Kosteutta nousee maaperästä tuuletustilaan ja eristämätön perustus on jääkylmä kondenssia syntyy ja huurtuu.
Lämpötilaa nostamalla suhteellinen kosteus laskee, lämmin ilma sitoo grammoina kosteutta itseensä enemmän.
80 prosentin lukemat ovat rossipohjissa melko normaaleja, eikä vaurioita tästä syystä pitäisi tapahtua.
Salaojituksella tuskin on paljonkaan merkitystä näin matalissa perustuksissa, ellei kallion pintoja pitkin sitten vesi johdu väärään suuntaan.
Tilannetta voi parannella lämmöneristystä maan pintaan asentamalla ja sokkelin lämmöneristyksellä. Maakallistukset ja rännivesijärjestelmät laskevat myös kosteuskuormaa.
Näissä vanhoissa taloissa ei niinkään vannottu tuuletuksen puolesta vaan kuivuminen perustui ja samalla routimattomuus enemmänkin lämpöön. Sitä tuli lattian läpi ja piipun perustuksista.
Perustuksia savipatjalla rasittaa myös kapillaarinen kosteudennousu ja asentamalla höyrynsulun kaltaisia rakenteita ulkopintaan saattaa huokisalipaine eli kapillaarisuus lisääntyä. Aluspuun kosteuseristys betonisokkelista voi puuttua ja sen toiminta voi vaarantua.
Ehkä liiankin usein kohtuullisesti toimivia vanhoja rakenteita on näillä Esson baarin ohjeilla jopa pilattu.
Laadukkaalla sorbtiokuivaimella saadaan tila varmasti kuivaksi ja silloin tuuletusluukut suljetaan, lämpötila nousee ja routimisenkin vaara pienenee.
Ilmankuivainkaan ei tietysti pysty mahdottomuuksiin, perusasiat kuntoon ensin. Meillä on kuitenkin erinomaisia kokemuksia niistä, kunhan ovat laatukamaa. Ilmankuivaimissa on hygrostaatti ohjaus ja asetetaan n. 50 prosenttiin suhteellista kosteutta. Aluksi käy tiuhaan ja kuivaa myös alapohjan laudoitusta, sitten käynti kuivumisen jälkeen harvenee, eikä sähkön kulutus ole suuri.
Mikäli haluat lisätietoa kuivaimista, lähetä sähköposti kysely allekirjoittaneelle
matti@malander.fi
, otanki sen heti selitykseks 
.
