Ruotsalaismallinen rintamamiestalo noin vm. 1952

[A13]

Remontista yleensä toivon teidän ihan oikeasti ensin asuvan talossa vuoden ja sittenkin vakavasti ja pohtien harkitsevan remontin sisältöä ja vaikutuksia nimimerkin vm51 esiintuomien näkökohtien valossa!

Alkuperäiset ruotsalaistalot olivat ymmärtääkseni teollisesti valmistettuja puuelementtitaloja ja aika yleisesti eristeenä oli ilmavälieristys. Siis ilmatiiviiksi paperoitu väli siinä kohtaa missä tavanomaisissa lautataloissa on purueristys. Koska talo kuitenkaan ei ole aito ruotsalaistalo, niin on aika epätodennäköistä, että tuo varsin vaativa eristystapa olisi kopioitu. Olisiko sitten ulkomuoto ja pohjaratkaisu kopioitu ruotsalaistaloista?

Remonttia kannattaa joka tapauksessa valmistella selvittämällä rakenne etukäteen, ja siihen rasiapora on manio apuväline. Sillä pääsee siististi kurkistamaan seinän sisään vaikka molemmilta puolilta, ja palan saa tarvittaessa liimailtua ja paklailtua takaisin paikoilleen ihan huomaamattomaksi.

[Khyron]

Lisäksi kyllä sitä mielellään asuu ennemmin painovoimaisessa talossa kuin tiiviissä kiinniteipatussa "jätesäkissä". Tosin voihan olla, että jos talosta tulee liian tiivis, on mietittävä myös jossakin vaiheessa koneellista ilmanvaihtoa. Mutta aika näyttää...

Painovoimaisessa ilmanvaihdossa on vaan sellainen ominaisuus että se toimii todella reippaasti talvella ja vähän nihkeesti kesällä. Se on tietty mielipideasia onko toi hyvä vai huono, yks kaveri nimenomaan haluaa hoitaa ilmanvaihdon itse avaamalla ikkunan, eikä esim. niin et tuuletin automaattisesti tuulettelis kylppärin kosteudet pois, mää taas tykkään et tommoset tylsät hommat on syytä jättää koneille jotka hoitaa ne tunnollisesti ja nurkumatta. Tuloilma olis joka tapauksessa syytä saada hallitusti eikä sieltä täältä rakenteiden raoista.

[PetteriKivimäki]

Terve ja tervetuloa formumille.

Tuolta lisää tietoa ruotsalaistaloista:
http://www3.jkl.fi/ksmuseo/haloo/rakenn ... mtalo4.htm

Olisi mielenkiintoista nähdä kuvia kohteesta, silloin täällä voitaisiin yhteen ääneen soraäänisesti keskustella esim. julkisivuremontin tarpeesta. Onko julkisivu laho, ravistunut vai kenties vaan huonossa maalissa? Eräs rakennushistoriaa tunteva tuttuni kertoo aina tavatessamme saman tarinan seurojentalosta, joka oli huonossa maalissa; sen röttelön purkua vaadittiin kovaan ääneen turuilla ja toreilla. Kun talo maalattiin talkoovoimin, samoilla turuilla ja toreilla päiviteltiin, että se hyvä ettei arvotaloa purettu..

Kokemuksesta voin sanoa, että koko talon julkisivuremontti on kova ja kallis homma, onneksi on takanapäin: itsellä vaihdettiin kaksi vuotta sitten rankarakenteen lahovaurioitten vuoksi osa talon rangoista, kaikki purut selluvillaan sekä laitettiin koko taloon tuulensuojalevyt ja julkisivulauta. Homma kustansi isoksi osaksi itse tehden noin 30 000 €. Olin vuoden verran väsynyt remontin jälkeen..
Asumismukavuus parani oleellisesti kun veto väheni, mutta veto olisi vähentynyt myös sisäpuolisella huolellisella paperiroinnilla ja kahdella huokoisella puukuitulevyllä seinissä, mutta itsellä oli homma pakko tehdä.

Vielä suunnitelmaanne korvata seinien eristeet mineraalivillalla: rakennusmääräyksissä ja valmistajien toimesta suositellaan mineraali- ja lasivillan kanssa käytettäväksi sisäpuolista höyrynsulkua ,tai X5 ilmansulkua ehkäisemään sisäpuolelta ulospäin tunkevan asumiskosteuden tiivistyminen ei-hygroskooppiseen eristeeseen. Höyrynsulun pitäisi olla "hermeettisen tiivis": miten väliseinien ja välipohjan kohdalle saadaan höyrynsulku hermeettiseksi?, kas siinä kysymys..

[PetteriKivimäki]

Tuloilma olis joka tapauksessa syytä saada hallitusti eikä sieltä täältä rakenteiden raoista.

Komppaan kyllä, itselläni on seinissä tuloilmaventtiilit suodattimilla varustettuna. Toimivat erinomaisesti painovoimaisen ilmanvaihdon eli uunilämmityksen kanssa.
Kesällä kun avaa oven ja ikkunan ristivedolle muutamaksi minuutiksi niin ilmanpaine hoitaa loput.

[hullusavolainen]

Tuo lisäeristäminen on aina riskirakenne jos tekijä ei ymmärrä rakennusfysikkaa. Esim tuo aluksi mainitsemasi isoverin eriste määrä vaatii sisäpintaan höyrynsulkumuovin. Mineraali villa kun käyttäytyy eritavalla kuin puukuituiset eristeet lämpö-kosteusteknisesti. Väärillä eriste ratkaisuilla on pilattu monta taloa vaikka aluksi on hyvää yritetty tehdä. Jos eristät lisää niin käytä vain puukuitueristeitä. Olen kuullut puhuttavan ruotsalais rintsikoista, että niissä olisi 2"4" ponttirunko. Vähän kuin hirret pystyssä. Liekö näitä taloja.. Mutta rakennus tyylejä ja tapoja on aina ollut runsaasti vaikka yleisesti niitä koitetaan niputaakkin johonkin kategorioihin. Jokainen talo o tekijänsä näköinen.

[masi]

Tuo lisäeristäminen on aina riskirakenne jos tekijä ei ymmärrä rakennusfysikkaa. Esim tuo aluksi mainitsemasi isoverin eriste määrä vaatii sisäpintaan höyrynsulkumuovin. Mineraali villa kun käyttäytyy eritavalla kuin puukuituiset eristeet lämpö-kosteusteknisesti. Väärillä eriste ratkaisuilla on pilattu monta taloa vaikka aluksi on hyvää yritetty tehdä. Jos eristät lisää niin käytä vain puukuitueristeitä. Olen kuullut puhuttavan ruotsalais rintsikoista, että niissä olisi 2"4" ponttirunko. Vähän kuin hirret pystyssä. Liekö näitä taloja.. Mutta rakennus tyylejä ja tapoja on aina ollut runsaasti vaikka yleisesti niitä koitetaan niputaakkin johonkin kategorioihin. Jokainen talo o tekijänsä näköinen.

Kiitos viestistäsi ! Joo, tahtoa on enemmän kuin ymmärrystä ja siksi neuvoja kyselenkin :).

Tavallaan olen miettinyt myös tuota ekovillaa levytavarana ja katsonut myös asennusvideon. Siinähän eristys on tehty sisäpuolelle, ja varmasti voi laittaa myös ulkopuolelle. Jokuhan on täällä kirjoittanut, että hän on laittanut sen puhallusvillana ulkopuolelle.
Ilman muuta laitan mieluimmin hengittävän ekovillan ja olen myös miettinyt sitä, mutta isoverin tuotteet ovat itselle tutumpia. Itse kun on tarkoitus tehdä todella paljon, niin levytavarana lisäeristys kuitenkin ulkoseiniin on tarkoitus laittaa.
Tässä viestissä on myös se todennäköinen meidän talomme 2"4" ponttirunko, uskoisin, ainakin, mitä juttelin kuntotarkastajan kanssa.

Onko Sinulla tai joillakin muilla enemmän tietoa tuosta pystysuuntaisesta ponttirunkotalosta ? Mistä sitä tietoa saisi ? Yritän itsekin etsiä kyllä tietoa.

Talomme kun on eri paikkakunnalla ja vieläpä etäällä täältä, missä asumme nyt, ja kun siellä vielä asuu myyjät, niin nyt on aikaa on näitä asioita ajatella ja laskeskella myös kuluja.

[KariFS]

Yksi oikein hyvä vaihtoehto on otattaa näin pakkasilla lämpökamerakuvat talosta ja jos mahdollista niin kiertää sisällä pintaläpömittarin kanssa. Sillä tavalla näkee kunnolla, mistä lämpö karkaa. Hyvällä tuurilla voi aika pienellä hommalla saada suuren parannuksen ja mahdollisesti säästää isot rahat.

Lämpökamerakuvaus kannattaa tehdä sisäpuolelta, mielellään niin että taloon pyritään saamaan alipaine. Pintalämpömittari on aika ylimalkainen, mittaa ison (20 x 20cm) alan keskiarvon, eikä just siitä laserpisteen kohdalta kuten usein luullaan. Ja se piste ei aina ole edes mittausalueella saati keskellä sitä.

Toki ulkopuolikin kannattaa kameran kanssa kiertää, esim ikkunan alapuolet näkee sieltä, sisällä kun on ne patterit tiellä

[hullusavolainen]

Tosiaan rakennekuvauksessa puhuttiin lankkurungosta. Voisin kuvitella että tämä ruotsalainen versio olisi tiiviimpi jos on pontilla lankut toisissaan kiinni. Eristävyys tietenkin puruun nähden on heikompi.
Jos itse lähtisin tekemään js-remppaa niin purkaisin ulkovuoren pois aina lankku runkoon asti. siihen koolaisin 48*48mm tai 48*75mm vaakaan jonka väli eristetään esim ekovillan levyillä 50-75mm. Sen päälle 25mm runkoleijona joka toimii myös jäykistävänä kun tiheästi naulaa. Runkoleijonan ulkoreunoilla pitää vain olla myös pystyssä koolaus, niin toimii jäykistävänä. http://www.taloon.info/pdf/runko_ja_tuu ... ohjeet.pdf
Ny talo olis eristetty ja pystyssä tuulellakin. Runkoliejonan päälle ristikoolaus 24+24mm tai koolaus 32*100 ja sen päälle js-paneeli. Koolaus tapa riippuu js-verhouksen suunnasta. Onko pystyssä vai vaakassa.
Lopppupeleissä ei niin kauhean kallis remppa, ja alkaa maksamaan sähkössä itteeän takas. Seinälle tulee karkeasti ~2,5-3 kertaa parempi u-arvo. Sisäpuolelle vois alittaa 12,5nn huokolevyn jos siellä on tarveta aukoa pintoja.

Tuola tavalla seinän paksuus kasvaa alkuperäiseen nähden vain70-100mm. Not so bad etenkin jos joskus eristää ulkopuolelta sokkelinkin. Vaika vanhassa talosa asuukin saa sinne tuoda nykyajan mukaavuuksia. Veto ja kylmyys eivät ole tätä päivää.

[Sebbe]

Lämpökamerakuvauksesta:

Kuvailin pari vuotta sitten töistä lainaamallani kameralla taloamme ulkoa ja sisältä. Eipä siitä paljoa lisäarvoa ole. Vuotopaikat olivat juuri siellä missä tällaisissa taloissa aina ovatkin. Vetokohdissa oli kylmempää, sekin oli tiedossa. Ihminen jolla on vähän kokemusta vanhoista taloista, osaa kyllä sanoa ne huonot kohdat ilman lämpökameraa.

Meidän talo on sekarakenteinen, vanhempaa hirsiosaa pari huonetta ja osa lautarakenteista. Ulkoseiniin ollaan laitettu 12 mm puukuitulevyt sisäpuolelle, hirsiseiniin kaksinkertaisena. Alapohjan eriste on vaihdettu 20-30 cm selluvillaan. Yläpohjassa vaihtelevasti selluvillaa, purua, sammalta ja tiilenpaloja. Paljon vuotokohtia. Ikkunat ovat satavuotiaat ja ulko-ovi yksinkertainen vanha. Kerrosalaa vähän yli 100 neliötä.

Ilma-vesilämpöpumpulla sähkölaskut:

2011: 10200 kWh
2012: 10200 kWh
2013: 11200 kWh

2013 oli piharakennuksessa 500 W pikkupatteri. Tuo sisältää siis kaiken sähkönkulutuksen.

Lycka till vaan takaisinmaksuajan kanssa uusilla ihanilla ikkunoilla ja lisäeristyksellä!

[PetteriKivimäki]

Kulutus talossa on ollut 25000 kwh:n luokkaa vuodessa, mikä ei tietenkään mikään niin paha ole.

Varmastikin tuo sähkölaskun puoliintuminen oli turhankin optimistinen, kuten taidamme olla näin etukäteen koko projektin suhteen.

On se paha, ja on turhan optimistinen. Vrt:: omassa talossani oli ennen julkisivu- ja eristeremppaa, ja ilman tulisijojen käyttöönottoa suoran sähkölämmityksen sähkönkulutus yli 24 000 kwh - löysin nääs edellisen asukkaan tarkan sähkönkulutuskirjanpidon talon papereita selatessani. Nyt seinien ja yläkerran sisäpintojen remontoinnin, puulämmityksen käyttöönoton ja uusittujen öljytäyte pattereiden ansiosta on vuosikulutus karvan alle 17 000 kwh. Sähköurakoitsijan mukaan talomme on sen mallinen, että ilppejä joutuisi asentelemaan useita, joten niitä ei ole.

Alakerta on porstuoita (2 kpl) ja portaikkoa lukuunottamatta noin 20 c asteisena ja rempattavana oleva yläkerta 16 asteisena, alakerrassa lämmitetään joka päivä pönttöuuni ja yläkerrassa Matti ja Maija niinä päivinä kun jotain teen. Pihasauna lämpiää puulla ja yläkerran kylppärissä on lämmitysmuotona lattialämmitys. Tässä rossipohjaisessa 135 asumisneliöisessä talossa on ajatus sähkölaskun puolittaminen 12 000 kwh:n utopiaa. Yritän päästä alle 15 000 kwh:n sitten kun molempien kerrosten remontit ovat valmiit. Tähän pyrin rakentamalla alakerran lattiat kunnolla ja laitamalla sisäpuolelle seiniin huolellisen paperoinnin päälle kaksi 12 mm. huokolevyä.

Mitään vähäenergiataloa tästä ei tule: eristekerroksia ei remontissa paksunnettu eikä paksunneta, pakolliset raitisilmaventtiilit tuovat hieman kylmää sisäilmaan ja huonelämpötilan on asumishuoneissa oltava about parikymmentä että esim pyykit kuivuvat eivätkä jää haisemaan. Paitsi pönttöuunin lämmittäminen "salongissa" nostaa sen lämpötilan helposti yli 23 asteen, ja kissat viihtyy siellä ja minä nokostelen myös päiväuneni mielelläni uunin lämmössä.

Mielestäni niiden, jotka energiapihin ja joka nurkasta lämpimän talon haluavat, kannattaa tutkiskella reippaiden uretaanikerrosten kivitaloja. Olemme asennoituneet siihen, että talossamme ei ole t-paita- ja paljasjalkakelit talvella; torpan nimi on Villa Sukka.

[hullusavolainen]

No joku eksyy nyt aiheesta sillä, jos sähkölämmitteisen talon muuttaa ilmavesilämpö lämmitteiseksi jossa täytyy laittaa vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoiset patterit niin takaisin maksu aika on aika pitkä. Eikös pelkkä pumppu ja varaajan asennus maksa tuolle härvelille 12-14 tonnia? Siihen päälle muut putket ja patterien asennus.

Ps, kun pyytää rautakaupasta tavaraa niin lista hinnasta ainakin 20% pois. Tinkiä kannataa aina. Ei se julkisivun remppa noin kauheasti maksa itse tehden.

Mitä Sebellä ollu sähkölasku ennen uusinta härveliä vai öljylläkö lämmitit ennen

[Sebbe]

No joku eksyy nyt aiheesta sillä, jos sähkölämmitteisen talon muuttaa ilmavesilämpö lämmitteiseksi jossa täytyy laittaa vesikiertoinen lattialämmitys tai vesikiertoiset patterit niin takaisin maksu aika on aika pitkä. Eikös pelkkä pumppu ja varaajan asennus maksa tuolle härvelille 12-14 tonnia? Siihen päälle muut putket ja patterien asennus.

Ps, kun pyytää rautakaupasta tavaraa niin lista hinnasta ainakin 20% pois. Tinkiä kannataa aina. Ei se julkisivun remppa noin kauheasti maksa itse tehden.

Mitä Sebellä ollu sähkölasku ennen uusinta härveliä vai öljylläkö lämmitit ennen

Talo oli ollut asumattomana vuosia, aikaisemmin oli vain uunilämmitys + pari sähköpatteria. Jonkun 40-50 luvun tiedon mukaan vuodessa olisi mennyt pahimmillaan 36 kuutiota puuta. Uuneja ei enää ole, mutta kaakelit on tallessa laatikossa odottamassa muuraamista.

Ilma-vesilämpöpumppu maksoi varaajineen päivineen noin 5500e. Patterit 1500e, patteriputket teräksestä kierteittämällä hampulla ja unipakila. Kaikki LVI-työt itse tehden, vain kylmäaineasennus ostettuna, 400e.

Halvin vaihtoehto tuolle olisi ollut suora sähkö, mutta kyllä siihenkin pari tonnia olisi varaajineen mennyt. Kyllä tuo maksaa itsensä takaisin verrattuna suoraan sähköön kolmessa-neljässä vuodessa, koska siis kuitenkin täytyi rakentaa koko järjestelmä tyhjästä.

[Khyron]

Mielestäni niiden, jotka energiapihin ja joka nurkasta lämpimän talon haluavat, kannattaa tutkiskella reippaiden uretaanikerrosten kivitaloja. Olemme asennoituneet siihen, että talossamme ei ole t-paita- ja paljasjalkakelit talvella; torpan nimi on Villa Sukka.

Harmittavasti noita ei välttämättä ole sellaisella alueella jonne haluaisi muuttaa. No, onneksi lattial on lämpimät lattialämmön takia, energiapihi talo ei kyllä ole, eikä sellaiseksi varmaan muutukaan, vaikka tulevaisuudessa ikkunat* vaihtaisi ja lisäeristystä tekisi.

*Ei alkuperäiset, vaan sellaiset 80-lukulaiset ruskeat petsatut.

[hullusavolainen]

Moi,

Äkkiä laskettuna hartiapankki rakentajan kulut aiempaan viestini rakennekuvaukseen maksaa vajaa 3 tonnia jos talon js-pinta ala olisi esim. 100m2 .
-Runkoleijona 25mm 7,5 e/m2
-Ekovilla 50mm 4,5e/m2
-pohjamaalattu Js-paneeli 10e/m2
- Koolaukset 500e
- pienet tilpehöörit ja nurkkalaudat 300-200e
= yhteensä ~3000 e
Ja nuo olisi listahintoja.

Purkuhan on ilmaista ku polttaa jätteen juhannuskokkona ;)
Ikkunat vaihtaisin kunnon mukaan, ja sen mukaan kuin arvostaa vanhaa tai vedotonta tunnetta.. Tietenkin budjetti huomioiden.

[masi]

Moi,

Äkkiä laskettuna hartiapankki rakentajan kulut aiempaan viestini rakennekuvaukseen maksaa vajaa 3 tonnia jos talon js-pinta ala olisi esim. 100m2 .
-Runkoleijona 25mm 7,5 e/m2
-Ekovilla 50mm 4,5e/m2
-pohjamaalattu Js-paneeli 10e/m2
- Koolaukset 500e
- pienet tilpehöörit ja nurkkalaudat 300-200e
= yhteensä ~3000 e

Ikkunat vaihtaisin kunnon mukaan, ja sen mukaan kuin arvostaa vanhaa tai vedotonta tunnetta.. Tietenkin budjetti huomioiden.

Kiitos jälleen viesteistä !

Kun ulkovuoren joutuu joka tapauksessa uusimaan, niin niitä kustannuksia olen itsekin laskeskellut ja pyytänyt tarjouksia. Ulovuorilaudaksi tulee siis UTV 120x23 pohjamaalattuna, sillä tarjouksessa pohjamaalattu on vain 65 euroa kalliimpi.
Meillä js-neliöitä on kaikkiaan 150 neliötä ja koko kustannus on n. 5500 euroa.

Jos pääsee jo ennen kesää taloon, niin voihan sitä laittaa vaikka sisäpuolelle puukuitulevyjä, se ei kai haittaa ?

Ennen js-remonttia teemme kuitenkin vielä kellarikerroksen eristämisen ja salaoja- ja sadeviemäriputket jne ja niiden hinta on kaivuineen kaikkineen n. 4500 ekee. Kaivuustakin olen jo sopinut .

Ikkunaremppa tehdään sitten, jos on tarvis, mutta em. pitää kuitenkin tehdä ennen sitä.

Näin suunnitelmat etenee ja tosiaan villaeristyksen olen vaihtanut luonnonmukaisempaan eristykseen, keuhkoilla hengittävään ekovillaan . Kun katsoin Taloon.comin hintaa, niin uskon saavani sen edullisemmin joko Puukeskuksesta tai Terrasta, joten suuria muutoksia ei tule suuntaan tai toiseen. Niin ja ajatuksena edelleen 2 x 50 mm tai 100 mm ekovillaa.

Onhan sitten vielä viemäriremppa osaksi, mutta en vielä tiedä, miten sen kanssa sitten tehdään, mutta kun ovat alkuperäiset, niin... jossakin vaiheessa edessä. Vesiputkia joutuu enää uusimaan varaajalta vessaan, muuten ne on uusittu, mittarilta varaajaan viikko sitten !

Kyllähän sitä rahaa palaa, mutta eikös pankit ole sitä täynnä . Kun ei laske omalle työlle mitään muuta kuin mielenrauhaa,
työkalut, kompurat, tellingit jne ja maailman paras sekä tarkin villoittaja kun on jo omasta takaa, niin rauhallisen mielin kohti tulta ja tappuraa ja ihmetellään sitten, mitä yllätyksiä vielä tulee ? Niitä varmasti tulee, uskoisin !

Mutta kun vielä ei pääse mitään tekemään, niin aikaa suunnittelulle on ainakin riittävästi.

Niin ja kai sitä joitakin lupa-asioitakin vielä tulee eteen.