Kellarin remontti odottaa ideoita, aikaa, rahaa, inspirtaatiota yms ja siirretty hamaan tulevaisuuteen 2-3 vuoden päähän johtuen myös muista remonttikohteista jotka olen priorisoinut kellarin edelle. Mutta asiaan:
Meidän talossa on ollut sauna kellarissa noin 3mx1,6m tilassa avokuistin alla siis saunassa on kolme seinää suoraan "ulkoilmaan". Saunan rakenne on ollut ulkopäin betoni-bitumisively-lasivilla ja koolingit - höyryn sulku alupaperi - paneli. Sauna oli purettu ennenkuin muutimme joten tämä rakenne vain 90% varmuudella.
Ajatus on ollut tehdä väliaikainen sauna samaan paikkaan samalla "väärällä" rakenteella. Huom! Väliaikainen sauna tullaan purkamaan noin 3 vuoden päästä. Olen joutunut sijoittamaan 100€ materiaaleihin joten investointi kohdistuu vain omaan työhön. Tämän takia tällaista väliaikaista lähdettiin tekemään, ei siis mikään suuri kustannus ja saunaan halutaan. LVI-puoli on jo valmiiksi vedetty. Samalla saadaan lämpöristys seiniin, nythän pinnat ovat olleet pelkällä betonilla ja nurkat ovat olleet jäässä kylmällä säällä ja betoniseinät "imevät" kaiken lämmön kellarista. (Mainittakoon tässä, että tilan korkeus on korkeus on 230cm ja vain puolet tästä on maanalla, joten tila on erittäin kylmä).
Totaalisesti ja tietoisesti olen lähdössä tekemään virheellistä rakennetta. Se mikä tässä mietityttää ja haluan varmistaa on, että en tee mitään todella suurta virhettä joka aiheuttaa ongelmia muualle. Itse olen ajatellut, että se mikä kolmessa vuodessa happanee/homentuu niin antaa homehtua. Saunassa panelin alla on höyrynsulku niin toimikoon se myös
"homeensulkuna" jos hometta pääsee syntymmän kosteudesta johtuen. Toisaalta rakenne on ollut jo pitkään samanlainen joten mitään suurta muutosta ei tapahdu.
Olen nyt päässyt vaiheeseen jossa runko on pystyssä ja eristeet seinillä. (kylläpä on lämpö ko. tilassa noussut) Vielä en ole ehtinyt höyrynsulkualupaperia asentamaan. Huomasin, että betoniseinään eristeen ja betonin väliin oli syntynyt huurretta/jäätä joihinkin paikkoihin siis seinän osiin jotka ovat ulkona ilman (-20 astetta) kanssa tekemisissä. Oletan, että vesihöyry on kulkeutunut kylmään seinään ja jäätynyt kellarin sisäpuolisen kosteuden takia, kellarissahan on mm. pesukone, kuivausrumpu joten välillä kosteutta syntyy, myös suihkukoppi (seinät katto ja lattia, melkein höyryn tiivis). Kosteutta voi siis välillä syntyä enemmänkin.
Siis kysymys yksinkertaisuudessaan, tuleeko tämä eristeen ja seinän väliin jäätyvä kosteus betoniseinästä alhaaltapäin vai sisäilmasta?? Seinä on bitumisivelty sisältä mutta ajan saatossa se on tietyin osin halkeillut.
Kellarisaunan eristys (väärin)
Väittäisinpä melkein satavarmasti että tuo kondensoitunut kosteus on itseaiheutettua (pesukone, kuivausrumpu, pyykit, suihku). Kun on yksinkertainen kylmä betoniseinä niin kunnon pakkasilla vähempikin riittää huurrutttamaan paikkoja, varsinkin sellaisia, joiden pintalämpöä vielä lasketaan sisäpuolisella eristyksellä...Jos sulla olisi ilmankuivaaja niin saisit varmaan litrakaupalla vettä pois ilmasta vuorokauden aikana.
Tuskin sinä väliaikaisesti saat mitään hirvittävää tuhoa aikaan, mutta hyvä olisi räimiä tavarat paikoilleen siten, ettei sinne villaan ja seinäpintaan jää kosteutta...
Hanki joku rakennuskuivaaja kun duunailet.
Jos kellarin seinää ulottuu maanpinnan yläpuolelle kohtuullisesti niin haihtuuhan tuota seinän kapillaarikosteutta sitäkin kautta. Jos ei ole kauhean tiivis pinta sokkelissa.
Tuskin sinä väliaikaisesti saat mitään hirvittävää tuhoa aikaan, mutta hyvä olisi räimiä tavarat paikoilleen siten, ettei sinne villaan ja seinäpintaan jää kosteutta...
Hanki joku rakennuskuivaaja kun duunailet.
Jos kellarin seinää ulottuu maanpinnan yläpuolelle kohtuullisesti niin haihtuuhan tuota seinän kapillaarikosteutta sitäkin kautta. Jos ei ole kauhean tiivis pinta sokkelissa.
Re: Kellarisaunan eristys (väärin)
Jos siis ilmanvaihtokin on kunnossa, niin tuskin talo happanee alta muutamassa vuodessa.Jii kirjoitti:LVI-puoli on jo valmiiksi vedetty.
Eritämisen jälkeen on pakkasta riittänyt ja betoni seinä on siis pakkasen puolella. Tarkoitus on nyt ottaa eristeitä pois ja kuivata seinät. Sen jälkeen eristeet paikoilleen ja hyörynsulkualu perään kiinni samantien.
Itseä vähän hatuttaa kun "joutuu" tekemään väliaikasta ja kestämätöntä mutta kai jostain periaatteesta on luovuttava. Sauna tullaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan siirtämään eripaikkaan joten siinä yksi syy miksi se tehdään päin sitä ja halvalla ja pienellä vaivalla väliaikaisesti.
Laitan vielä puhaltimen puhaltimen tehostamaan ilmanvaihtoa.
Itseä vähän hatuttaa kun "joutuu" tekemään väliaikasta ja kestämätöntä mutta kai jostain periaatteesta on luovuttava. Sauna tullaan tämän hetkisten suunnitelmien mukaan siirtämään eripaikkaan joten siinä yksi syy miksi se tehdään päin sitä ja halvalla ja pienellä vaivalla väliaikaisesti.
Laitan vielä puhaltimen puhaltimen tehostamaan ilmanvaihtoa.
Pääsääntöisesti huurre, jää ja vesi kellarin seinän sisäpinnassa on sisäilmasta tullutta kosteutta. Edes muovi ei ole riittävä höyrysulku, koska seinän alaosa ja yläosa jäävät yleenesä epätiiviiksi rakenteeksi. Ja naulanreikiä yms. tulee aina rakentamisessa.
Kuten tuossa ensimmäisessä jutussa tuli ilmi on rakenne virheellinen, ja tietysti jokaisen oma asia miten asuu ja rakentaaa, mutta rakenne joka taoauksessa homehtuu ja mikrobien tuotteet tuelvat sisäilmaan. Yleensä mikrobeissa on myös niitä mykotoksiineja tuottavia laatuja, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia. Jo pienekin ajan altistuminen voi joillekkin aiheuttaa oireita, jopa astman alkua. Pienille lapsille altistuminen on suuri riski. mutta niinkuin sanoin, jokainen on oman onnensa seppä.
Kuten tuossa ensimmäisessä jutussa tuli ilmi on rakenne virheellinen, ja tietysti jokaisen oma asia miten asuu ja rakentaaa, mutta rakenne joka taoauksessa homehtuu ja mikrobien tuotteet tuelvat sisäilmaan. Yleensä mikrobeissa on myös niitä mykotoksiineja tuottavia laatuja, jotka voivat olla terveydelle vaarallisia. Jo pienekin ajan altistuminen voi joillekkin aiheuttaa oireita, jopa astman alkua. Pienille lapsille altistuminen on suuri riski. mutta niinkuin sanoin, jokainen on oman onnensa seppä.
Hieman tarkennusta.... Rakennetta jonka olen saunaan laittanut on käytetty rintamamiestaloissa pitkään ja varmaan vieläkin on lukuisia saunoja joissa saman rakenne on käytössä. Osa on homeessa ja osa ei. Maalaisjärkeä saa käyttää: Kellaritiloissa joissa ei asuta ja oleskella voi homeitiöitä hieman ollakin, esimerkiksi rintamamiestalojen kellareista löytyy mikrobikasvustoa/ homeitiöitä lähes jokaisesta. Ollaan menty aivan älyttömyyksiin tänä päivänä hygieenisyyden kanssa. Ymmärrän toki, että selvät homevauriot on vaarallisia (meilläkin sellainen korjattiin). Mielestäni en vaaranna itseäni enkä lapsiani jos rakennan tänäpäivänä kyseenalistetun rakenteen vain muutaman vuoden käyttöön.
Samassa paikassa samalla rakenteella toteutettu sauna oli kestänyt kymmeniä vuosia, joten uskon, että tämä sauna kestää muutaman vuoden niin ikään. Itse en lähtisi lyömään vetoa homehtumisen puolesta, toki sellaista voi tapahtua.
Höyryn sulun voi asentaa tiiviisti, eikä jälkikäteen kannata löydä nauloja höyryn sulun läpi.
Niin vanhenpieni kerrostaloasunnon (rakennettu -85) sauna remontoitiin joitakin vuosia sitten ja siinä oli aivan sama rakenne kuin rakentamassani saunassa sillä erotuksella, että ulkoseiniä on vain kaksi.
Samassa paikassa samalla rakenteella toteutettu sauna oli kestänyt kymmeniä vuosia, joten uskon, että tämä sauna kestää muutaman vuoden niin ikään. Itse en lähtisi lyömään vetoa homehtumisen puolesta, toki sellaista voi tapahtua.
Höyryn sulun voi asentaa tiiviisti, eikä jälkikäteen kannata löydä nauloja höyryn sulun läpi.
Niin vanhenpieni kerrostaloasunnon (rakennettu -85) sauna remontoitiin joitakin vuosia sitten ja siinä oli aivan sama rakenne kuin rakentamassani saunassa sillä erotuksella, että ulkoseiniä on vain kaksi.
Kondensoitumista kellarin umpibetonimuurin (ei sokkelihalkaisuakaan) sisäpuolelle ei saada kuriin lopullisesti kuin laittamalla lämpöeriste perusmuurin ulkopuolelle. Silloin kannattaa laittaa salaojat, perusmuurilevyt, pintakallistukset, rännikaivot kuntoon yms. eli homma repeää ihan uusiin ulottuuvuuksiin.
Sisäpuolisen lämpöeristetyn seinärakenteen ikää voi hieman jatkaa irroittamalla rakenne esim. muovivälikkeillä pari senttiä perusmuurista. Pakkasilla voi käydä kattomassa kun kondenssivesi valuu paneelien takaa kohti lattiakaivoa...
Ilmanvaihdon tulee myös pelata, esim. suihkutilaan vaikkapa poistopuhallin kosteusanturilla varustettuna, saunassa kunnon tuloilmaräppänä ja sauna pitää muistaa tuulettaa saunomisen jälkeen kunnolla, ikkunat auki hetkeksi.
5 vuotta on nyt menty tällä systeemillä. Suihkuhuoneen yhdessä nurkassa on seinäpaneelien alapäässä jo tummentumaa.
Sisäpuolisen lämpöeristetyn seinärakenteen ikää voi hieman jatkaa irroittamalla rakenne esim. muovivälikkeillä pari senttiä perusmuurista. Pakkasilla voi käydä kattomassa kun kondenssivesi valuu paneelien takaa kohti lattiakaivoa...
Ilmanvaihdon tulee myös pelata, esim. suihkutilaan vaikkapa poistopuhallin kosteusanturilla varustettuna, saunassa kunnon tuloilmaräppänä ja sauna pitää muistaa tuulettaa saunomisen jälkeen kunnolla, ikkunat auki hetkeksi.
5 vuotta on nyt menty tällä systeemillä. Suihkuhuoneen yhdessä nurkassa on seinäpaneelien alapäässä jo tummentumaa.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Kondenssi
Käytännössä olen todennut, ettei rintamamiestalon kellarinseinän maanyläpuolinen osa kondensoi, mikäli kellarin lämpötila pidetään yli 20 asteessa. Lämmönhukka kylläkin on melkoinen.
Patolevy taas menettää vähäisetkin toimintamahdollisuutensa silloin, kun sen ulkopuolelle asennetaan hyvä lämmöneristys. Sunniteltua kondensoitumista ei voi tapahtua patolevyn sisäpintaan ja kapillaarisuus perustuksissa kiihtyy.
Muutoin ulkopuolinen eristys on kuitenkin ylivoimainen ratkaisu, niin kosteusteknisesti, kuin lämpötaloudellisestikkin.
Parasta olisi käyttää ulkopuolella hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, kuten Fuktisol tai Isodrän levyt. Myös kova kivivilla on höyrytiiveitä eristeitä parempi ratkaisu ja takavuosina niitä käytettiin paljonkin kellarinseinissä ja myöhemmin maanvaraislattioissa.
Edelleen kellarinseinien ja maanvaraislattioiden rakenne tulisi suunnitella pääsääntöisesti ulospäin kuivuvaksi, sijoittamalla lämmöneristettä riittävästi betonirakenteen ulkopuolelle ja sallimalla vesihöyryn virtaus mahdollisimman vapaasti niiden läpi.
Patolevy taas menettää vähäisetkin toimintamahdollisuutensa silloin, kun sen ulkopuolelle asennetaan hyvä lämmöneristys. Sunniteltua kondensoitumista ei voi tapahtua patolevyn sisäpintaan ja kapillaarisuus perustuksissa kiihtyy.
Muutoin ulkopuolinen eristys on kuitenkin ylivoimainen ratkaisu, niin kosteusteknisesti, kuin lämpötaloudellisestikkin.
Parasta olisi käyttää ulkopuolella hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, kuten Fuktisol tai Isodrän levyt. Myös kova kivivilla on höyrytiiveitä eristeitä parempi ratkaisu ja takavuosina niitä käytettiin paljonkin kellarinseinissä ja myöhemmin maanvaraislattioissa.
Edelleen kellarinseinien ja maanvaraislattioiden rakenne tulisi suunnitella pääsääntöisesti ulospäin kuivuvaksi, sijoittamalla lämmöneristettä riittävästi betonirakenteen ulkopuolelle ja sallimalla vesihöyryn virtaus mahdollisimman vapaasti niiden läpi.
- Tarkoitatko nyt pelkkää betoniseinää vai rivinteerattua seinää?Matti Alander: Käytännössä olen todennut, ettei rintamamiestalon kellarinseinän maanyläpuolinen osa kondensoi, mikäli kellarin lämpötila pidetään yli 20 asteessa.
- Tämähän ei auta maanpinnan yläpuoliseen tilanteeseen seinässä pätkääkään...Muutoin ulkopuolinen eristys on kuitenkin ylivoimainen ratkaisu, niin kosteusteknisesti, kuin lämpötaloudellisestikkin.
Parasta olisi käyttää ulkopuolella hyvin vesihöyryä läpäiseviä lämmöneristeitä, kuten Fuktisol tai Isodrän levyt
Ja jos sisäpuolelta eristetään seinä, niin mahdollisesti kondensoivaksi pinnaksi jää vielä betoniholvin (katon) reuna-alueet, joista on suora kylmäsilta sokkelin ulkopintaan ja pakkaseen.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Seinän lämmittäminen
Kellarinseinä on sisäpinnastaan riittävän lämmin ilman rivinteeraustakin, mikäli sisälämpötilaa pidetään yli 20 asteessa.
Seinän sisällää saattaa kosteus kuitenkin pisaroitua ja lämmönhukka on varmasti huimaa luokkaa, joten mikään suositeltava rakenne ei kuitenkaan ole kyseessä.
Nyt tietysti puhutaan normaalista huonetilakosteudesta, saunoessa kosteusprosentti nousee niin paljon, että saattaa kondensoituakkin sisäseinänkin pintaan.
Rivinteerattuna on paljon turvallisempi, koska sisimmäisen seinän lämpötila nousee.
Lapsena n. neljäkymmentävuotta sitten asuimme rintamamiestalossa, enkä kylläkään silloinkaan muista kellarinseinän kondensoituneen sisäpinnastaan.
Kyseessä on vähän samaefekti, kuin armeijan teltassakin, vaikka ei ole eristeitä laisinkaan, tarkenee silti hyvin. Klapia palaa kaminassa kyllä melkoisesti.
Nykyisin asumismukavuudelta vaaditaan vähän toista, kun 40 - 60 vuotta takaperin, joten syytä on suunnitella eriste ulkopuolelle yhtäjaksoisesti, niin vältytään samalla välipohjan betonirakenteen kylmäsillalta.
Palstalla on paljon oikeasti rintamamiestaloissa nykyisinkin asuvia, olisi mielenkiintoista lukea, kuinka talonne käyttäytyvät eri rakenteilla, näillä kovilla pakkasilla. Olisi varmasti monelle hyötyä tulevia remontteja suunnitellessa.
Seinän sisällää saattaa kosteus kuitenkin pisaroitua ja lämmönhukka on varmasti huimaa luokkaa, joten mikään suositeltava rakenne ei kuitenkaan ole kyseessä.
Nyt tietysti puhutaan normaalista huonetilakosteudesta, saunoessa kosteusprosentti nousee niin paljon, että saattaa kondensoituakkin sisäseinänkin pintaan.
Rivinteerattuna on paljon turvallisempi, koska sisimmäisen seinän lämpötila nousee.
Lapsena n. neljäkymmentävuotta sitten asuimme rintamamiestalossa, enkä kylläkään silloinkaan muista kellarinseinän kondensoituneen sisäpinnastaan.
Kyseessä on vähän samaefekti, kuin armeijan teltassakin, vaikka ei ole eristeitä laisinkaan, tarkenee silti hyvin. Klapia palaa kaminassa kyllä melkoisesti.
Nykyisin asumismukavuudelta vaaditaan vähän toista, kun 40 - 60 vuotta takaperin, joten syytä on suunnitella eriste ulkopuolelle yhtäjaksoisesti, niin vältytään samalla välipohjan betonirakenteen kylmäsillalta.
Palstalla on paljon oikeasti rintamamiestaloissa nykyisinkin asuvia, olisi mielenkiintoista lukea, kuinka talonne käyttäytyvät eri rakenteilla, näillä kovilla pakkasilla. Olisi varmasti monelle hyötyä tulevia remontteja suunnitellessa.