Kiitos vastauksista! Juuri jotain tuollaista Timirakin kaltaista tarkoitinkin, että olisi jotain kokemukseen perustuvaa sanottavaa, eikä vain sellaisia kommentteja, jotka osaa jo melkein itsekin ennakoida.
Aikaa on vierähtänyt... Kirjoitin tuon viestini näköjään keskiviikkona, olin käynyt katsomassa taloa maanantaina tai tiistaina. Etuovessa näkyi näyttö sunnuntaille, mutta kun lauantaina olisin tarkistanut kellonaikaa, ilmoitusta ei enää ollut. Eli se todellakin oli mennyt siinä viikon aikana. Harmitti niin, että meni pitkä aika ennen kuin seuraavan kerran edes katsoin, että mitä Etuovi ja Jokakoti tarjoavat.
Nyt kun tomu on kunnolla laskeutunut ja olen katsellut jo vähän muunkinlaisia taloja, on ehkä ihan ok, että tuon osti joku muu. Näytti sille, että siinä oli viime vuosikymmenet vain asuttu, ei juurikaan tehty mitään kunnostusta. Enkä tarkoita tuolla kunnostamisella sitä, että pitäisi olla remontoitu nykyajan tyyliin, vaan ihan sellaista ylläpitoa, esim. ikkunoiden huoltomaalausta (meinasin kirjoittaa että "normaalia ylläpitoa", mutta sehän nyt sitten on kullekin eri asia, että mikä on normaalia).
On ihan eri asia muuttaa taloon, jota on koko ajan huollettu, vaikka talon eri tekniset asiat olisikin virallisesti käyttöikänsä päässä tai haluaisi muuttaa jotain (esim. lämmitysjärjestelmä). Olen käynyt katsomassa yhtä taloa, joka oli pinnoiltaan niin siisti, että jos se olisi alle 10 vuotta vanha, sitä myytäisiin uutta vastaavana. Pääosa kuitenkin oli alkuperäistä (keittiö, lattiat ja wc alkuperäiset, kylpyhuone kaakeloitu 70-luvulla), talossa vain oli asuttu niin "sukkasillaan". Puhuin myyjän kanssa, ja tämä siisteys ei ollut vain pintasisustamista, vaan sama melkeinpä pedanttisuutta lähentelevä tarkkuus oli kattanut myös teknisten osien kunnon tarkkailun ja ylläpitohuollot. Taloa myi sen rakentaja, eli historia oli tiedossa ja huolto kattanut koko talon iän.
Toisaalta oli kiva nähdä tämä hyvin huollettu talo - on olemassa taloja, joista on pidetty huolta. Toisaalta tuo nyt kaihertaa takaraivossa vertailupohjana ja laskee niiden talojen pisteitä, joita on huollettu lähinnä maksamalla lämmityslasku.
Palaan vielä siihen ensimmäiseen taloon, joka oli ensimmäinen, jota "oikeasti" mietin itselleni. Minulla oli silloin kesällä ja on edelleen ihan selkeä tunne, että toista samanlaista tilaisuutta tuskin yhden elämän aikana osuu kohdalle.
Nimittäin tontti (tila) oli iso, olisi saanut lisärakennusta (vanhat olivat huonossa kunnossa), kasvimaata (oli valmis peltopläntti) ja polttopuut omasta metsästä (metsää ei ollut kovin montaa hehtaaria, mutta tarpeeksi kuitenkin ja oli monen ikäistä).
Tontti oli rannalla, vesistö oli pieni mutta ranta oli loiva ja täydellistä hienoa hiekkaa. Pihalta oli rantaan ehkä 50 m eli talo olisi oikein hyvin käynyt kesämökistäkin.
Pihalle ei kuulunut maantien melu, mutta matkaa isolle tielle oli vähän reilu kilometri. Meikäläisen kukkarolle sopivat talot ovat yleensä vähintään 10 km hiekkatiematkan päässä. Kun olen aina asunut kaupungin lähistöllä tai kaupungissa, tuntuu mahdottomalle ajatus, että olisi esim. 5 km pikkupikkutietä ja 20 km kylätietä, sitten maantietä, maitokauppaan yhteensä tyyliin 40 km. Menot kasvavat aika paljon, jos pitää olla toimintavarma auto, eli bussilla liikkuminen tarkoittaa asumista valtatien läheisyydessä. Kuitenkin maalla asuminen tarkoittaa minusta sitä, että saa olla rauhassa liikenteen melulta. Polkupyörämatkan sijainti ei enää mahdu budjettiin, olisi pitänyt olla kaukaa viisas 20 vuotta sitten.
No, joku osti siitä hyvä paikan.
Tämä talon etsiminen on kyllä aika prosessi. Nyt kun olen uskonut, että sopivaa ei löydy (sijanti - laatu - hinta), on pitänyt muuttaa määreitä. Olen luopunut hirsitalosta ja isosta tontista, ja katselen nyt rintamamiestaloja. Aika pitkään meni ennen kuin silmä tottui, mutta nyt ne näyttävät jo oikein "somalle"
Ensimmäistä viestiäni kirjoittelen, palstaa olen silloin tällöin lukenut jo jonkun aikaa.
