Tyypilliset rakennustavat muissa maissa?

[gretheline]

Tikkukattoja koskevista määräyksistä eräässä USA:n Itarannikon osavaltiossa voi lukea vaikka tuolta: http://ecodes.biz/ecodes_support/free_r ... s_2012.pdf (en jaksa suomentaa, se kysyköön joka kokee sen tarpeelliseksi).

Tokihan sitä voi itse kukanenkin sille puolelle maailmaa luunsa asuttaa jos sellaisen talon tahtoo, jollaista ei täällä sovi tehdä mutta jollaisen pykääminen toisaalla on sallittu.
Mitä neliömääriin tulee, niin onhan se tilava talo mukava, ei tarvitse samoja neljää seinää koko ajan tuijottaa ja jos toisen puoliskon hapan ilme alkaa tympimään niin voi vaikka kivuta eri kerrokseen omiaan puuhaamaan kunnes taas jaksaa olla iloinen ja valoinen vaikka toinen murjottaisikin. Toinen puoli asiasta on se, etteivät ihmiset niin kovin paljoa tilaa millään mantereella tarvitse, vaan tavarat. Länsimaissa nykyihmisen omistama tavaramäärä on ihan hervoton vaikka 150 vuoden takaiseen verrattuna, ja tavaramäärän aina vain kasvaessa myös asuinpinta-alan on kasvettava.

Minä en ole oikein ajan tasalla Suomen nykymääräyksistä eristepaksuuden suhteen, kun meillä on se 10 senttiä purua eikä se siitä paksummaksi muutu. Jos kehtaavat alkaa vaatimaan lisäeristyksiä myös vanhoihin tupiin niin sitten pitää palata astian äärelle, mutta nykyisellään ei ole ei sitten minkäänlaisia aikomuksia tuota eristepaksuutta kasvattaa: Lämmintä täällä on, puu on suht halpaa ja jos tulee pitemmäksi ajaksi kylmempää kuin -30°C ja tulee vilu, niin lapan lisää puita uuniin ja neulon pari villatakkia ja muutaman parin villasukkia niin kyllä taas tarkenee. Jos taas uutta taloa hakisin (kummalla tahansa omalta kannalta katsottuna mahdollisella mantereella), niin kyllä minä siihen energiatehokkuudelle panisin aika paljon painoarvoa, etenkin kun USA:ssa moisesta hyötyy myös parempien asuntolainaehtojen muodossa.

Nykyisellään USA on jaettu kahdeksaan vyöhykkeeseen ja näille vyöhykkeille on määritelty U-arvot, tai siis sikäläisittäin käytetään termiä R-value . Luvut eivät ole keskenään suoraan vertailukelpoisia, koska laskennassa käytetyt yksiköt eivät ole samoja. Jos joku täällä osaa nuo luvut samoiksi yksiköiksi muuntaa, niin se olisi varmasti tämän ketjun aihepiirinkin kannalta varsin mielenkiintoista luettavaa.

Heitetään tuosta nyt lonkalta valitun Itärannikon 3-vyöhykkeen ilmastoltaan subtrooppiseksi luokiteltavalle seudulle rakennettavan uuden talon energiatehokkuussuosituksia:

Wood Frame Wall (puurunkoinen seinä) R-value 13
Ceiling (yläpohja) R-value 30
Floor (alapohja) R-value 19

Suomessa RakMk:n enimmäisarvot 2010 alkaen:
Ulkoseinä U-arvo 0,17
Yläpohja U-arvo 0,09
Alapohja U-arvo 0,16

Alaskassa vyöhykkeillä 7 ja 8, karkeasti otettuna Suomen korkeudella, suositellut luvut uusille taloille ovat seuraavat:
Wood Frame Wall (puurunkoinen seinä) R-value 21
Ceiling R-value (yläpohja) 49
Floor R-value (alapohja) 38g

Pilvin pimein on eristämättömiä kellareita ilman salaojia jopa täällä Napapiirin tuntumassa, ja tohtipa tosiaan eräskin välittäjä kirkkain silmin väittää, että kellarin jokakeväinen veden valtaan joutuminen on normaalia rintamamiestaloissa. Ajat ja katsantokannat kuitenkin muuttuvat varmasti joka puolella maailmaa kun tieto ja kokemus karttuu ja parempien materiaalien saatavuus paranee.

Halvalla huonoa (mutta päällisin puolin uutena kivan näköistä) tehdään silti varmasti yhä kaikkialla, esimerkiksi tässä pari viikkoa takaperin erään tuttavan suomalaisessa vuonna 2010 rakennetussa rivitaloasunnossa halkesi seinä, ihan vaan omia aikojaan äkkipäätä pamahti parimillinen railo siihen seinään lattiasta lähes kattoon asti. Samaisessa talossa on laminaattilattian askeläänieristeenä kuplamuovia, jonka takia lattian pinta kupruilee ja pontit pettävät, ja keväisin meinaa tulla vesi takaoven kynnyksen yli sisään kun pihamaan kallistukset takapihalla ovat kirjaimellisesti päin seiniä ja sokkeli on lähes olematon. Lyhyesti sanottuna, "osataan" sitä kaikkialla vaikka määräykset olisivat millaiset hyvänsä.

[PetteriKivimäki]

Lyhyesti sanottuna, "osataan" sitä kaikkialla vaikka määräykset olisivat millaiset hyvänsä.

Amen. Ja vaikka kuinka kalliilla rakennettaisiin. Ystäväni naapurissa Espoossa halutaan asua mukavasti omakoti-idyllissä ja niinpä sinne rakennetaan joka ikiseen mutapohjaiseen naattikuoppaankin pulpettikattoisia paritaloja vähintään pari. Ja kalliilla. Kaverini tarkkailee sivusta, miten lauma virolaisia rakennusmiehiä käy suunnilleen viikottain paikkailemassa mokiaan vuoden vanhassa paritalossa.

Eikä vika ole ainoastaan rakentajissa; vuodessa lähti Ruukin huoltovapaasta peltikatosta pinnoite kesimään, ai kuinka kiva. Saas nähä meneekö partsista koko kattomateriaali vaihtoon.

[KariFS]

Joo, gretheline, ei ne talot Ameriikassa ihan huonoja ole. Suomalaisilla usein on vaan oma näkökulmansa kaikkeen ja usein sitä pidetään parhaana mahdollisena

Postaamasi linkki eristepaksuuksista / vyöhykkeistä sen ehkä parhaiten toi esille, eli sehän kertoi eristeremonttisuosituksista. Oletettiin että kohteessa on seinissä 3-4 tuumaa insulatsioonia ja mahdollisesti vintissä ei yhtään eristettä. Sellaisia taloja on paljon. Seinien eristemateriaali on yleensä yhtä tyhjän kanssa, jos se on löyhästi koolausten väliin nakattua lasivillaa. Olen asunut vyöhykkeillä 3 ja 4, en perehtynyt ko talojen rakenteisiin mutta päätellen siitä miten kelit kämppien sisällä tuntuivat, jotain tuon suuntaista rakennetta niissäkin varmaan esiintyi. 2 kämppää oli "luhtitalon" yläkerrassa, niissä huomasi kelit aivan erityisesti, kolmas oli sen verran suojaisessa paikassa ja alakerrassa että olot olivat kohtuustabiilit. Vyöhykkeellä 4 St Louisissa oli ihan kohtuullinen talvi, luntakin oli maassa jokusen viikon ja lämpötilat jossain pikkupakkasen ja muutaman plusasteen välillä. Eli eristeestä olisi jotain hyötyä. Atlantassa taasen ei lunta ollut, mutta lämpötilat alle +5:n kuitenkin, kesällä sitten +40 ja kosteus luokkaa turkkilainen sauna. Ovesta kun käveli pihalle niin meni aurinkolasit huuruun Noissa meidän USA-asunnoissa oli kaikissa yhdistetty lämmitys-ilmastointilaitteisto lämpöpumpulla, pihalla kökötti koneikkoja rivissä, joka asunnolle omansa ja niistä putket sisälle. Laitteisto imi ilmaa kämpän keskivaiheilta ja jakoi sen ympäriinsä putkien kautta, termostaattisäätö oli on-off eli systeemi paukahti käyntiin "täysille" aika ajoin, kyllä siihen tottui niin ettei yöllä enää herännyt... Jännä piirre laitteistossa oli se ettei ulkoilmaa sotkettu sekaan missään vaiheessa. Kylppäreistä ja vessoista oli joku poisto, ilmeisen hyvin toimivat näin. Yhdessä kämpässä oli avotakka "joulupukin mentävällä" hormilla, pellin kun avasi niin aurinko paistoi takkaan Sieltä ainakin vaihtui ilma mukavasti.

Todennäköisesti noissa ameriikantaloissa on hometta yhtä lailla kuin suomalaisissakin taloissa mutta jostain syystä Suomessa oireista on enemmän kohua. Ehkä täällä sitten oleillaan sisällä enemmän, talot ovat väärällä tavalla tiiviitä ja sitten on tuo pakkasen ja plussakelien eestaas vaihtelu ainakin täällä etelässä mikä varmaan aiheuttaa kostumista. Ja kalliin energian takia ei raaskita tuulettaa, ittekin vieraillut muutamaan otteeseen paikoissa joissa on selkeä haju, ei mikään homeen haju vaan "ihmisen", eli liikaa hiilidioksidia, hikeä, tuhnua ym ilmassa yhdistettynä väärään suuntaan virtaavaan hormiin, huh.

Itse olen vankasti sitä mieltä että "ainoa oikea" talon rakenne on kellarillinen tai riittävän korkealla rossilla toteutettu alapohja, 6-8" hirsirunko (tai samanpaksuinen rankarakenne paperilla ja selluvillalla), tuulensuoja, paksu ulkoverhous puusta, päällä katto jossa riittävästi kulmaa ja räystästä. Mielellään pellistä ettei tartte neulasia ja sammalia poistella. Riittävästi uuneja ja tiiviit ikkunat, hallittu ja määräyksiin verrattuna ylimitoitettu ilmanvaihto. Kellarin kosteuksista olen sitä mieltä että vettä ei tietenkään saa kertyä mutta kosteuden suhteen pitää pitää järki kädessä eikä vaatia mahdottomia.

[TimoS]

R-arvo on U-arvon käänteisarvo. Mutta kun Ameriikassa tuo on laskettu käyttäen jalkoja ja faarenheitteja tarvitaan kerroin 5,678 (http://en.wikipedia.org/wiki/R-value_(insulation)):

Esim. R-arvo 21 on U = 5,678/21 = 0,27. Tämä on lähellä seinän aikaisempaa RakMk arvoa 0.24. Ilmeisesti Ameriikassa ei ole vielä passiivitalot muodissa

[PetteriKivimäki]

Justiinsa katoin telkkarista juttua Lofooteilta ja aloin muistella vierailuani Tromssassa 10 vee sitten. Siellä hämmensi hyväkuntoinen puurakennusarkkitehtuuri - vanhoja ja uusis hyvässä rasvaisessa öljymaalissa olevia puutaloja oli silmänkantamattomiin, osa ihan rannassa nostettuna pari metriä rantaviivan päälle.

Meilläpäin ei kyllä moinen kävis, insinöörit sanoo ettei puu kestä meriolosuhteita; kuulemma kolkyt vuotta on rakenteellinen elinkaari puurakennukselle..

[ObOlli]

Meilläpäin ei kyllä moinen kävis, insinöörit sanoo ettei puu kestä meriolosuhteita; kuulemma kolkyt vuotta on rakenteellinen elinkaari puurakennukselle..

Tätä ei sitten kannata kertoa japanilaisille... http://en.wikipedia.org/wiki/H%C5%8Dry%C5%AB-ji (suomenkielinen sivu http://fi.wikipedia.org/wiki/H%C5%8Dry%C5%AB-ji on aika tynkä.)

Rakennus saatiin valmiiksi 607, mutta silmään pistää tämä: "The temple was repaired and reassembled in the early twelfth century, in 1374, and 1603." Suomeksi siis, "temppeli korjattiin ja koottiin uudelleen 1100-luvun alkupuolella, 1374 ja 1603." Kuuostaa ensi hätään aika tyypilliseltä hirsirakennuksen purku/korjaukselta. Tuostahan voisi äkkiseltään laskea että rakennus on ilman varsinaisia isoja korjauksia kestänyt 230-400 vuotta, mutta viitteitä tarkemmin syynäämättä on paha arvioida että onko siellä tehty muita isompia huoltotöitä, ja esimerkiksi olisiko maanjäristys ollut jossain noista ajankohdista syynä tuohon isompaan korjaustarpeeseen.

Sitä en tiedä kuinka kauan suoraan meriveden kanssa tekemisiin joutuva puu kestää, mutta ehkä Itsukushiman temppelin hoitajat tietäisivät sillain aikuisten oikeasti http://en.wikipedia.org/wiki/Itsukushima_Shrine...

ObOhhohJaaJaa: Vai että 30 vuotta...

[PetteriKivimäki]

^ toisessa dokkarissa oltiin siellä teilläpäin: Puu-Käpylän kohtalosta kinasteltiin joskus 70-luvun alkupuolella: tiukka über-insinööri parjasi: alueen rakennuksethat ovat jo yli 40-vuotiaita ja siten täysiä röttelöitä!

Ranskassa asuvat ihan pokkana jotain 400 vuotta vanhoissa kaupunkitaloissa. Mutta niillä ranskalaisilla onkin vaan aina se reva mielessä, ei säntillinen maailmanjärjestys.

[ObOlli]

Pariisin 400 vuotta vanhat talot, hmm... aina välillä vaikuttaa siltä että stadin vähän toista sataa vuotta vanhat "kivitalot" ovat aikamoisia hiekkalinnoja. Eräänkin kerran kuulin kaverin veljen poranneen poratulpalle reikää seinään ja ihmetelleen ettei se hiekan valuminen reiästä oikein ota loppuakseen. Kävivät sitten naapurissakin ihmettelemässä että taisi mennä läpi asti, vaikkei poranterän pituuden takia. Ja jotta tätä ei kuviteltaisi urbaaniksi legendaksi, niin tunnen asianosaiset ja olen varmentanut tapahtuneen ihan henkilökohtaisesti.

Hanoissa, Vietnamissa kun asuin, niin eräänä yönä kuului kadulta oikein kunnon rysäys. Naapuritalosta oli koristeparveke romahtanut kadulle. Hyvä vaan että oli yö, ketään ei jäänyt alle. Siinäpä tiilitalojen autuutta. Vietnamissa kaupunkitalot tosiaan rakennetaan tiilistä muuraten, ja eristystä ei seiniin laiteta, varmaan koska homehtuisivat kuitenkin. Ikkunatkin falskaavat niin paljon että ihan käsipyyhkeillä niistä pahinta vetoa tilkitsin.

Mutta takaisin puutaloihin, kuinkakohan nuori sen röttelön oikein pitää olla että vielä entsinjööreille kelpaisi? Hirsitalohan on vasta ensimmäisen perushuollon ikäinen noin 50-vuotiaana, eli silloin ensimmäistä kertaa katsotaan tarkemmin että onhan katto ehjä, ulkovuoraus kunnossa, ja että olisiko kengityksen aika. Alkaa tuo entsinjööriys vähän kuulostaa arkkitehtuurilta, jossa mikään yhtään vanhempi on purettavissa pois että voitaisi tehdä hianoja, moterneja taideteoksia tilalle.

ObHuom: anteeksipyyntöni oikeille insinööreille, siis niille joiden mielestä ratkaisu on hyvä kun se toimii ja ehjän korjaaminen ei ole tarpeen. Ja myös niille arkkitehdeille, jotka välittävät muustakin kuin modernista "rakennustaiteesta." Ja miksei kaikille muillekin jotka ylläolevasta mielensä saattavat pahoittaa. Ei ehkä olisi kannattanut yleistää

[tunari]

Englannissa ja Irlannissa käydessäni olen kiinnittänyt huomiota rakennusten ulkoseinälle tehtyihin putkiasennuksiin. Kätevää tietenkin esimerkiksi silloin kun viemärit pitää saneerata mutta kai sitä sielläkin päin maailmaa joskus lämpötila putoaa pakkasen puolelle.

Briteissä nuo viemärit vedetään ulkoseinälle, jotta ne on helpompi sulattaa kun ne pakkasella jäätyy . Muutenkin Britanniassa kahvat on menneet sekaisin: ovet avataan WC:n tyhjennysnupilla ja pönttö huuhdellaan ovenkahvaa muistuttavalla vivulla. .

[PetteriKivimäki]

^ no kun wc-asioihin päästiin, niin vieläköhän Puolassa on käsittämättömän malliset wc-pöntöt, joissa on tasainen keskikohta ja etuosassa huuhteluaukko. Aivan absurdi kapistus; ulostekeko jää pöntön keskikohdan tasaiselle kuin tarjottimelle, on sitä mukava sitten tarkastella..

No, Puola oli entisaikaan ennen EUta mahtavan lystikäs maa, Sirkus Polandiaksi sitä silloin opiskeluaikoina kutsuimme.

[vesahy]

Kyllä noita hyllyllä varustettuja wc-pyttyjä näkee Saksassa ja Itävallassakin. Jopa ihan uusissakin taloissa. Joku siellä sanoi, että on helppo tarkastella tekosiaan, jos vaikka sattuisi olemaan seassa viisimetrinen lapamato.

Sitten sekin versio, jossa lattiassa on vain reikä ja kaksi jalankuvaa. Niitä käyttämään tottunweet kiroavat oikeita pyttyjä kun niiden päälle on niin vaikea kiivetä kyykkypaskalla ja sitäpaitsi ne reunat ovat niin kapeat ja liukkaat, että siitä voi pudota ja rikkoa luitansa.

[KariFS]

Vennäänmaalla ilmeisesti on tuo kyykkyversio myös käytössä, Juvan ABC:llä ovat kyllästyneet alituisesti rikki oleviin pytynrinkuloihin ja laittaneet opastekyltit:

[Keijo]

Briteissä nuo viemärit vedetään ulkoseinälle, jotta ne on helpompi sulattaa kun ne pakkasella jäätyy . Muutenkin Britanniassa kahvat on menneet sekaisin: ovet avataan WC:n tyhjennysnupilla ja pönttö huuhdellaan ovenkahvaa muistuttavalla vivulla. .

Kaiken pahan alku ja juuri on se pöntön huuhtelumekanismi. Englantilaiset ovat ottaneet opiksi autoistaan, joihin eivät osaa tehdä sellaisia tiivisteitä, että öljyt pysyisi koneessa. Niinpä pöntön huuhtelumekanismissa ei ole venttiiliä ollenkaan, vaan huuhtelu tapahtuu lapon avulla. Tästä johtuen siinä on pakko olla ovenkahvan kokoinen hantaaki, että siemenvesi saadaan liikkeelle. Vajaalla säiliöllä ei tietenkään pysty huuhtelemaan ja pitää odottaa että se hehtaarisäiliö täyttyy sillä liruttavalla putkella kun kalkipitoinen vesi on tukkinut uimuriventtiilin...

Toisaalta siellä osataan keittää teetä ja tehdä hyvää giniä toisin kuin Suomessa, joten ei sielläkään asiat täysin pielessä ole .

[tunari]

Toisaalta siellä osataan keittää teetä ja tehdä hyvää giniä toisin kuin Suomessa, joten ei sielläkään asiat täysin pielessä ole .

No, käydään nyt kaikki brittien LVI-tekniikan kummallisuudet (lue konservatiivisuudet) läpi. Pesuallashanathan ovat yleensä vieläkin kaksiotemallisia: kylmä ja lämmin (lue haalea) omilla venttiileillään. Yleisissä tiloissa ne ovat myös usein jousikuormitteisia ilmeisesti veden säästön takia. Eli niistä pitää pitää kiinni, jotta vettä tulee. Mieti miten peset kätesi, jos tulppakin on hukassa (Vinkki: pidä kyynärpäillä samanaikaisesti hanoja auki)

Keijo mainitsi noista veden paineista. Ne ovat kovin alhaisia. Muistelen, että Oras joutui suunnittelemaan erikoismallin brittimarkkinoita varten, jossa kylmä ja haalea vesi tuotiin koaksaalisesti hanan kärkeen asti, jossa vasta ne sekoittautuvat keskenään.

[ObOlli]

Brittien hauska piirre on, että voimassa saattaa olla tuhatkunta vuotta vanhoja lakeja. Muistelen tarinaa siitä, kuinka joku meni kutakuinkin YO-kirjoituksia tai yliopiston pääsykoetta vastaavaan kokeeseen, ja vaati ateriaa koska 500+ vuotta vanha laki sanoi että se on tarjottava. No asiaa pähkittyään tuumasivat että Big Mac -ateria voisi täyttää ehdon, ja heebo sen hyväksyi. Vaan ei siinä kaikki, tyyppiä sitten sakotettiin suunnilleen yhtä vanhan lain perusteella asiattomasta pukeutumisesta koska hänellä ei ollut miekkaa. Toinen mielenkiintoinen on, että Wilhelm Valloittajan aikainen laki edellyttää jokaisen täysikasvuisen ja terveen miehen harjoittelevan jousella ampumista, ja määrittää että jos muuta sopivaa paikkaa ei löydy, niin siihen käytetään kuninkaan valtatieitä. Mielenkiintoinen ajatus on että mitäköhän tapahtuu jos menee brittiläiselle moottoritielle ammuskelemaan nuolia

Tästä aasin äkkiloikka itse asiaan, muistelen Britanniassa olevan voimassa lain joka kieltää veden sekoittamisen putkistossa, joten samanlainen vedensekoittaja kuin Suomessa on laiton. Oletettavasti syynä on veden hygienia jostain savi- tai lyijyputkien aikakaudelta, mutta sitä en väitä muistavani kerrotun.