Suosituksia hybridivaraajaksi?

[lmfmis]

Rauhotu.

Aloittajan ei kannata ylimitoittaa varaajaa - eikä varsinkaan vesitakalle. Häviöt lisääntyy ja energialasku nousee.

[JJ72]

Rauhotu.

Aloittajan ei kannata ylimitoittaa varaajaa - eikä varsinkaan vesitakalle. Häviöt lisääntyy ja energialasku nousee.

No mielipiteensä kullakin... Jos on tarkoitus, että yksi varaaja tekee kaiken mitä aloittaja haluaa, en kyllä mitään jerrykannua laittas, jos sitä varaajaa on tarkotus lämmitellä vesitakalla, lämpöpumpulla, auringolla ja tarvittaessa sähköllä. Mitä isompi on varattava massa, sitä enemmän siitä saadaan lämmintä käyttövettä kierukalla ja sitä pidempiä käyntijaksoja käy lämpöpumppu ja sitä paremmin saa kesällä hyödynnettyä aurinkoenergiaa. Jos se varaaja on jokatapauksessa tilassa jota lämmitetään ei siitä vuotavalla energialla ole käytännön merkitystä.

[lmfmis]

Miksei, jos pakko on olla vain yksi varaaja kaikelle....

Aurinkolämmön mielekkyyttä voi aina miettiä. Käyttöveteen menee suhteessa niin vähän energiaa että se oikeasti kannattaa lämmityskauden ulkopuolella tehdä muilla konsteilla kuin auringolla ja isolla varaajalla - kesällä sitä auringon energiaa ei sitten tarvitse oikeastaan mihinkään muuhun. Paitsi jos on uima-allas.

Syyskuussa kun lämmityskausi alkaa niin aurinkokin ikävästi katoaa.

Vesitakkaa saa taas lämmittää kuin veturikuski jos sillä aikoo noin ison varaajan lämmittää. Olohuoneessa on silloin muoviesineet velttoja kun tuon lasiluukun kautta saa lämpösäteilyä ihan tarpeeksi. Itse en ole saanut 500 litraista läpikuumaksi omalla 12kW kratkilla kuin kesällä - kun lämpöä ei käytetä mihinkään muuhun.

Isoissa varaajissa käyttövesikierukka on kyllä tehottomampi silloin kun varaajaa pidetään välilämpöisenä. Eli kuumaa saa silloin huonommin. Lauhaa vettä saa kyllä pitempään. Tästä löytyy juttua paljonkin palstoilla.

VILP:kään ei oikeastaan hyödy mitään pidemmistä käyntijaksoista isomman varaajan kanssa. Ei parane tehokkuus, eikä muukaan. Kestääkö vilp paremmin kun saa käydä pitkään on vähän niinkuin uskon asia josta lämpöpumput.info:ssa voi aloittaa taas yhden ketjun.

juu

Mutta jos harkitsee joskus oikeata puulämmitystä niin sitten tuo 1000 litraa ei riitä vaan reilusti isompi varaajakapasiteetti antaa lämmittämiseen taukoa.

Rintsikalle vuorokauden lämmitystauon pakkaskeleillä saa noin 3000 litran varaajalla. Silloinkin 30kW puukattilan saa antaa palaa 4-5 tuntia. 60 kW olisi parempi ja isolla varastopesällä jne

[JJ72]

Miksei, jos pakko on olla vain yksi varaaja kaikelle....

Jos tilaa on käytettävissä 106cm x 250cm, ni laita siihen sitte useampi varaaja!? Ja eikösse vuotava pinta-ala vain kasva kun niitä varaajia on useampia eri tarkotuksiin? Hybridivaraajassa se alaspäin vuotava lämpö saadaan aika tehokkaasti lämmityksen käytettäväksi

Aurinkolämmön mielekkyyttä voi aina miettiä. Käyttöveteen menee suhteessa niin vähän energiaa että se oikeasti kannattaa lämmityskauden ulkopuolella tehdä muilla konsteilla kuin auringolla ja isolla varaajalla - kesällä sitä auringon energiaa ei sitten tarvitse oikeastaan mihinkään muuhun. Paitsi jos on uima-allas.

En ole aurinkolämmitykseen juurikaan perehtynyt, mutta jos sellaisen option haluaa varaajaa ostaessa ottaa, niin se ei tässä vaiheessa paljoa maksa... Eikä se kyllä välttämättä maksa myöhemminkään, mutta sen lisäkierukan asentaminen on oma riesansa, kun varaaja pitää tyhjentää... Mutta jostain muistan lukeneeni, että kesäisin auringon lämpö riittäisi tuottamaan tarvittavan lämpimän käyttöveden. Investoinnin kannattavuus on sitten toinen juttu, maksaako koskaan itseään takaisin...

Syyskuussa kun lämmityskausi alkaa niin aurinkokin ikävästi katoaa.

En muista, että meidän olis koskaan tarvinnu taloa lämmittää syyskuussa...

Vesitakkaa saa taas lämmittää kuin veturikuski jos sillä aikoo noin ison varaajan lämmittää. Olohuoneessa on silloin muoviesineet velttoja kun tuon lasiluukun kautta saa lämpösäteilyä ihan tarpeeksi. Itse en ole saanut 500 litraista läpikuumaksi omalla 12kW kratkilla kuin kesällä - kun lämpöä ei käytetä mihinkään muuhun.

Tuostakaan ei ole kokemusta, mutta jos sitä lämpöä saa siirrettyä siihen varaajaan edes jollain järkevällä teholla, käy pieni pytty nopeasti pieneksi ja pytty kiehahtaa. Kuutio vettä vaatii ~1,2 kWh lämmetäkseen yhdellä asteella, jos tavoite on nostaa lämmityskaudella koko 1000l pytty 40 -> 50 asteeseen, kestää siinä 12kW:lla yksi tunti. Tuosta voisi äkkiä päätellä että huonosti siirtyy teho...

Isoissa varaajissa käyttövesikierukka on kyllä tehottomampi silloin kun varaajaa pidetään välilämpöisenä. Eli kuumaa saa silloin huonommin. Lauhaa vettä saa kyllä pitempään. Tästä löytyy juttua paljonkin palstoilla.

Tottakai se on tehottomampi, kun sitä lämpöä ei ole niin paljoa tarjolla, käytännössä tollasessa akvatermin geo varaajassa riittää lämmin käyttövesi myös kesällä jos se välilevyn yläpuolisen lämmön saa pidettyä 50-60 asteen haarukassa.

VILP:kään ei oikeastaan hyödy mitään pidemmistä käyntijaksoista isomman varaajan kanssa. Ei parane tehokkuus, eikä muukaan. Kestääkö vilp paremmin kun saa käydä pitkään on vähän niinkuin uskon asia josta lämpöpumput.info:ssa voi aloittaa taas yhden ketjun.

Eiköhän pitkien käyntijaksojen tavoittelu koske kaikkia lämpöpumppuja riippumatta siitä, mistä se lämpö kerätään? VILPissä on pakkasilla tietysti se sulattelujen riesat, jota pitkät käyntijaksot lisäävät.

Mutta jos harkitsee joskus oikeata puulämmitystä niin sitten tuo 1000 litraa ei riitä vaan reilusti isompi varaajakapasiteetti antaa lämmittämiseen taukoa.

Tuo on totta, sitä puulämmitystä ei kannata edes harkita, jollei sitten ole itsellä metsää ja koneet joilla klapit tehdään, senverran suuritöistä puuhaa ja lämpöpumpulla se energia tulee niin edullisesti että ei puista kannata maksaa mitään. Mutta pakkashuippujen avittajaksi ja varalämmönlähteeksi se voisi olla ihan hyvä apu...

[iso-vihtori]

Mielenkiintoisia pointteja sekä isomman varaajan puolesta että vastaan.

Oma pohjani varaajan mitoitukselle perustuu tuttavan suht samankokoiseen taloon, jossa 500l varaajan lämmitetään puuhellalla. Kaksi aikuista ja kaksi lasta ja talvella lämmin vesi riittää nipinnapin. Tästä päättelin, että isompi varaaja voisi olla kohdallaan.

Olen kuitenkin nyt pähkäillyt, että tuo 1000l Akvatermi on sen verran vaikeasti sisään saatavissa, että 750l voisi olla parempi vaihtoehto, varsinkin kun tuosta lisäkoosta ilmeisesti vesitakan kanssa suurelti ole hyötyä. Varaaja on kyllä sisätiloissa, joten hukkalämpö ei aiheuta haittaa (paitsi kesäisin).

Jos vesitakka lämmönlähteenä osottautuu lämmönlähteenä täydeksi sudeksi, niin sitten pitää keksiä jotain muuta ja siksi on myös hyvä, että varaajaan saa kiinni tarvittaessa muitakin vehkeitä.

[Arveccio]

Runsaasti reikiä kyljessä niin kiinni saa mitä vaan. Yhdellä isommalla varaajalla ei tartte miettiä varaajien välistä veden siirtymistä yms juttuja missä hommaan tulee äkkiä mukaan kiertovesipumppuja ynnä muuta sälää. Yksi isompi vesimassa on myös rauhallisempi liikkeissään ja tästä seurauksena kerrostuminen onnistuu paremmin eli kuumin vesi pysyy käyttövesikierukkaa lämmittämässä. Toisaalta jos laittaa pari pienempää pönttöä niin osan varaajakapasiteetista voi kääntää sululla pois pelistä esim kesäksi. Kytkentä rinnan riittävän paksuilla putkilla jolloin vapaakierto hoitaa vesien siirtymisen ilman pumppuja.

[lmfmis]

Jos vesitakka lämmönlähteenä osottautuu lämmönlähteenä täydeksi sudeksi, niin sitten pitää keksiä jotain muuta ja siksi on myös hyvä, että varaajaan saa kiinni tarvittaessa muitakin vehkeitä.

No ei mitenkään susi, mutta ei kannata kasata liikaa odotuksia..

Kokemuksesta tulee nyt:

Ei vesitakalla pysty koko taloa lämmittämään - kuin ihan lauhoilla keleillä jolloin nuo ilmalämpöpumput on tehokkaita ja mukavampia. Eilen lämmittelin hyvän session ja sain veteen siirettyä 50kWh kun aloitin klo 17 lämmittelyn ja loputtelin puolelta öin kun se kakkosen leffa loppui. Siitä tulee sitten veteen keskiarvoksi 7 kW.

Samanaikaisesti talo imuroi lämpöä 5kW teholla pysyäkseen lämpimänä. Netto 2kW varastoon per tunti, yht 14kWh. Eli takan sammuttua talo pysyi lämpimänä 2 tuntia. Ei tarvitse tuohon tuhat litraista varaajaa. Satalitrainenkin olisi riittänyt. Pakkasta oli 9 astetta eilen.

Kunnon pakkasella menee kaikki lämpö suoraan pattereihin eikä varaajaa käytönnössä pysty lataamaan.

Se 19kW teho joka takallesi on ilmoitettu on käytännössä 2-19 kW veteen riippuen palon tilasta. Mutta koko ajan säteilee sen 3-4 kW tehoa takkahuoneeseen. Enemmänkin kun kovaa polttelee.

Ja siten kovalla poltolla a) kuumenee takkahuone sietämättömäksi b) vääntyilee takasta rautaosat ja c) lasi palaa uusintakuntoon. Ei kannata.

Panosten koko on myös niin pieni, että kovalla teholla täyttöväli on reippaasti alle puoli tuntia. Menee kyllä kun katselee telkkua vieressä, mutta muuten estää muun tekemisen. Myös se iso luukku on kaunis mutta ihan hanurista koska pöläyttelee savut torppaan vaikka minkälainen veto olisi hormissa. Ei ole tehty tiheään panostamiseen.

Isoa panosta ei sitten myöskään saa laittaa kun menee sitten ihan nokeamiseksi. Puolet pesän tilavuudesta korkeintaan. Koksillekkaan näitä ei ole tehty, halkeaa arinat.

Ja:

...takkahan on sitten perinteinen yläpalo eli käryttää taivaalle mustaa savua vaikka kuinka säätelee.



Kunnon alapalokattila jossa on varastopesä maksaa samanverran kuin vesitakka. Vaatii kyllä tasalaatuiset klapit, mutta silloin pystyy lataamaan varaajan pidemmäksi aikaa ja ei tarvitse koko ajan hyysätä puiden kanssa.

[Kauppis]

tätä kun olen täsäs seurannut ja noitunut nykyisen leivinuunin lämmityskyvyttömyyttää, eli ei varaa käytännössä yhtään ja hormin lämpeämiselä pysyy yläkerran huoneet lämpöisinä, niin sen tilalle vuolukivinen, jossa lämmönvaihdin sisällä ja varaaja pannariin. Jos hillot riittää, niin voisi laittaa samoin tein myös puuhellan vesikierrolla.

Onko näistä/vastaavista ratkaisuista kokemuksia? Yritin katsoa mm Tulikiven sivuilta, mutta ei oikein auennut asia myyntitekstien seasta.

[pähkäilijä]

tätä kun olen täsäs seurannut ja noitunut nykyisen leivinuunin lämmityskyvyttömyyttää, eli ei varaa käytännössä yhtään ja hormin lämpeämiselä pysyy yläkerran huoneet lämpöisinä, niin sen tilalle vuolukivinen, jossa lämmönvaihdin sisällä ja varaaja pannariin. Jos hillot riittää, niin voisi laittaa samoin tein myös puuhellan vesikierrolla.

Onko näistä/vastaavista ratkaisuista kokemuksia? Yritin katsoa mm Tulikiven sivuilta, mutta ei oikein auennut asia myyntitekstien seasta.

varaaviin ratkaisuihin on kotikutoinen laskusääntö, 8-9 kg puuta/vrk antaa 1 kW jatkuvan lämmitystehon (alussa enemmän lopussa vähemmän, hyötysuhde kokoluokkaa 2/3-3/4 tai 66.6-75%)

8-9 kg = 1 kW
16-18 kg = 2 kW
24-27 kg = 3 kW (jos leivinuunissa varaavaa ja luovuttava kapasiteetti riittää tämmöisiin puunpolttomääriin, homma voi mennä enemmän jo piipun lämmittämiseksi...)

Jos puunpolttoa meinaa maksimoida kotioloissa ois syytä saada sinne pannariin se puiden polttopaikka

[Kauppis]

siinä lämmityskattilassa on huono tehä ruokaa

[Arveccio]

Tekee ruuat ruuanlaittovehkeillä ja lämmön lämmöntuotantovehkeillä. Puukattilassa on pienempi lämmitysvaiva, parempi hyötysuhde ja roskat jää jonnekkin muualle kuin sisälle siivottavaksi.

[Kauppis]

tuo nykyinen uuni on lähinnä koriste, puupolttopesä, siksi se on lähtötelineissään, heti, kun saan perinnön tmv ylimääräisten puuharahan näppeihin. Tosin sitä ennen pitää tehdä...

[Manna]

Kirjoitin just toisaalle omasta projektista, kirjoitanpa tännekin

Meillä on http://www.akvaterm.fi/fin/Lamminvesiva ... AR.11.html 1500 litraa. Viime syksynä asennettu, samoin kuin katolle aurinkokennosto. Samoin, leivinuuni romahti pian 2 vuotta sitten toukokuussa hetkeä ennen viimeisen tulitikun raapaisua, joten uuniremppa tehtiin jo sen vuoden syksyllä. Leivinuunin kuulaman päälle kieputettiin omaan lokeroon 18 metriä kampakuparia, ja se on jonkin hiekan sisällä. Jo lokakuussa, ennen kuin putkistot olivat valmiit leivinuunin kiertoon, saimme käydä pelkän auringon lämmittämän veden voimin suihkussa. Ah sitä ylellisyyttä, kun siihen saakka oli käytössä ollut vain ulkosauna ja muuripata Kävinkin ahkerasti aurinkosuihkussa, enkä vaivautunut laittamaan heti edes vastusta päälle.

Leivinuuni on ollut ainut lämmönlähde vuosia, sekä pönttöuunit makkareissa. Sähköpattereita minulla ei ole ollut yhtään käytössä, paitsi karjakeittiössä, josta tulee oman kaivon vesi sisälle. En koe uunilämmitystä riesaksi, samalla saa ruuan laitettua kätevästi, ja joskus jopa emäntä leipoo (useimmin isäntä tekaisee rieskat...) Niinpä valjastimme sen myös veden lämmitykseen. Eikä ole kyllä heikentänyt leivinuunin käyttöä perinteiseen tapaan laisinkaan.

Ainut, että LVI-asentajalla sattui töppönen, ja pitää vielä vaihtaa vesikiertoon lähtevä putki alemmas, mitä se nyt on.

Jo tammikuun aurinkoisina päivinä tuli varaajaan 40-50 asteista vettä parituntia päivässä. Odotan maaliskuuta innolla, jotta näkee todellisen hyödyn. Ajatus on, että kämppä lämpiää 2-4 kk vähemmän puilla, mitä tähän saakka Kuvittelen tällä hetkellä nimittäin kovasti, että auringosta saatais hyötyä maaliskuulta lokakuulle... Mutta aika näyttää...

Ja muuten, jos leivinuunin "valjastaa" tällaiselle vesikierrolle, saattaa saada energia-avustusta jopa 25 % lämpöremontista.. Siis varaajista, aurinkokennostoista, leivinuunista vesipattereista... kannattaa kysästä rakennustoimistolta...