Rapatun rintsikan ulkopuolinen lisäeristäminen

[pvalila]

Kuinkahan tuo tehdään suunnilleen taiteen sääntöjen mukaan?

Nykyisin rappauksen alla on tojalevy (se vanhan ajan sementti-puutikkusekoitus) ja sen alla normaali purueristeinen rintsikka: puruja on sata milliä kahden tervapahvin välissä.

Työläs ja rankka tapa olisi repiä tojalevyt pois ja ulkopuolinen laudoitus pois, pudotta purut alas, koolata seinään lisää paksuutta ja sitten suihkuttaa märkää selluvilla purujen tilalle. Lopuksi pieni ilmarako, sitten jokin sementtipohjainen levy ja päälle rappinki.

Noin se kaiketi pitäisi tehdä mutta olisiko olemassa jokin helpompi tapa?

Purujen molemmin puolin oleva tervapahvi on aika vaikeasti arvioita tekijä, sen vesihöyrynläpäisevyyttä on vaikea arvioida eikä se luultavasti muodosta kovinkaan ehjää kalvoa: purunpitävä sen haluttiin olevan, ei sitä kukaan höyrysuluksi sinne rakenteisiin laittanut.

[salama66]

Oletko harkinnut lämmönlähteen vaihtoa esim maalämpöön? Mekin olimme harkinneet rapatun talon lisäeristystä kun öljyä kului 2700l +5000kwh sähköä. Lisäeristys olisi tuonut vain nimellisen parannuksen lämmityskuluihin, ja olisi maksanut 10000-20000€. Päädyimme maalämpöön joka tuli maksamaan noin 14000€ ja nykyisellään lämmityskulujen osuus sähkölaskusta on noin 700€. Sijoituksena fiksumpi siis. Toki jos on muitakin syitä rapatun talon seinien eristykselle niin ehdottomasti suosittelen purujen vaihtoa ekovillaan tms. Se toki maksaa sitten jo melkoisesti. Itse olisin nimenomaan pudottanut purut pois ja vinolaudoituksen tilalle uudet tuulisiteet joiden päälle 50mm koolaus ja huokolevy, sitten tuuletusväli ja tuleva pintamateriaali. Eristävyys olisi ollut noin kolminkertainen vanhaan puruseinään verraten.

[lmfmis]

Tuo on mielenkiintoinen ajatusleikki.

Lisäeristyksen tekisin juuri noin kuvatulla "hard-core" tyylillä. Vinolaudoituksen jättö sinne väliin on aika hankala hallita ilmanliikkeitä, koska toimii hyvänä tuuleturakona ennemminkin - eli eristävyys sillä kohtaa on vähän niin ja näin...ja kyllä siis tuollaisen eristyksen loppuvaikutus on merkittävä', onhan seinän osuus ulkovaipasta "valtava". Itse mittasin että lämmityskulut tippui noin 15% eristerempan jälkeen.

Ja lisäeristys "keeps giving"

Mutta mutta tuo maalämpöinvestointi alkaa olla järkevä TMA kun torppa käyttää paljon energiaa ja investointina samaa luokkaakin kuin uudet ulkoverhoilut.

Talo näyttää sitten vanhalta jatkossakin

Ja sitten sitä ulkoverhoiluremontia ei kannata tehdä moneen vuoteen koska se ampuu nilkkaan sitä maalämpöinvestointia

Enpä tiedä miten tekisin....

[pvalila]

Tämä vuotaa kuin seula, jotain on ihan pakko tehdä ellei jostain löydy öljyä hintaan neljä litraa eurolla.

Saan kohta sähköyhtiön energianseurannan toimimaan mutta puhelimitse saadun tiedon mukaan sähköä kuluu jatkuvasti 10 kW ja huiput heiluvat 17 kW paikkeilla.

Mulla pääsee kylmä alapohjan purujen ja lattian väliseen hengitystilaan. Eli mulla on lattiajäähdytys talossani...

MLP on mulla toki ollut harkinnassa, mutta mulla on kuitenkin jo olemassa kolme Mitsun FD-35 ilppiä: vaikutus kustannuksiin ei ole siis enää yhtä dramaattinen kuin suoraan öljystä tai sähköstä siirryttäessä.

Nuo kolme ilppiä riittäisivät myös paljon paremmin, jos lämmöntarve laskisi paremman eristyksen ansiosta: silloin yhä pienempi osa sähköstä tuotettaisiin epäedullisesti ykkösen copilla.

*******************************

Se on vain tuo ulkoseinien korkkaaminen kokonaan auki niin perhanan iso remppa!

Jos tähän voisi vain laittaa EPS:stä talvitakin päälle niin se olisi valtavasti helpompaa.

Samalla saavuttaisin sen ilmavuodottomuuden, jota haikailen.

Valitettavasti samalla saavuttaisin myös sisältä ulospäin tiivistyvän rakenteen.

Sokkelin yläreunaan asti ei hengittävyydellä ole niinkään väliä: sokkeli pääsee kuivumaan sisäänpäin puruihin.

Mulla maanvaraista laattaa ei ole edes pietty, purut ovat voipaperin päällä.

*************************

Sokkelin eristys ei muuten tällaisessa tapauksessa riitä, pitää laittaa myös routalevyt talon ympärille siten, että kylmä joutuu kulkemaan pari metriä maan alla ennen kuin pääsee talon alle asti. Tässä on siis pakko huolehtia siitä, että koko talon alla oleva maamassa pysyy kesät talvet lämpimänä.

[Nihan]

Onko remontin teko sisäpuolelta käsin pois suljettu, esim. huone kerrallaan? Seinä auki, purut pois, tuulensuojakerros + villa + ilmansulku tilalle ja seinä takaisin kiinni. Kuulostaa ettei lisäeristyksen tarve olisi ongelma vaan enemmänkin tiiveys.

[kkk]

Tee helppo koe, osta muutama 5 cm EPS levy ja laita ne mahd tiiviisti kivistä sokkelia vasten, yläosa mahdollisimman tiiviisti yläpuolella olevaan seinärakenteeseen (rappaus, lauta,koolinki..), yläreunan tiivistys tuulenpitävästi paperilla tai uretaanilla, jotta se kylmä veto katkeaa sieltä alajuoksun tienoilta lattian alle. Uretaanivaahto liennee helpoin, ja on kosteusturvallinen , jos palko on kapea, siis lähinnä epsin yläreunan tiiviste johonkin. Levyt pysyy kevääseen asti vain lunta lapioimalla painamaan seinää vasten, alareuna kaivaen jonkin verran maan sisään, jos helposti menee (5-10 cm). Yhdestä levysta tulee esim 2 kpl 1m soiroa, jos sokkelilla korkeutta max 60cm. Levyt sille seinustalle, mikä katkaisee monet lattian koolausvälit, mihin suuntaan lattiatukilankut menee ja päättyy, mielellän kait nurkkien ylikin. Kivinen sokkeli lämpiää ja toivottavasti ilmankulku lattina alle katkeaa tiivistyksellä. Auttaisko alipaineen pienennys (poistohormia pienemmälle , korvausilmatuloa jonnekin lisää). Levyt on halpoja ja niitä voi käyttää myöhemmin muualle, esim routa-eps maansisään seinustalle. 5 cm eps on ainakin sata kertaa parempi kuin paljas betoni ja kosteusturvallinen, sen vesihöyryn vastus on suurin piirtein sama kuin betonin.
Lisäksi lunta seinustan juurelle 1-1,5 m leveydeltä matkimaan routasuojausta, pakkaslumi vastaa eristävyydeltään purua.

Sitten olisi seinän sisäpuoleinen eristys 5 cm uretaani + kipsilevy, helpppo itse seinän kohdalta, mutta kaikki ikkunasyvennykset, sähkörasiat lämpöpatterit yms teettää työtä. 10 cm puruseinän eristävyys paranee noin 2,5 kertaiseksi. Olisiko silti helpompi ? tai ainakin siistimpi kuin purkaa seinää ja tiputtaa purut pois sisäkautta ? Samalla voisi leikata lattiasta soirot ulkoreunoista (jää piiloon paksumman seinän alle), jotta näkee alanurkan eristetilanteen ja sen lämpö-tai ilmavuodon ja tunkee raosta vaikka selluvillaa, keskemmälle lattiaa normihöttönä kuohkeana ja ulommaksi jos puhaltaa kylmää sienän läpi niin junttaa tiiviiksi tai uretaania sinne mistä puhaltaa.

[pvalila]

Onko remontin teko sisäpuolelta käsin pois suljettu, esim. huone kerrallaan? Seinä auki, purut pois, tuulensuojakerros + villa + ilmansulku tilalle ja seinä takaisin kiinni. Kuulostaa ettei lisäeristyksen tarve olisi ongelma vaan enemmänkin tiiveys.

Kun aloitin rempan, mulle oli selvää, että purut tiputetaan jossain vaiheessa pois ja tilalle tulevat tehokkaammat eristeet (sekä enemmän eristettä).

Sen takia sisärempan yhteydessä seinät vain suorittiin, niihin ei laitettu sisäpuolista eristettä.


Päätös hoitaa eristäminen ulkokautta johtui monesta seikasta, mm. halusta säilyttää asuinneliöt ennallaan. Lisäksi meillä on perhe remppavuosien aikana rykinyt kutteripurua jo niin monta kertaa, että vaimo hirttää minut omenapuun oksaan jos edes harkitsen asunnon täystomutusta. Ulkopuolisessa eristyksessä houkuttelee myös se, että eristeestä tulee aidosti yhtenäinen: sitä eivät esimerkiksi välipohjat ja -seinät katko.

Meikä ei vain suunnitellut, että vuodesta 2008 eteenpäin taloa saataisiin rempata laman keskellä. Nykynäkymien mukaan lama tulee jatkumaan hamaan tulevaisuuteen: Suomihan purjehti 1990-luvun alun lamaan lähes velattomana maana, nyt uuteen nousuun ei samanlaisia edellytyksiä ole.

Tekee tuskaa saada edes kattoremppa tehtyä kohtuuajassa, se menee nimittäin seinäjutun edelle. Sinne ylös on tulossa uutta eristettä paljon, seinän ja yläpohjan eristeiden liityntäkohta on vaikea suunnitella ellei seinien eristysratkaisua ole vielä lyöty lukkoon.

[pvalila]

Tee helppo koe, osta muutama 5 cm EPS levy ja laita ne mahd tiiviisti kivistä sokkelia vasten, yläosa mahdollisimman tiiviisti yläpuolella olevaan seinärakenteeseen (rappaus, lauta,koolinki..), yläreunan tiivistys tuulenpitävästi paperilla tai uretaanilla, jotta se kylmä veto katkeaa sieltä alajuoksun tienoilta lattian alle. Uretaanivaahto liennee helpoin, ja on kosteusturvallinen , jos palko on kapea, siis lähinnä epsin yläreunan tiiviste johonkin. Levyt pysyy kevääseen asti vain lunta lapioimalla painamaan seinää vasten, alareuna kaivaen jonkin verran maan sisään, jos helposti menee (5-10 cm). Yhdestä levysta tulee esim 2 kpl 1m soiroa, jos sokkelilla korkeutta max 60cm. Levyt sille seinustalle, mikä katkaisee monet lattian koolausvälit, mihin suuntaan lattiatukilankut menee ja päättyy, mielellän kait nurkkien ylikin. Kivinen sokkeli lämpiää ja toivottavasti ilmankulku lattina alle katkeaa tiivistyksellä. Auttaisko alipaineen pienennys (poistohormia pienemmälle , korvausilmatuloa jonnekin lisää). Levyt on halpoja ja niitä voi käyttää myöhemmin muualle, esim routa-eps maansisään seinustalle. 5 cm eps on ainakin sata kertaa parempi kuin paljas betoni ja kosteusturvallinen, sen vesihöyryn vastus on suurin piirtein sama kuin betonin.
Lisäksi lunta seinustan juurelle 1-1,5 m leveydeltä matkimaan routasuojausta, pakkaslumi vastaa eristävyydeltään purua.

Sitten olisi seinän sisäpuoleinen eristys 5 cm uretaani + kipsilevy, helpppo itse seinän kohdalta, mutta kaikki ikkunasyvennykset, sähkörasiat lämpöpatterit yms teettää työtä. 10 cm puruseinän eristävyys paranee noin 2,5 kertaiseksi. Olisiko silti helpompi ? tai ainakin siistimpi kuin purkaa seinää ja tiputtaa purut pois sisäkautta ? Samalla voisi leikata lattiasta soirot ulkoreunoista (jää piiloon paksumman seinän alle), jotta näkee alanurkan eristetilanteen ja sen lämpö-tai ilmavuodon ja tunkee raosta vaikka selluvillaa, keskemmälle lattiaa normihöttönä kuohkeana ja ulommaksi jos puhaltaa kylmää sienän läpi niin junttaa tiiviiksi tai uretaania sinne mistä puhaltaa.

Mulla jopa olisi tuollaista epsiä riittävä määrä varastossa, mutta mutta...

Mun sokkeli on rouherapattu, pinta on sellainen musta röpölöinen kivipinta.

Tuo rouherappaus pitää pinnasta joko hakata irti (missä se on löysästi kiinni) tai liipata uudella massalla sileäksi: vasta sileä pinta on sopiva EPSien alustaksi.

Jos rytöksin ja seinän väliin jää ilmakanavia homma ei oikein toimi.

Eli hyvä idea, mutta toteutus jäänee odottamaan kesäkelejä.

************************

Hiekkaharjussa vilisee jyrsijöitä. Kuinka estetään, etteivät ne tee tunneleita EPSiin, xps:ään tai selluvillaan? Viimeksimainittuun lisätään jyrsijöiden takia booria mutta en oikein jaksa uskoa sen tehoon.

[kkk]

Mulla jopa olisi tuollaista epsiä riittävä määrä varastossa, mutta mutta...

Mun sokkeli on rouherapattu, pinta on sellainen musta röpölöinen kivipinta.

Tuo rouherappaus pitää pinnasta joko hakata irti (missä se on löysästi kiinni) tai liipata uudella massalla sileäksi: vasta sileä pinta on sopiva EPSien alustaksi.

Jos rytöksin ja seinän väliin jää ilmakanavia homma ei oikein toimi.

Eli hyvä idea, mutta toteutus jäänee odottamaan kesäkelejä.

************************

Hiekkaharjussa vilisee jyrsijöitä. Kuinka estetään, etteivät ne tee tunneleita EPSiin, xps:ään tai selluvillaan? Viimeksimainittuun lisätään jyrsijöiden takia booria mutta en oikein jaksa uskoa sen tehoon.

Ei se rouhepinta haittaa, jos vain saat reunat tiiviiksi, itseasiaassa ilmatila auttaa hivenen eristysksessä vrt. ikkunan tai rivinteerauksen ilmatila.
Lopullisessa pinnoituksessa pinta vain puhtaaksi ja liima-tai aluslaastilla saa pienet välit helposti umpeen.

Eikun sitten vaan mitta, terävä puukko/leipäveitsi, suorat laudat, lumilapio,urtsivaahto mukana seinustalle, tumpaat alareunan lumeen, niin sujuu nopeasti. Saat seuraavan pakkaskauden aikana jo tuloksia ja rahallista hyötyä epsistä, tosin muurilla kestää useita päiviä lämmetä. Se yläreuna voi olla ongelma saada tiiviiksi, uretaani varmaan helpoin, välillä lämpöiseen vesiämpäriin pakkasessa lämmittäen. Uretaanipistooli on hyvä , saa siistiä ja kapeaa saumaa, mutta joutuu asetonilla ja paineilmalla ja purkamalla rassaamaan jossain vaiheesa puhtaaksi, ruuvin kun kiristää kiinni,niin pysyy viikkoja käyttökunnossa.
Jos yläreunan nurkka tulee liikaa ulkonevasti törröttämään esille ja kerää vettä, niin veitsellä vain viistoksi, lopulliseen esim viisto lista päälle.
Vertaamalla sisältä vaikka infrapunapintalämpömittarilla käsiteltyä ja orkisseinää näkee vaikutuksen.

Meillä tuli kyllä epsin pintaan sellainen terävää pintä kiveä sisätävä pintarappaus, että ei mene hiiri siitä, rystysellä kun siihen hipasee niin aina haava, ja alla oleva verkotusslaasti ja lasikuituverkko kestää esim jalkapallon potkut.
Lisäksi seinustan juuressa on salaojasepeliä pintakoristeena, ei houkuttele hiiriä , ei voi koloja kaivaa.
Sto:n aineet oli monta kertaa kalliimat kuin itse eps, mutta jos saat kokeilussa tiiviin niin eritävyys on sama kuin lopullisessa.

[Khyron]

Uretaanipistooli on hyvä , saa siistiä ja kapeaa saumaa, mutta joutuu asetonilla ja paineilmalla ja purkamalla rassaamaan jossain vaiheesa puhtaaksi, ruuvin kun kiristää kiinni,niin pysyy viikkoja käyttökunnossa.

Tohonhan on olemassa painepullo missä on asetonia, pullo uretaanin tilalle, suihkautus, odottaa hetken ja sit suihkuttelee sen verran et urtsit on tullu pois. Nokka pitää tietty silti pyyhkästä asetonilla, muttei tarvi purkaa.