Yläpohjaan selluvilla vai kivivilla?

[JHakkinen]

Ei tuo kauhean kallista ollut, alkaen hinta oli muistaakseni 170 euroa ja kun villaa meni reilusti suunniteltua enemmän niin hinnaksi tuli noin 250 euroa. Uskoisin, ettei 7 m ole koneelle ongelma mutta tuo kannattaa tietysti kysyä etukäteen, ettei tarvitse viritellä konetta jollekin välitasanteelle (yläpohjiahan tuolla nimenomaan tehdään ja harvoin ne kovin matalalla sijaisevat).

Kovin edullisen kuuloista. Kuinka paljon teillä puhallettiin yläpohjaan? Eli paljonko siis on n. suurinpiirtein m3 hinta puhallettuna?

[riska74]

KYSYMYS:

Kuinka se kosteuskäyttäytyminen etenee esimerkiksi sellaisessa höyrynsuluttomassa yläpohjarakenteessa, jossa olisi 20cm sahanpurua ja sinne päälle tuulettuvaan yläkolmiotilaan lisätään 10cm kivivillaa?
Johtuuko kivivillaan asti kovin paljon vesihöyryä vai sitooko sahajauho sen kaiken itseensä?

Pohjustusta:
Höyrynsulutonta puutaloa mainostetaan hyväksi sillä, että rakenteet tasaavat huoneilman kosteutta ja muitakin kaasuja ilman, että varsinaisesti tarvitaan koneellista ilmanvaihtoa. Rakenteet siis sitovat suuremman kosteuden vallitessa itseensä kosteutta ja luovuttavat sen takaisin huoneilmaan. (riippuu tietenkin kaikkien yksittäisten kaasujen osapaineista, mihin suuntaan ne mikäkin kaasu tasaantuu)

Se, mistä kysymys tuli mieleen:
2kpl rakennusmestareita on tehneet samanlaiset remonttipiirustukset, minulle sekä entiselle työkaverilleni. Eri mestarit on siis kyseessä. Molemmissa tapauksissa on kappaletavarasta tehdyt "ikivanhat" sahapurutalot.
Julkisivujen uusimispiirustuksiin on ulkopuolelle ympätty toiseen koolaukset+50mm pehmeää isoveriä+12mm jellona, toiseen 75mm paperipintainen RKLA-75.. onko rakenteet riskialttiit? Höyrynsulkuja ei ole ikinä näissä taloissa ollutkaan muualla, kuin saunaosastoissa, ja mestarit hyvin sen tiesivät piirustuksia rustatessaan. Ei ole kummastakaan rempasta kymmentä vuotta aikaa kulunut.

ps. En laittanut keltsiä. Kaveri laittoi, mutta ei ole vielä ainakaan toistaiseksi haittaa huomattu

[Mimmuli]

Yläpohjaan tulevan selluvillan eristekerroksen paksuudesta kaivataan yhä vinkkejä.

Onko puhallusvillalle muita vaihtoehtoja? Kuinka työlästä on säkeistä itse levitettävä eriste? Entäs jos yläpohjaankin laittaisi selluvillalevyjä?

[Pekka Huhta]

Yläpohja on niin iso tila, että sen tekeminen itse hämmennetystä Ekovillapurusta on vähän tyhmää. Se itse hämmentäminen on aika työlästä isommissa määrissä. Parempi vuokrata puhalluskone rautakaupasta, se on tuommoiseen "keskipieneen" asennukseen minusta paras vaihtoehto. Puhalluskoneen saa ylensä vuokralle samasta rautakaupasta kuin säkikin, joko ilmaiseksi tai parilla kympilä. Mitään kauheeta pumppuautoa ei siis tarvitse pihalle tilata, puhalluskone on peräkärryssä helposti liikuteltava otus.

Kyllä itse selluvilla leviää itse paljussa hämmennettynäkin, mutta aika iso homma se on. Ja tuollaiseen tilaan levyjen leikkaaminen on aika tavalla pöhölöä, kun puhallusvilla on ehdottomasti kaikkein parhaimmillaan tuommoisissa yläpohjapuhalluksissa.

Paksuudet riippuu ihan siitä että kuinka paljon sinne haluat lisäeristystä, mutta pariakymmentä senttiä vähempää ei välttämättä kannata purujen päälle laittaa. Jos purua on parikyt senttiä ja villaa toinen mokoma, nin se on jo ihan hyvä. Tässä pitää laskea vähintään 20% ylitäyttö päälle, ja jos purun päälle tulee vielä joku lattia kulkua varten, nin silloin kannattaa varata 30-50% ylimääräistä.

Kevyt surffaus on aina ihan avartavaa puuhaa:
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/online/ ... sesite.pdf
http://www.ekovilla.com/gfx/pdf/rakente ... sennus.pdf

Pekka

[Tomppa]

Just puhalsin pari viikkoa sitten oman n.50m2 piharakennuksen yläpohjan.Villaa meni noin 20m3 ja puhallukseen aikaa vajaa kaksi tuntia joten eipä missään tapauksessa kannata alkaa säkistä käsin hämmentämään tai levyvillalla tekemään.Puhallus yläpohjaan onnistuu varmasti myös aloittelijalta eikä sitä kannata pelätä.Meillä eristepaksuudeksi tuli n.40 cm.

[Mimmuli]

Kiitokset vastauksistanne! Nyt on päädytty palauttamaan kivivillat kauppaan ja laittamaan tilalle puhallettavaa selluvillaa rautakaupan vuokrakoneella.

Vielä kaipaisin kommentteja yläkolmion tuuletusaukoista. Molempiin päihin sellaiset on suunniteltu laitettavan. Onko halkaisijaltaan 16 cm ritilöillä peitetyt reiät sopivat? Vai millaisia olette itse käyttäneet? Yläkolmio jää aika pieneksi, eikä sinne tule lattialevyjä tai varastotilaa. Kuuluuko eristeiden päälle kuitenkin laittaa joku pahvi (mikä ja miksi?)?

Yläkerran katon tasaosuuden (eli yläpohjan "pohjan") pintamateriaaliksi tulee ponttaamaton, maalattu lauta, johon tulee varmastikin rakoja lautoja väliin. Näiden lautojen päälle on ajateltu jotain paperia tai pahvia ilmansuluksi. Mikä olisi sopivaa?

[jari h]

.. Vielä kaipaisin kommentteja yläkolmion tuuletusaukoista. Molempiin päihin sellaiset on suunniteltu laitettavan. Onko halkaisijaltaan 16 cm ritilöillä peitetyt reiät sopivat? Vai millaisia olette itse käyttäneet? Yläkolmio jää aika pieneksi, eikä sinne tule lattialevyjä tai varastotilaa. Kuuluuko eristeiden päälle kuitenkin laittaa joku pahvi (mikä ja miksi?)?

Yläkerran katon tasaosuuden (eli yläpohjan "pohjan") pintamateriaaliksi tulee ponttaamaton, maalattu lauta, johon tulee varmastikin rakoja lautoja väliin. Näiden lautojen päälle on ajateltu jotain paperia tai pahvia ilmansuluksi. Mikä olisi sopivaa?

Itse laitoin molempiin päihin kaksi 15cm x 15cm ritilät. Enempi varmaankin parempi, jos harjalta ei muuten tuuletu. Eikä yläpohjan eristeen päälle tarvitse mitään laittaa, mutta reunoille tuulensuoja vähän eristeen yläpintaa korkeammalle, jos vaikka käy puhuri. Ilmansuluksi kattoon esimerkiksi bitumivuorauspaperi eli tervapaperi. Meidän vastaava työnjohtaja/suunnittelija antoi ohjeen, että alakertaan saa laittaa tervapaperin, mutta yläkertaan tulee laittaa höyrynsulkumuovi. Laitoin yön pimeinä tunteina kuitenkin paperin ;)

Meidän yläpohjan lisäeristys oli määrä tehdä syksyllä, mutta tehdään se ensi talveksi..

[pakoistinen]

Mulla on 60-luvun vanha purueristeinen talo sähkölämmityksellä. Sähköön menee noin 2500 euroa vuodessa, mikä tuntuu hiukan paljolta meikäläisen makuun. Siitä se ajatus sitten lähti että tilaanpa lisää eristettä pään päälle. Tänään tuli eristemiehet mittailemaan yläpohjan eristevahvuuksia ja fyllaamaan lisää puhallustavaralla.

Siellä oli sekä purua 60-luvulta, noin 20 cm toisellapuolella taloo sekä uudemmalta kaudelta toisellapuol talloo 1-10 cm selluvillaa. Jännä ekologinen mutta yhteensopiva kombinaatio mistä lähettiin liikkeelle siis. Toisin sanoen kolmannes talosta oli tosi huonosti eristetty ja "paremmallakin" puolella oli niin heikko eristys, että hommassa on taatusti paljon järkeä.

Vinttitila tuulettuu hyvin sekä päädyissä olevien tuuletusventtiilien kautta että räystäiden ilmarakojen kautta. Hetkeäkään en ole pohtinut etteikö kosteuden tasautuminen sitä kautta toimisi tehokkaasti. Samaa kautta katoaa siis harakoille ja oravillekin kaikki liikalämpö kiinteistöstä. Pohdiskelin päissäni, että kun tavallisessa tapauksessa hukkalämmöstä noin 40% haihtuu yläpohjan läpi, niin meillä tuo prosentti on varmaankin ollut reippaasti yli puolet.

Ratkaisuksi valitsin parocin puhallettavan kivivillan palveluna toimitettuna paikalle ja paikalleen asennettuna. Paketin hinnaksi tuli kokonaisuudessaan 840 euroa, 105 neliömetrin alalle 20 cm lisäkerros. Tavaraa kului noin reippaat 20 kuutiometriä ellei enemmänkin - samantekevää kunhan eristettä on tarpeeksi.

Eristemateriaalin valintaa perustelin itselleni eri tavoin:
-Kivivilla on nykytiedon mukaan terveydelle turvallinen vaihtoehto,
-eikä sen ja puuperustaisten eristeiden yhdistämisellä tällä tavoin ole toistaiseksi todettu vahvoja syitä miksei niin voisi tehdä vaikka puu-puritanisti toista sanoisikin
-Kivivillan eristävyys on hyvä, erityisesti jos sitä vertaa puruun jota yläpohjassa on nyt
-kivivilla päästää purun kuivamaan / hengittämään lävitseen eikä tee höyrysulkua
-kivivilla parantaa paloturvallisuutta yläpohjassa
-säästöä syntyy hitosti, ja investointi kuolettanee itsensä jo tänä talvena, erityisesti nyt pakkaskauden alun jälkeen

Lopuksi; työmies löysi kodin kuvalehden 70-luvulta vintin perukalta ja antoi sen muistoksi Vaimolle. Vaimo selasi lehteä ja löysi sen välistä 5 kpl violetteja v.-67 sadan markan seteliä!

[PetteriKivimäki]

-kivivilla päästää purun kuivamaan / hengittämään lävitseen eikä tee höyrysulkua

Sen verran vaan, että kivivilla EI ole hygroskooppinen materiaali. Ks. http://fi.wikipedia.org/wiki/Hengitt%C3 ... A4_rakenne
Vai tarkoitatko hengittämisellä tässä yhteydessä jotain muuta kuin "hengittävää rakennetta"?

http://www.paroc.fi/ratkaisut-tuotteet/ ... kentaminen
Olen hengittävän rakenteen kannattaja omassa talossani, mutta mulla on yläkerran puretuista lämpöeristetyistä vintistä jääminä tolkuton kasa mineraalivillaa. Ajattelin piharakennukseen ährätä pienen lämpimän verstaan. Kysyin tuosta ratkaisusta, tarvittavasta eristepaksuudesta ja höyrynsulusta ja vastauksena tuli valmistajalta, että kivivillan kanssa olisi aina suositeltavaa käytettää rakenteen sisäpuolella höyrynsulkua tai riittävän tiivistä (5:1) ilmansulkua.

EDIT: Niin, pistän 20 cm paksuudelta levyä eristämättömään kattoon (paakkuuntuneen sahanpurun imen vekka, ilman kutterinpurua seassa se ei kyllä eristä "yhtään mitään") kattotuolien väliin X5-ilmansulkupaperin ja raakalaudan päälle, ja 10 cm kahteen eristämättömään seinään, sisäpinta niinikään X5 ja raakalauta. Työskentelylämpö hienolla ranskalaisella deDietrich pikkukaminalla, jolle on sopivasti yhdellä seinällä olevassa hormissa piippu..

[pakoistinen]

Aivan. Puhallettu kivivilla ei ole hygroskooppinen eli se ei varaa ja luovuta kosteutta. Se päästää alla olevan puurakenteen ja purut kuivumaan koska välissä ei ole ilmatiivistä sulkua.

[eekisa]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Mineraalivilla
Kivivilla ja lasivilla ovat molemmat mineraalivilloja mutta kivivilla ja lasivilla eivät ole samoja. Minun käsitykseni mukaan kivivilla on rintamamiesrakentamisessakin ihan käyttökelpoinen tuote; taitaa olla kosteuskäyttäytyminen siinä aavistuksen parempaa.

[Puutalo-63]

Mineraalivillat ovat aina riskialttiimpia kosteusongelmille kuin ekovillat, koska ne luovuttavat kosteutta huonommin. Edellä PetteriKivimäki kirjoittaa valmistajan sanoneen, että "kivivillan kanssa olisi aina suositeltavaa käyttää rakenteen sisäpuolella höyrynsulkua tai riittävän tiivistä (5:1) ilmansulkua". Yleensä tätä ei kerrota mineraalivillojen myynnissä ja mainonnassa, vaan mainostetaan tavaran sopivan mm. saanerausrakentamiseen. Tuotteiden RT-kortista kyllä löytyy maininta, että höyrysulun pitää olla kunnossa. Vanhoissa rakennuksissa höyrysulku ei juuri koskaan ole 100% ehjä. Asuintiloista siirtyy kosteaa ilmaa ylöspäin ja sopivissa olosuhteissa se tiivistyy mineraalivillaan.