Kellarin ympäristö kostea.
Kellarin ympäristö kostea.
Meidän talossa on keskellä taloa n. 20 m2 kellari. Kaikki puuosat, jotka olivat betonin kanssa suorassa kosketuksessa, olivat kastuneet. Nyt ei puu ole suorassa kosketuksessa lainkaan betoniin.
-
maanma
- Moderaattori
- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
Kosteutta seinillä
Taitaa olla runsaasti maakosteutta. Onko seinissä pinnoitetta? Onko ulkosalaojat ok?
Jos seinissä ole mitään huokoiset sulkevaa pinnoitetta voisi yrittää lisätä ilmanvaihtoa.
Ilman johtaminen venttiilillä ja putkella iv-hormiin korjaisi ehkä tilanteen. Tämän eteen tekisin itse jotain töitä, jos kellari halutaan toimivaksi perunakellariksi.
Jos siellä on jonkinlainen kostea savimaalattia, niin paljon muuta ei taida olla tehtävissä.
Periaatteessa saveen veden johtotunneleita kaivaa ilmaiseksi kastemadot, mutta en ole kuullut niitä kenenkään sisäänkantaneen kellaria kuivattamaan. Tämä on asia jota ei yleensä mielletä merkitseväksi vaikka tosiasiasta onkin kyse.
Jos seinissä ole mitään huokoiset sulkevaa pinnoitetta voisi yrittää lisätä ilmanvaihtoa.
Ilman johtaminen venttiilillä ja putkella iv-hormiin korjaisi ehkä tilanteen. Tämän eteen tekisin itse jotain töitä, jos kellari halutaan toimivaksi perunakellariksi.
Jos siellä on jonkinlainen kostea savimaalattia, niin paljon muuta ei taida olla tehtävissä.
Periaatteessa saveen veden johtotunneleita kaivaa ilmaiseksi kastemadot, mutta en ole kuullut niitä kenenkään sisäänkantaneen kellaria kuivattamaan. Tämä on asia jota ei yleensä mielletä merkitseväksi vaikka tosiasiasta onkin kyse.
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Rintamiestalon kellarin lattia on alkuperäisesti läpöeristämätön ja betonipintainen.
Maaperässä on salaojituksesta huolimatta aina likemmäs 100 prosentin suhteellinen kosteus ja betonilattia käyttäytyy maanpinnalle levitetyn pressun tavoin ja kerää alleen kosteutta.
Mikäli betonilattia halutaan kuivaksi, niin paras tapa eristää lattiarakenne paksulla kerroksella hyvin vesihöyryä läpäisevää salaojittavaa lämmöneristettä. Tällöin kosteus alkaa siirtyä lämpötilaerojen ansiosta vesihöyrynä kohti viileämpää maaperää.
Salaojittava lämmöneriste on myös kapillaarikatko, jolloin erillistä salaojasorakerrosta lattian alla ei tarvita, tämä taas useasti auttaa huonekorkeusongelmissa ja säästää kaivuu kuluja.
Muovikalvon käyttö lattiarakenteissa estämässä alaspäin kuivumista on kielletty meillä Ympäristöministeriön ohjeessa C 2 jo vuonna -98.
Kivivillarakenteet ovat toimineet lattioiden alapuolella kuivaajina myös kohtuullisesti, mutta hyvin tiiveitä Solumuovieristeitä on muovikalvon kaltaisen toiminnan takia syytä myös välttää.
Maaperässä on salaojituksesta huolimatta aina likemmäs 100 prosentin suhteellinen kosteus ja betonilattia käyttäytyy maanpinnalle levitetyn pressun tavoin ja kerää alleen kosteutta.
Mikäli betonilattia halutaan kuivaksi, niin paras tapa eristää lattiarakenne paksulla kerroksella hyvin vesihöyryä läpäisevää salaojittavaa lämmöneristettä. Tällöin kosteus alkaa siirtyä lämpötilaerojen ansiosta vesihöyrynä kohti viileämpää maaperää.
Salaojittava lämmöneriste on myös kapillaarikatko, jolloin erillistä salaojasorakerrosta lattian alla ei tarvita, tämä taas useasti auttaa huonekorkeusongelmissa ja säästää kaivuu kuluja.
Muovikalvon käyttö lattiarakenteissa estämässä alaspäin kuivumista on kielletty meillä Ympäristöministeriön ohjeessa C 2 jo vuonna -98.
Kivivillarakenteet ovat toimineet lattioiden alapuolella kuivaajina myös kohtuullisesti, mutta hyvin tiiveitä Solumuovieristeitä on muovikalvon kaltaisen toiminnan takia syytä myös välttää.