antavina raja-arvoina voisi pitää seuraavaa:
alle 25 % on liian kuivaa ihmisille, alkaa tulla hengitystieoireita, silmien kirvelyä, iho kuivuu.. Bakteerit viihtyvät hyvin kuivassa ilmassa.
25 -45 % hyvä sisäilma talvisaikaan
45 -60- % hyvä sisäilma, joskin pölypunkit alkaa viihtyä
70 -80- % hyvä ihmiselle, mutta myös homesienet alkaa viihtyä
yli 90 % pitkään tai jatkuvasti alkaa jo aiheuttaa lahovaurioita
alle 25 % on liian kuivaa ihmisille, alkaa tulla hengitystieoireita, silmien kirvelyä, iho kuivuu.. Bakteerit viihtyvät hyvin kuivassa ilmassa.
25 -45 % hyvä sisäilma talvisaikaan
45 -60- % hyvä sisäilma, joskin pölypunkit alkaa viihtyä
70 -80- % hyvä ihmiselle, mutta myös homesienet alkaa viihtyä
yli 90 % pitkään tai jatkuvasti alkaa jo aiheuttaa lahovaurioita
Re: Ainakin riski
...
Viimeksi muokannut Harry, Ti Huhti 03, 2007 14:44. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kokemus ja rakennusfysiikka
Tyrmäämisestä ei nyt ihan ole kysymys. Sanoisinko kyseessä olevan kosteusteknisen riskin.
Tämä taas perustuu salaojittavista lämmöneristeistä n. 15 vuoden ajalta saatuun kokemukseen sadoissa remonttikohteissa, joissa todella usein on tullut vastaan ongelmia patolevyjen toiminnan kanssa.
Lisäksi salaojittavien lämmöneristeiden toiminta perustuu rakennusfysiikkaan alusta loppuun.
Se miksi kommentoin korjauksista salaojittavilla lämmöneristeillä, johtuu tietysti siitä, koska aihe kiinnostaa ja vuosien varrella on tietoa kertynyt jonkinverran.
Mikäli luet tarkemmin kommenttejani, huomaat, että on käsitelty kaikkia salaojittavien lämmöneristeiden valmistajien merkkejä, sekä kevytsora- ja kivivillarakenteita.
Mielipiteet olen kirjoittanut omalla nimelläni ja mikä tärkeintä, myös perustellen. Tarkoituksena on ollut, että niistä on hyötyä rintamamiestalojen korjauksissa ja samoja virheitä pystyttäisiin välttämään.
Olen myös toivonut, että patolevyjen tai pikieristeiden myyjät tai valmistajat olisivat osallistuneet keskusteluun, josta olisi tullut varmasti mielenkiintoinen. On varsin helppoa sanoa, että joku tuote on hyvä, jollei joudu perustelemaan.
Rakennusten kosteusongelmat ovat maassamme todella yleisiä ja niitä pystytään vähentämään tietoa levittämällä ja olen mielestäni tehnyt oman osuuteni siitä kohtuullisesti. Tuotteiden käyttäjä saa itse sitten päättää lopullisesti käyttämistään aineista.
Kosteusongelmat ovat pääsääntöisesti myös monen tekijän summa ja harvoin voidaan osoittaa yhden muuttujan aiheuttaneneen rakenteen homehtumisen tai tuhoutumisen.
Ymmärrän kyllä huolenne myyjää kohtaan, mutta toisaalta uskoisin asikkaillekkin, sekä palstan lukijoille, koituneen hyötyä ja rahansäästöäkin lopputuloksesta.
Tämä taas perustuu salaojittavista lämmöneristeistä n. 15 vuoden ajalta saatuun kokemukseen sadoissa remonttikohteissa, joissa todella usein on tullut vastaan ongelmia patolevyjen toiminnan kanssa.
Lisäksi salaojittavien lämmöneristeiden toiminta perustuu rakennusfysiikkaan alusta loppuun.
Se miksi kommentoin korjauksista salaojittavilla lämmöneristeillä, johtuu tietysti siitä, koska aihe kiinnostaa ja vuosien varrella on tietoa kertynyt jonkinverran.
Mikäli luet tarkemmin kommenttejani, huomaat, että on käsitelty kaikkia salaojittavien lämmöneristeiden valmistajien merkkejä, sekä kevytsora- ja kivivillarakenteita.
Mielipiteet olen kirjoittanut omalla nimelläni ja mikä tärkeintä, myös perustellen. Tarkoituksena on ollut, että niistä on hyötyä rintamamiestalojen korjauksissa ja samoja virheitä pystyttäisiin välttämään.
Olen myös toivonut, että patolevyjen tai pikieristeiden myyjät tai valmistajat olisivat osallistuneet keskusteluun, josta olisi tullut varmasti mielenkiintoinen. On varsin helppoa sanoa, että joku tuote on hyvä, jollei joudu perustelemaan.
Rakennusten kosteusongelmat ovat maassamme todella yleisiä ja niitä pystytään vähentämään tietoa levittämällä ja olen mielestäni tehnyt oman osuuteni siitä kohtuullisesti. Tuotteiden käyttäjä saa itse sitten päättää lopullisesti käyttämistään aineista.
Kosteusongelmat ovat pääsääntöisesti myös monen tekijän summa ja harvoin voidaan osoittaa yhden muuttujan aiheuttaneneen rakenteen homehtumisen tai tuhoutumisen.
Ymmärrän kyllä huolenne myyjää kohtaan, mutta toisaalta uskoisin asikkaillekkin, sekä palstan lukijoille, koituneen hyötyä ja rahansäästöäkin lopputuloksesta.
JA kysymykseen. Meillä kuusipaneli kellarissa "kuivissa" tiloissa suoraan sokkeliin laitetut koolingit missä paneli päällä, rakoa ehkä 2-3cm. Vaisalan kosteusmittarilla mitattu panelin ja sokkelin välinen tila ja täysin kuiva paikka tuntuu olevan. Ulkopuolella ei ole patolevyä, ei fuktisolia, pikeä näyttää olevan ja salaojitukset kunnossa kuin myös sadevedet asianmukaisesti pois talon vierestä. Sisäänpäin hengittävä ratkaisu. Ei ole homehtunut ja hyvin tuntuu pelaavan. Lämpöä siinä 18 c:n korvilla kovilla pakkasilla. Saattaa mennä hiukan energiaa harakoille mutta eipä kokonaiskulutus päätähuimaava ole. Niin ja varaava lattialämmitys(sähkö)kellarissa
Re: Kokemus ja rakennusfysiikka
Laitoin asiasta Lemminkäiselle palautetta ja toivottavasti siellä joku asiaan reagoi.Matti Alander kirjoitti: Olen myös toivonut, että patolevyjen tai pikieristeiden myyjät tai valmistajat olisivat osallistuneet keskusteluun, josta olisi tullut varmasti mielenkiintoinen. On varsin helppoa sanoa, että joku tuote on hyvä, jollei joudu perustelemaan.