Meidän kattoremonttiaikeista on jo aiempi stoori, täällä:
http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=21037
mutta tämä alkoi jo hieman ränsylemään niin aloitin uuden.
Olen nyt kallistumassa sen lisäeristyksen kannalle, mutta kysyisin vielä täällä kommentteja.
Talomme yläkerta on perinteinen?
- Ulkosivuilla matalat kylmät komerot (näitä on edelliset asukkaat eristäneen huonolla menestyksellä)
- Sisäseinät vinot
- Kapeahko suora katon osa
Nyt tarkoitus katon uusimisen yhteydessä;
- Puhaltaa yläkolmioon 20cm puhallusvillaa (kumpaakin päätyyn tuuletus räppänät)
- Puhaltaa vinoihin osiin eristettä takaisin vanhaan korkeuteen
- Katontekijät ehdottivat vain vinoihin osiin tuulensuojalevyä, mutta ehdotin että tuulensuoja levy jatketaan ulkoseinään asti
jolloin myöhemmin on mahdollista lisäeristää myös nämä kylmät matalat komerot.
Mitä olen tässä ihmetellyt:
- Onko markkinat ajanut myyjät tarjoamaan vain katon uusimista ilman lisä eristystä?
- Onko kylmien varastojen kattoon tuulensuojalevy turhaa, lähdetään kuitenkin että ne eristetään joskus?
- Rakennuksen kuistin ja autotallin kattoon menee 20cm eristekerroksella 10m3 eristettä, kummastuttaa
kun ei tätä tarjottu tässä yhteydessä. Kun ne puhallusvehkeet on raahattu tontille ja katot on muutenkin
auki?
On vaikeata maallikon näitä ymmärtää kun saa niin ristiriitaisia rakenne-ehdotuksia eikä omat kyvyt riitä
niiden arviointiin.
t, Juha
Kattoremintin lisäeristys?
Re: Kattoremintin lisäeristys?
Ihan aluksi mietit millaista remonttia aiot tehdä yläkertaan sisäpuolelle.
Vaihtoehdoista seuraa että.
1. Jos et tee mitään tai säästäen vanhaa niin teet eristyksen yläpuolelle eli kattoremontin yhteydessä.
2. Jos taas remppaat yläkerran kokonaan niin voit myös uusia pelkän katon ensin.
Vaihtoehdossa yksi kannattanee hivenen korottaa kattoa, jolloin saat edes kohtalaisen eristävyyden. (yläpohja on oikeasti se tärkein). Tämän voi toteuttaa esim. tekemällä lisäkoolaukset nykyisten kattotuolien päälle ja eristeille kotelointi. Puhaltamalla täyttää sitten kotelot. Muista ulospäin harveneva sääntö.
Kakkosvaihtarissa harkitsisin itse jopa uretaania, jolloin saat yksinkertaisen ja tiiviin rakenteen. Eikä tilaa mene hukkaan. Omassa risukasassa olisi nyt n. 15 senttiä, no ainakin 10 senttiä enemmän huonekorkeutta mikäli olisin tiennyt kattoremonttivaiheessa, että tulen tekemään myös lähes täydellisen yläkertaremontin parin vuoden sisään. Vaikein kohta tuossa on se tiivistäminen eli rtm -talon kyseessä ollen paperointi, ellei käytä sitten uretaania.
Loppuun voisin todeta, että lisäeristäminen kannattaa kyllä. Vaikka tämänhetkisillä energian hinnoilla ei suoraan alentuneella kulutuksella investointia saisikaan maksetuksi niin asumismukavuus lisääntyy aika paljon. Liitän tähän kuvan oman risukasan lämmön kulutuksesta kuvaajan. Mukana kattoremontti + eristys, ilmalämpöpumppu, yläkerta remontti ja uudet ikkunat. Salaojat eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet lämmityskuluihin ;-(

Vaihtoehdoista seuraa että.
1. Jos et tee mitään tai säästäen vanhaa niin teet eristyksen yläpuolelle eli kattoremontin yhteydessä.
2. Jos taas remppaat yläkerran kokonaan niin voit myös uusia pelkän katon ensin.
Vaihtoehdossa yksi kannattanee hivenen korottaa kattoa, jolloin saat edes kohtalaisen eristävyyden. (yläpohja on oikeasti se tärkein). Tämän voi toteuttaa esim. tekemällä lisäkoolaukset nykyisten kattotuolien päälle ja eristeille kotelointi. Puhaltamalla täyttää sitten kotelot. Muista ulospäin harveneva sääntö.
Kakkosvaihtarissa harkitsisin itse jopa uretaania, jolloin saat yksinkertaisen ja tiiviin rakenteen. Eikä tilaa mene hukkaan. Omassa risukasassa olisi nyt n. 15 senttiä, no ainakin 10 senttiä enemmän huonekorkeutta mikäli olisin tiennyt kattoremonttivaiheessa, että tulen tekemään myös lähes täydellisen yläkertaremontin parin vuoden sisään. Vaikein kohta tuossa on se tiivistäminen eli rtm -talon kyseessä ollen paperointi, ellei käytä sitten uretaania.
Loppuun voisin todeta, että lisäeristäminen kannattaa kyllä. Vaikka tämänhetkisillä energian hinnoilla ei suoraan alentuneella kulutuksella investointia saisikaan maksetuksi niin asumismukavuus lisääntyy aika paljon. Liitän tähän kuvan oman risukasan lämmön kulutuksesta kuvaajan. Mukana kattoremontti + eristys, ilmalämpöpumppu, yläkerta remontti ja uudet ikkunat. Salaojat eivät toistaiseksi ole vaikuttaneet lämmityskuluihin ;-(

-
remonttionkivaa
- Jäsen

- Viestit: 87
- Liittynyt: Ti Loka 24, 2006 17:33
Re: Kattoremintin lisäeristys?
paljonko tuosta säästöstä on tullut lisäeristyksesstä ja paljonko pumpunkäytöllä ?
Katon lisäeristyksestä puhutaan paljon teoreettisilla laskelmallisilla säästöillä mutta jos pelkästään ilmavuodot saadaan tukittua niin onko säästö sama, minulla pelkkä sisäkaton tiivistys toi jo niinpaljon säästöä että en usko että lisäeristys enää paljoa vaikuttaa. en usko että asunto menee plusenergiataloksi millään ;)
Katon lisäeristyksestä puhutaan paljon teoreettisilla laskelmallisilla säästöillä mutta jos pelkästään ilmavuodot saadaan tukittua niin onko säästö sama, minulla pelkkä sisäkaton tiivistys toi jo niinpaljon säästöä että en usko että lisäeristys enää paljoa vaikuttaa. en usko että asunto menee plusenergiataloksi millään ;)
Re: Kattoremintin lisäeristys?
Se on tuo 2010 - 2011 väli, jossa otettu pumppu käyttöön. Eli suurin pudotus on sillä saatu.
Ja sitten kun seuraava kysyy, että paljon se pumppu sitten on vienyt niin mulla on ollut kwh mittari siinä kiinni... Euroissa on muistaakseni mukana vain energian hinta silloisen sopimuksen mukaan. Muut arvot on kWh. Pumppu on ollut päällä pahimpia pakkaskausia lukuunottamatta kokoajan.
Niin ja kattoa ei ole lisäeristetty vaan käytännössä tehty uusiksi. Vanhaa on vain kattotuolit ja yksi kerros lautaa... Näiden kannattavuus on tosiaan vähän kiikunkaakun. Voi olla, että nämäkin remontit saa maksettua takaisin mikäli vaan tarpeeksi vanhaksi elää... Tiedä häntä. Mutta että ei ole vilu... Siitä kannattaa maksaa...

Ja sitten kun seuraava kysyy, että paljon se pumppu sitten on vienyt niin mulla on ollut kwh mittari siinä kiinni... Euroissa on muistaakseni mukana vain energian hinta silloisen sopimuksen mukaan. Muut arvot on kWh. Pumppu on ollut päällä pahimpia pakkaskausia lukuunottamatta kokoajan.
Niin ja kattoa ei ole lisäeristetty vaan käytännössä tehty uusiksi. Vanhaa on vain kattotuolit ja yksi kerros lautaa... Näiden kannattavuus on tosiaan vähän kiikunkaakun. Voi olla, että nämäkin remontit saa maksettua takaisin mikäli vaan tarpeeksi vanhaksi elää... Tiedä häntä. Mutta että ei ole vilu... Siitä kannattaa maksaa...

Re: Kattoremintin lisäeristys?
Kysyit, miksi kattofirmat eivät tyrkytä lisäeristystä.
1. Asiakkaalla on vain tietty määrä rahaa käytettävissään. Yleensä pelkällä vesikaton uusimisella asiakas suostuu maksamaan koko remppakassan tyhjäksi.
2. Pelkkä peltien vaihto on selkeä homma. Kun vanhat rakenteet korkataan auki, ei kukaan tiedä, koska miehet ovat valmiita siirtymään seuraavan maksavan asiakkaan tontille.
3. Erityisesti vanhojen rakenteiden purkaminen ja vanhojen purujen poistaminen on inhottavaa työtä. Miehet eivät tykkää eikä asiakas ole valmis maksamaan simppelistä purkutyöstä ammattityömiehen normaalia tuntilaskutusta.
4. Yksi firma olisi suostunut eristeiden uusimiseen mutta eivät eristetilan kasvattamiseen. Hullua, olisivat jopa suotuneet oikaisemaan katon! Perusteluna, että firmalla on oma autonosturi ja haluvat optimoida kalliin laitteen käytön: rempat pitää pystyä tekemään salamavauhtia.
5. Rakennusalalla ei oikeasti ole mikään lama, edelleen halutaan poimia rusinat pullasta eli helpot, rahakkaat keikat. Hätä on ollut lähinnä virolaisilla rakentajilla, he ovat tehneet halvalla töitä mutta heidän työstään on edelleen pystytty laskuttamaan korkeasuhdanteen hinta. Virossa asuntojen hinta putosi 2008 noin 40 - 45%, meillä tuo lysti on vielä edessä (alkanee sillä hetkellä, kun valtio menettää nykyisen luottokelpoisuusluokituksen, meidän kaikkien asuntovelallisten iloksi). Kehäradan ja länsimetron valmistuminen saattavat vaikuttaa rakennusalan yleiseen ilmapiiriin, mutta en oikein usko.
1. Asiakkaalla on vain tietty määrä rahaa käytettävissään. Yleensä pelkällä vesikaton uusimisella asiakas suostuu maksamaan koko remppakassan tyhjäksi.
2. Pelkkä peltien vaihto on selkeä homma. Kun vanhat rakenteet korkataan auki, ei kukaan tiedä, koska miehet ovat valmiita siirtymään seuraavan maksavan asiakkaan tontille.
3. Erityisesti vanhojen rakenteiden purkaminen ja vanhojen purujen poistaminen on inhottavaa työtä. Miehet eivät tykkää eikä asiakas ole valmis maksamaan simppelistä purkutyöstä ammattityömiehen normaalia tuntilaskutusta.
4. Yksi firma olisi suostunut eristeiden uusimiseen mutta eivät eristetilan kasvattamiseen. Hullua, olisivat jopa suotuneet oikaisemaan katon! Perusteluna, että firmalla on oma autonosturi ja haluvat optimoida kalliin laitteen käytön: rempat pitää pystyä tekemään salamavauhtia.
5. Rakennusalalla ei oikeasti ole mikään lama, edelleen halutaan poimia rusinat pullasta eli helpot, rahakkaat keikat. Hätä on ollut lähinnä virolaisilla rakentajilla, he ovat tehneet halvalla töitä mutta heidän työstään on edelleen pystytty laskuttamaan korkeasuhdanteen hinta. Virossa asuntojen hinta putosi 2008 noin 40 - 45%, meillä tuo lysti on vielä edessä (alkanee sillä hetkellä, kun valtio menettää nykyisen luottokelpoisuusluokituksen, meidän kaikkien asuntovelallisten iloksi). Kehäradan ja länsimetron valmistuminen saattavat vaikuttaa rakennusalan yleiseen ilmapiiriin, mutta en oikein usko.
-
Oto Hascak
- Jäsen

- Viestit: 2338
- Liittynyt: La Huhti 08, 2006 15:26
- Paikkakunta: Pirkanmaa/Sastamala
- Kotisivu: www.suorakon.com
- Paikkakunta: Sastamala
- Viesti:
Re: Kattoremintin lisäeristys?
Yksi iso asia on se, että asiakas on orientoitunut kattoremppaan, tai siis vesikatteen uusimiseen. Katontekijä haluaa keikan ja mielellään heti eikä vasta joskus. Jos asiakkaalle alkaa puhua lisäeristämisestä ja sen sellaisista "yllätyksinä tulevista asioista", niin haluaako omistaja miettimisaikaa? Asia pysyy katontekijälle yksinkertaisena, kun ei edes puhuta lisälämmöneristyksestä, vaan tehdään ainoastaan se haluttu homma.pvalila kirjoitti:Kysyit, miksi kattofirmat eivät tyrkytä lisäeristystä.
------
5. Rakennusalalla ei oikeasti ole mikään lama, edelleen halutaan poimia rusinat pullasta eli helpot, rahakkaat keikat.
Rakennuskonservaattori, restaurointirakentaja ja restaurointikisälli
http://www.suorakon.com
http://www.suorakon.com