Hiotun lattian maalaus ja "karvat"

[Arbor]

Kohteena vanhat mäntylautalattiat ja pinnassa lakka. Mökkitunnelma saa väistyä ja nyt sitten pähkäilen maalivalinnan kanssa. Sain kasaan kolme potentiaalista vaihtoehtoa:
1. Uula, se perinteinen, hieman mattamainen lattiamaali. 2.Uula, tuo uudempi juuri kauppoihin tullut versio jossa on enemmän kiiltoa. 3. Sateenkaarivärit Lakkaöljymaali (tästä en löydä mistään tietoa kuivumisajasta, sävytysvaihtoehdoista tai edes käyttöohjeita). Koska maalattavaa pinta-alaa on paljon, olen harkinnut koneellista hiontaa lakan poistoon ennen maalausoperaatiota. Nyt kuulin että hiotun lattian maalaaminen saattaa nostaa lattian karvaa pystyyn -erityisesti jos niihin sipaisee vesioheinteista (muovi-)maalia. Miten mahtaa asianlaita olla näiden öljymaalien kanssa, eli nostaako puun "karvaa" pystyyn ja jos nostaa niin tasoittuuko seuraavalla maalikerroksella vai tarvitaanko välihionta vai mitä pitää tehdä? Ei yli 100 neliötä oikein jaksaisi kidesoodallakaan pestä ja superhuolella pyyhkiä, tai sitten pakko jaksaa noita karvoja välttääkseni.

Vielä tästä Sateenkaarivärit Lakkaöljymaalista: mikä mahtaa olla kiiltoaste? Todella killtävä (kuten Permo), puolikiiltävä....? Kokemuksia myös kuivumisajasta ja/tai muista ominaisuuksista olisi kiva kuulla.

Ai niin, mainittakoon että väri tulee olemaan jotain harmaan ja saven välimaastoa (Uulan Naava aika lähellä toivottua sävyä).

[Turilas]

Meillä on justiinsa hiottu käsikäyttöisin pikkukonein ison makuuhuoneen lakattu mäntylautalattia ja maalattu nyt kolmeen kertaan Uulan Naavalla. Neljännen kerroksen tuo vielä vaatii, liekö ranneohennukseni liiankin tehokas. Minkäänlaista karvaantumista ei ollut missäänvaiheessa havaittavissa. Ilmiön kyllä silti tunnistan, koivulattiaa lakatessa sai välihiontyoja tehdä tuostakin syystä.

Ja melkein tekisi mieli sanoa, että se hiominen on lopulta maalaamista kevyempää hommaa. Sen kun voi hoitaa koneella, maali on hinkattava pintaan käsin. Mutta ainakin täällä lopputulos on hieano.

[Limes]

Niin notta eikö tuo oikeaoppisesti tehtynä pitäisi hionnan jälkeen pyyhkiä märällä/kostealla rätillä jolloin nukka nousee kuivuessa.
Siis ihan vaan juotavaa vesijohtovettä. Sitten kevyt hionta joka poistaa nukan.

[Ari]

Osmocolorillakin tuota "tikkua" nousee. Olen tehnyt välihionnan pyyhkimällä pinnan käsin kevyesti karhunkielellä. Samaa menetelmää olen käyttänyt listojen maalauksessa ja jossakin muussakin.

[gretheline]

Uulan Puulattiamaalista en vielä tiedä, sillä maalaan yläkertaa lähiaikoina kun kerkeän tuota puolikiiltävää kaupasta hakemaan, mutta Permolla, joka on siis liuoteohenteinen alkydimaali, ei karvat nousseet pystyyn, ei sittenkään vaikka pohjana on höyläämätön ja hiomaton "vähän niinkuin" tikkuinen, joskin pariin kertaan hartiavoimin suopakuurattu hienosahattu lauta. Ihan pahimmat kohdat hioin kevyesti kertaalleen epäkeskolla. Kaksi kerrosta maalia riitti, ja sudin ensimmäisen ohennetulla. Lopputulosta en ole suurennuslasilla tihrustanut, mutta paljaaseen jalkaan tai käteen ei tunnu tikkuja, varpaat on edelleen tikuttomat, eikä villasukat jalassa kulkiessa tunnu siltä kuin santapaperilla kulkisi.

Yläkerrassa minulla on sama homma edessä, eli sen vähemmän puleeratun käsittelemättömän pinnan maalaaminen. Syy moiseen pelleilyyn on se, että nämä laudat löytyivät lattiapintaa 55 vuotta toimittaneen kiiltäväksi maalatun kovalevyn alta, joka järjettömän liukkaana lensi pihalle heti ensimmäisen kuukauden aikana, kun ei tehnyt mieli jäädä vartomaan ja katsomaan josko joku kaksi- tai nelijalkainen särkisi kallonsa, selkänsä, lonkkansa tai polvensa sillä liukastuttuaan. Vielä kuitenkaan ei ole lattiaremontin aika ja asua kuitenkin pitää, niinpä nykyinen lauta saa luvan kelvata tässä sitä unelmien linoleumi- tai tammipuulattiaa odotellessa.