Pönttöuunin kuoret?
Pönttöuunin kuoret?
onko kukaan vaihtanut pönttöuuniin uusia kuoria ja onko se yleensä järkevää ja mahdollista, kun noi entiset ovat melko rupiset ja jossain näin sellaiset kiiltävät upeat kuoret=) niin ja onko tietoa hinnasta töineen?
Minun tietääkseni pelkkiä kuoria ei pysty vaihtamaan, pönttöuuni kun muurataan rengasta muottina käyttäen - eli kuorenvaihto tarkoittaa sisuksien uusintaa samalla.
Kiiltävät upeat kuoret saa hiomalla pinnan tasaiseksi ja maalaamalla Hornalla, joka on nykyisin nimeltään joku Ferrex Heat (Teknoksen kamaa).
Kiiltävät upeat kuoret saa hiomalla pinnan tasaiseksi ja maalaamalla Hornalla, joka on nykyisin nimeltään joku Ferrex Heat (Teknoksen kamaa).
-
Oto Hascak
- Jäsen

- Viestit: 2338
- Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
- Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
- Kotisivu: www.suorakon.com
- Paikkakunta: Sastamala
- Viesti:
Aamen.jmattis kirjoitti:Minun tietääkseni pelkkiä kuoria ei pysty vaihtamaan, pönttöuuni kun muurataan rengasta muottina käyttäen - eli kuorenvaihto tarkoittaa sisuksien uusintaa samalla.
Kuoret eivät ole avattavia, vaan umpinaisia renkaita, joita nostetaan kerros kerrokselta muurauksen yhteydessä. Tiilet muurataan savilaastilla kiinni kuoriin.
Onko pakko saada kiiltävät kuoret?
http://www.rakennuskulttuurikeskusherra ... _sali.html
Tuossa on hieman huono kuva asiasta, mutta siinä on nähtävissä vanha "rupinen" uuni ennen ja jälkeen käsittelyn.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
http://www.suorakon.com
Ja onhan noita muitakin käsittelyvaihtoehtoja. Kuka mistäkin pitää. Me kokeilimme yhteen uuniin marmorointia. Lopputulosta voi arvioida kuvasta osoitteessa:
http://www.kolumbus.fi/kari.tjukanov/ma ... armori.jpg
Ainakin meillä on kestänyt tämän talven lämmityksiä kaksi Uulan pellavaöljymaalilla maalattua pönttöuunia.
http://www.kolumbus.fi/kari.tjukanov/ma ... armori.jpg
Ainakin meillä on kestänyt tämän talven lämmityksiä kaksi Uulan pellavaöljymaalilla maalattua pönttöuunia.
-
Oto Hascak
- Jäsen

- Viestit: 2338
- Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
- Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
- Kotisivu: www.suorakon.com
- Paikkakunta: Sastamala
- Viesti:
Olipa komea.KTj kirjoitti:Ja onhan noita muitakin käsittelyvaihtoehtoja. Kuka mistäkin pitää. Me kokeilimme yhteen uuniin marmorointia. Lopputulosta voi arvioida kuvasta osoitteessa:
http://www.kolumbus.fi/kari.tjukanov/ma ... armori.jpg
Yksi vaihtoehto on tehdä kaakeliuunin imitointi eli kiiltävä maali ja lakka pintaan sekä piirretään ohuilla viivoilla kaakelien rajat.
Niin komeita kuin ovatkin, niin syytä on käyttää harkintaa valittaessa omalla uunille uutta tyyliä. Soisin pönttömuurin pidettävän joko pelti pinnalla tai yksi väriseksi maalattuna.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
http://www.suorakon.com
Komea oli, meilläkin joskus leikitelty ajatuksella. Tutun näköinen uuni muuten, samat luukut. Onko 50-luvulta vai vanhempi?
Kimröökimarmorointia puhtaasti käytännön kysymyksenä mietitty lähinnä siksi että noet eivät niin näkyisi. Tosin kiiltäväksi lakatusta pinnasta sen saisi varmaan jynssättyäkin. Meillä on himmeähkö lakkaöljymaali jossa nyt ensimmäiset pienet hiusmurenemat luukun yläpuolella kuuden vuoden kovan käytön jälkeen.
Kimröökimarmorointia puhtaasti käytännön kysymyksenä mietitty lähinnä siksi että noet eivät niin näkyisi. Tosin kiiltäväksi lakatusta pinnasta sen saisi varmaan jynssättyäkin. Meillä on himmeähkö lakkaöljymaali jossa nyt ensimmäiset pienet hiusmurenemat luukun yläpuolella kuuden vuoden kovan käytön jälkeen.
Ei ainakaan vielä ole isompia värimuutoksia näkynyt. Toisessa huoneessa oleva yksiväriseksi maalattu uuni on hieman ruskistunut suuluukun ympäriltä, mutta sehän on vaan todiste siitä, että uunia lämmitetään.Onko värimuutoksia tullut? Kauanko annoit kuivua?
Kuivumisaika pellavaöljymaalilla riippuu paljon valon määrästä. Siihen ei riitä pelkkä aika ja lämpö. Eli näin talvisaikaan maalikerrosten pitää antaa kuivua aivan rauhassa useita päiviä. Tarkoitus on tässä keväämmällä vielä lakata tuon marmoroinnin päälle "Le Tonkinois" lakalla.
Luovuimme tuosta kaakelin imitoinnista. Mielestäni se menee jo hieman mauttomuuden puolelle. Tietysti tätä meidän ratkaisua voi joku pitää mauttomana, mutta teki mieli kokeilla kun omalta kylältä löytyi tekijä.Yksi vaihtoehto on tehdä kaakeliuunin imitointi eli kiiltävä maali ja lakka pintaan sekä piirretään ohuilla viivoilla kaakelien rajat.
Luukut ovat varmaankin vanhemmat. Talokin täyttää pikapuoliin 100 vuotta. Uuni on purettu hellan tieltä ja kuoret käytetty uudelleen. Jouduin purkamaan tämän paikalta kaltoin kohdellun uunin.Tutun näköinen uuni muuten, samat luukut. Onko 50-luvulta vai vanhempi?
Ratsastetaan nyt tässä samassa jatkokysymyksellä.
Eli, täällä ongelmana että pönttöuuneja ei ole käytetty vuosiin, varmaan 10-15 vuoteen.
Nyt olisi tarkoitus pyytää nuohooja paikalle tarkistamaan kunnon,miten ovat oikein päässeet rapistumaan.
Kiviä nyt ei näyttänyt uuneissa olevan,mutta kaikennäköistä muuta moskaa kylläkin.
Mitkä mahtaa olla todennäköisyydet että ovat käyttökunnossa?
Rakennus on ollut koko ajan lämpimänä,ja 2/4 piipusta menee toisen lämpimän kerroksen lävitse. 2 piipuista menee kylmän vintin lävitse.
Piiput ovat pellitetyt mutta hattuja ei ole.
Entä toimenpiteet jos piiput on kunnossa?
Pikkuhiljaa lämmitellä että kosteus haihtuu piipusta jne?
Onko odotettavissa vedenvalumia,samalla tavalla kuin uudelleen muuratuissa?
Eli, täällä ongelmana että pönttöuuneja ei ole käytetty vuosiin, varmaan 10-15 vuoteen.
Nyt olisi tarkoitus pyytää nuohooja paikalle tarkistamaan kunnon,miten ovat oikein päässeet rapistumaan.
Kiviä nyt ei näyttänyt uuneissa olevan,mutta kaikennäköistä muuta moskaa kylläkin.
Mitkä mahtaa olla todennäköisyydet että ovat käyttökunnossa?
Rakennus on ollut koko ajan lämpimänä,ja 2/4 piipusta menee toisen lämpimän kerroksen lävitse. 2 piipuista menee kylmän vintin lävitse.
Piiput ovat pellitetyt mutta hattuja ei ole.
Entä toimenpiteet jos piiput on kunnossa?
Pikkuhiljaa lämmitellä että kosteus haihtuu piipusta jne?
Onko odotettavissa vedenvalumia,samalla tavalla kuin uudelleen muuratuissa?
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Nuohooja (tai tuossa vanhan hormin käyttöönotossa usien nuohoojat parina) katsovat savupatruunoilla että hormit ei vuoda naapurihormiin tai ole muuten huonossa kunnossa ja kuulaavat hormin eli kolistelevat nuohouskuulalla pitkin hormia ettei siellä ole irtonaisia tiiliä. Usein hormien väliin vanhaan malliin lappeelleen muuratut välitonkat ovat vähän irti varsinkin hormin yläosasta. Samten katsotaan koko hormi alhaalta ylös asti ulkopuolelta ettei ole halkeamia hormista sisätilaan.
Jos piippu on ollut pitkään kylmillään ja muuten vanha niin voit joutua niistämään piipun eli purkamaan piipun yläosaa terveelle muuraukselle asti ja sitten muurauttamaan uudestaan. Ihan tavallinen huoltotoimenpide, tiilipiiput pitää niistää 30-80 vuoden välein käytöstä ja suojauksesta riippuen.
Uunista sutarit kurkkivat peilin kanssa uunin sisukset läpi ja katsovat että tulipesä, kanavat ja liitos uunista hormiin ovat kunnossa. Pönttöuunit on siitä kivoja että pelti pidättää lieskaa vielä vaikka uunin runko nyt ei olisikaan ihan priimaa. Tiilipintainen tai rapattu uuni voi mennä käyttökieltoon jos siinä on halkeamia ulkopinnassa muurauksen läpi asti.
Voihan sitä itsekin katsella ja tohtoroida, mutta pelkästään itse "tarkistamalla" ei kannata noin pitkään kylmillään ollutta uunia ruveta käyttämään. Odottaisin kiltisti sitä nuohoojaa. Jos tietää mitä tekee niin koivuntuohella saa tehtyä paksua nokista savua jolla voi niitä vuotoja katsella omaksi ilokseen jos sutarin tulo kovin kestää.
Lämmityksen alku varovasti. Läheskään yhtä neuroottinen ei tarvitse käyttöönotossa olla kuin uutta uunia kuivatessa, mutta parina päivänä voi polttaa pienet tulet ja jättää pellit auki siihen asti että uuni on taas kylmä, se kuivaa uunin ihan hyvin. Nyt pakkaskeleillä voi kuivattaa uunia myös pitämällä peltejä auki ja luukkuja pikkuisen raollaan ihan tulia polttamattakin, siitä kulkee rajusti ilmaa läpi kun ulkona on kylmää ja sisällä lämmintä. Toisaalta jos talo on ollut koko ajan lämmin niin ei siellä mitään älyttömiä määriä vettä ole uunissa, sen paremmin kuin seinissäkään.
Vettä sieltä pellin välistä ei tule millään, tässä puhutaan vaan pikkuisesta kosteudesta eikä sadoista litroista vettä niinkuin uuden vastamuuratun uunin kuivauksessa. Uutta uunia tehdessä siellä on kaikki muuurauslaastin vesi ja vielä ämpärissä kastellut tiilet kuivattavana, eli kyse on ihan toisen mittaluokan jutusta. Uudessa parin tonnin uunissa on vähintään 10% vettä joukossa eli tynnyrillinen.
Pekka
P.S: Meidän mökkinä on vanha rintamamiestalo ja siellä on viimeiset kolmekymmentä vuotta tömäytetty talvellakin vaan tulet uuniin heti kun mökille tullaan ja lämmitetty samantien kunnolla. Yläkerran uunissa puuttuu tulipesän nurkasta vähän lapsen nyrkkiä isompi kivenpala, mutta muuten molemmat uunit on ikäänsä nähden aivan täydessä käyttökunnossa, eli eivät ole käsitttelystä pilaantuneet.
Tietysti uunille olis parempi että se aina ajettaisiin varovasti sisään, mutta tämä nyt vähän niinkuin perspektiiviksi että jos nokisutari sen uunin hyväksyy käyttöön niin ei siinä käyttöönotossa sen kummempia krumeluureja tarvitse käydä läpi jos ei välttämättä mielensä rauhan takia halua.
Jos piippu on ollut pitkään kylmillään ja muuten vanha niin voit joutua niistämään piipun eli purkamaan piipun yläosaa terveelle muuraukselle asti ja sitten muurauttamaan uudestaan. Ihan tavallinen huoltotoimenpide, tiilipiiput pitää niistää 30-80 vuoden välein käytöstä ja suojauksesta riippuen.
Uunista sutarit kurkkivat peilin kanssa uunin sisukset läpi ja katsovat että tulipesä, kanavat ja liitos uunista hormiin ovat kunnossa. Pönttöuunit on siitä kivoja että pelti pidättää lieskaa vielä vaikka uunin runko nyt ei olisikaan ihan priimaa. Tiilipintainen tai rapattu uuni voi mennä käyttökieltoon jos siinä on halkeamia ulkopinnassa muurauksen läpi asti.
Voihan sitä itsekin katsella ja tohtoroida, mutta pelkästään itse "tarkistamalla" ei kannata noin pitkään kylmillään ollutta uunia ruveta käyttämään. Odottaisin kiltisti sitä nuohoojaa. Jos tietää mitä tekee niin koivuntuohella saa tehtyä paksua nokista savua jolla voi niitä vuotoja katsella omaksi ilokseen jos sutarin tulo kovin kestää.
Lämmityksen alku varovasti. Läheskään yhtä neuroottinen ei tarvitse käyttöönotossa olla kuin uutta uunia kuivatessa, mutta parina päivänä voi polttaa pienet tulet ja jättää pellit auki siihen asti että uuni on taas kylmä, se kuivaa uunin ihan hyvin. Nyt pakkaskeleillä voi kuivattaa uunia myös pitämällä peltejä auki ja luukkuja pikkuisen raollaan ihan tulia polttamattakin, siitä kulkee rajusti ilmaa läpi kun ulkona on kylmää ja sisällä lämmintä. Toisaalta jos talo on ollut koko ajan lämmin niin ei siellä mitään älyttömiä määriä vettä ole uunissa, sen paremmin kuin seinissäkään.
Vettä sieltä pellin välistä ei tule millään, tässä puhutaan vaan pikkuisesta kosteudesta eikä sadoista litroista vettä niinkuin uuden vastamuuratun uunin kuivauksessa. Uutta uunia tehdessä siellä on kaikki muuurauslaastin vesi ja vielä ämpärissä kastellut tiilet kuivattavana, eli kyse on ihan toisen mittaluokan jutusta. Uudessa parin tonnin uunissa on vähintään 10% vettä joukossa eli tynnyrillinen.
Pekka
P.S: Meidän mökkinä on vanha rintamamiestalo ja siellä on viimeiset kolmekymmentä vuotta tömäytetty talvellakin vaan tulet uuniin heti kun mökille tullaan ja lämmitetty samantien kunnolla. Yläkerran uunissa puuttuu tulipesän nurkasta vähän lapsen nyrkkiä isompi kivenpala, mutta muuten molemmat uunit on ikäänsä nähden aivan täydessä käyttökunnossa, eli eivät ole käsitttelystä pilaantuneet.
Tietysti uunille olis parempi että se aina ajettaisiin varovasti sisään, mutta tämä nyt vähän niinkuin perspektiiviksi että jos nokisutari sen uunin hyväksyy käyttöön niin ei siinä käyttöönotossa sen kummempia krumeluureja tarvitse käydä läpi jos ei välttämättä mielensä rauhan takia halua.
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/



