Huvila Terijoelta

[Huvilan emäntä]

Blogissa vähän asiaa ikkunankunnostuskurssilta, suosittelen lämpimästi!

Taas vaihteeksi flunssa hidastaa projektien etenemistä... *niisk* ...jaksaisinkohan viikonloppuna tuunata tuon toisen ruudun loppuun? Sitten jos tukkisi oviaukon peräkamariin, niin ateljeehuoneessa voisi remppailla siirrettävän lämmittimen voimin.

[Mikko Suokas]

Onko täällä muita, jotka eivät oikein pääse ilmalämpöpumpun kanssa sinuiksi?

Katson sitä kovin pahalla silmällä. Sisäyksikkö on ruma kuin pylly, olohuoneen seinällä. Enkä tykkää vehkeen äänistä. Lämmittäessä ei toki ole samanlainen tohottaja kuin jäähdyttäessä, mutta silti ottaa ohimoon.

No siinä määrin, etten ole mokomaa hurisijaa kotiini hankkinut, vaikka se ehkä olisi lämpöteknisesti paras lämpöpumppuratkaisu, koska kylmän ja kuuman puolen lämpötilaeron ei tarvitse olla yhtä suuri kuin jos lämpö tahdottaisiin siirtää ensin patteriveteen. Näin saadaan enemmän lämpöenergiaa kulutettua sähköenergiayksikköä kohden.

Syitä, miksi en ainakaan ihan heti hanki:

-Talon ulkopuolelle asennettava höyrystinyksikkö on ruma, se pitäisi ainakin saada sellaiseen paikkaan, jossa se ei aina osu silmään.

-Sisätiloihin asennettava lauhdutin, josta lämpö siirtyy ilmaan, on ruma myöskin, ja hurisee. Tahdon nauttia hiljaisuudesta, kun olen kotona.

-Lämmön jako voi olla ongelma. Minne sijoittaa se lauhdutin niin, että lämpö saataisiin jaettua torppaan mahdollisimman tasaisesti? Ilman ainakin pitäisi kiertää huoneesta toiseen. Jos olisi koneellinen ilmanvaihto siten, että myös tuloilma tuodaan koneellisesti huoneisiin, sen voisi lämmittää ilpillä, sikäli mikäli tuollaisia ratkaisuja on olemassa.

-Sijoitin pari kolme vuotta sitten erinäisiä tonneja uuteen käänteispalokattilaan ja sen asennukseen, nyt talo joka tapauksessa lämpenee, pitää keskittyä muihin asioihin, jotka ovat vielä rempallaan. Voin säästää lämmityskuluissa hankkimalla puuta sieltä, mistä halvalla tai jopa ilmaiseksi saan, ja pilkkoessa ja pinotessa saan terveellistä liikuntaa raittiissa ulkoilmassa.

Ja tosiaan, onnea kauniin talon hankinnan johdosta! Täällä Hyvinkäälläkin noita entisiä terijokelaishuviloita on, lapsuus- ja varhaisnuoruusvuosinani niitä oli enemmänkin, mutta taisivat päästä silloin niin huonoon kuntoon, että jo senkin takia purettiin pois. Vahinko sinänsä, sillä eivät nämä uudet talot ainakaan kauniimpia ole. Juuri kuluneella viikolla huomasin, että taas yksi vanha talo Hämeenkadulla (ei terijokelainen kuitenkaan) pistettiin säpäleiksi, siitä oli jopa juttua Aamupostissa. Talon ja tontin omistaja aikoo pystyttää sen tilalle pikavauhdilla elementtikerrostalon, ja nähtäväksi jää, millainen siitä tulee. Ei tuo entinenkään mikään varsinainen ympäristönsä kaunistus ollut, mutta jotenkin siihen oli silmä tottunut, se oli seissyt siinä niin kauan kuin muistan. Sellainen pikku muisto kansakouluvuosilta tuohon taloon liittyy, että noihin aikoihin jollakulla sen talon asukkaalla oli vanha tylppänokkainen Saab 96, siis kaksitahtimoottorilla. Hän lähti usein pihasta töihin samaan aikaan kun pyöräilin kouluun, ja sain kuunnella soundeja ja nuuhkia aromeja siinä samalla

t. Mikko

[Huvilan emäntä]

Kiitos, kiitos!

Samoja asioita olen tuon pumpun kanssa pohtinut. Meillä tuo lämmönjako on erityinen ongelma, huvila on täynnä pieniä huoneita, eikä täällä oikein tuota virtausta saa järjestymään mitenkään. Huonejakoon ei ole tarkoitus puuttua eikä aukkoja suurentaa, varsinkaan ilmanvirtaussyistä. Taidan panna lämpöpumpun Torille, saa noutaa jos maksaa irrotuskulut.

Kirjaston pönttöuunia on tullut lämmitettyä vasta pariin otteeseen. Kummallakin kerralla ihmettelin voimakasta savunhajua, vaikka uuni näyttää vetävän hyvin eikä luukusta tullut isommin savua edes sytytysvaiheessa. No, purkasin sitten viimeisetkin rippeet samaan hormiin aikanaan liitetyn, nyt puretun puulieden ympäriltä. Hormit oli täytetty lasivillalla . Eikä niitä toki kannata nuohota ennen kotelointia, villat vaan tukkeeksi ja kotelo päälle.

Sain sitten noet syliini. Jotain on tietysti kertynyt operaation jälkeenkin, mutta epäilen ettei kuitenkaan tupakantumppeja ja kertakäyttömukeja, taikka linnunpesiä, kuka ties mitä risuja... ...nykyisin on nimittäin huvilan piipuissa hatut.

No, nyt on nuohottu. Hain pikkusäkin muurauslaastia ja olen muuraillut aukkoja umpeen tiilenpaloilla. Iltasella viimeiset reiät umpeen, helpompi tehdä kun hankalan muotoisten aukkojen alemmat kerrokset ovat vähän jämähtäneet, metallireunaisiin nokiluukkuihin ei tuo laasti oikein tartu. Onneksi täältä vanhan talon piharakennuksesta ja vintiltä löytyy jos jonkinlaista kappaletta uusiokäytettäväksi.

Varmaan toimii ensi viikolla kirjaston uuni paremmin!

[Huvilan emäntä]

ILPpi meni Torilla kolmessa minuutissa. Se lähtee talosta torstaina. En viitsi vielä tuohon räppänää ostaa, pitää katsoa minkälaista reikää alta löytyy. Panen alkuun vanerinpalan ulkopuolelle ja eristeenjämiä reikään.

Huvilan ateljeehuoneessa päättyi tänään oranssi aikakausi. Ei missään tapauksessa liian aikaisin, nyt voi jo melko varmasti sanoa, että 70-luku ei koskaan tule aivan samanlaisena takaisin.

Mainio päivä kerrassaan, purkutöineen ja muurauksineen.

[-Ani-]

Minullekin kovasti suositellaan ilpin laittamista tähän uuteen,vanhaan kotiini.Tässä on nyt vastakkain järki ja estetiikka.Pönttöuunin lämpö leviäisi keittiöön ja yläkertaan paljon paremmin ilpillä mutta onhan se helkkarin ruma tuossa olohuoneen seinässä.Puhumattakaan ulos tulevasta laatikosta joka tulisi vielä kadun puolelle... :/ Joka tapauksessa päätös siirtyy kevääseen ja toivotaan lauhaa talvea.

Ilokseni löysin sinut myös tältä palstalta :) Aivan mahtava ateljee tulossa sinulle!

[Huvilan emäntä]

Niinkuin tuo Mikko tuossa aikaisemmassa viestissä sanoi - se lämmön leviäminen on vähän kyseenalainen juttu vanhassa talossa, jossa on paljon huoneita. Tietysti talossa on hyvällä tuurilla paikka sisäyksikölle niin, että ilman oikeasti saa kiertämään. Meillä ei ollut - ja tänään se pumppu sitten läks. Työnjohtaja valvoi silmä kovana kylmäaineen keräämistä ja ulkoyksikön irrottamista.



Mutta ryhdynpä seurailemaan blogiasi, Ani!

Seinässä on tietty nyt reikä. Panin ulkopuolelle talveksi vanerinpalan ja tungin reikään pellavarivettä. Keskusyksikön alla ei ollut tapettia, eli olkkari ei välittömästi operaatiosta kovin paljon kaunistunut. Olohuoneen seiniä olin muutenkin jossain vaiheessa aikonut uusia. Tapetti on sinänsä ihan kaunis, mutta kovin eri maailmasta viereisen ruokailuhuoneen kanssa - ja kellertävät sävyt isoina pintoina eivät oikein ole suosiossani. Pitääpä alkaa miettiä nyt tuotakin tosissaan. Siihenkin saa sitten yhden viikonlopun tuhrattua.

[Huvilan emäntä]

Pieniä on kyllä huolet olleet toistaiseksi huvilassa - ja remonttikin voi edetä sitä vauhtia kun etenee. Eli parhaillaan hitaasti, joulunalunen on meidän hommissa aina hemmetin kiireistä aikaa. Pesuhuoneen huono tila on toistaiseksi ratkaistu jatkovauriot estämällä, ei se siitä nyt yhdessä talvessa romahda, eikä siellä mikään home haise. Virittelin nerokkaat suihkuverhosysteemit ja nyt ei vettä pääse ammeen ulkopuolelle ollenkaan, kunhan suht varovaisesti suihkuttelee.

Olohuoneen lattiassa käy vierailulla joku jyrsijä. Pikkukissat viihdyttävät itseään rapinaa kuuntelemalla. Vähän ihmetyttää, purueristettä ja silputtua ekovillaa, ei sinne luulisi helppoa olla käytävien tekemisen. Onkohan turhan tiukassa? Tai ehkä se pääsee jonnekin koolin ja paperin väliin? Pohjalaudoitus näytti siistiltä ja tiiviiltä, mutta pystyn kyllä nyt paikantamaan aika tarkan kohdan, mistä kaveri pääsee vierailulle. Onkohan tuo pakko käydä katsomassa ennen lumentuloa...

Tarttis tilata sitä lumppupaperia olohuoneen seinänraiskioihin... ...ei oo nätti tuo sisäyksikön paikka, meinaan, vaikka sitä tyytyväisenä muutaman päivän katselinkin . Vetäisen siihen harmaapaperiin sitten kuviota itse päälle.

Ja kirjaston uuni toimii mainiosti emännän muuraustöiden jälkeen! Pieni huone lämpenee hetkessä, siinä kestää nyt mainiosti tietokoneen ääressä seisoskella viileämmälläkin kelillä.

Arvioin tämänhetkisen pohjalta vähän tuota vuosittaista sähkönkulutusta. Saattaisi jäädä alle 17000 kWh:n - vaikka hankalaahan tuo tietenkin on kun on sekä kylmin, että lämpimin aika vielä kokematta.

[Bryggare11]

En haluaisi pelotella, mutta kyllä ne pienet omat kanavansa sinne eristeeseen tekevät, riippuen tietenkin eristeestä.

[Huvilan emäntä]

Ohhoh! Päällimmäinen kerroshan tuossa on villaa - mutta mitä tuolla alla on? Siinä, missä on salakäytävä? Mietin tuota sahanpurua ja irtovillaa, että siellä ne käytävät romahtaa sen verran herkästi, että luulisi, etteivät ne ole suosiossa (paitsi jos ovat kovin tiukkaan pakatut, niin ehkä). Mutta levymäisiin eristeisiin on varmaan kiva kaivaa käytävää.

Joo, pakko se on käydä talon alla. Vierailu on toistunut nyt kolme kertaa - ja minulla on hyvä käsitys, mistä kohdasta sisään tullaan (kiitos kissojen ja oman kuulohavainnoinnin). Vaikuttaa siltä, että jyrsijä liikkuu tukirakenteen vierellä, pääsee etenemään tulokohdasta reilun metrin kohti uunia. Viikonloppuharrasteet alkaa tuosta operaatiosta. Ahtaanpaikankammokin on, en pysty edes katsomaan sitä Kill Billin kohtausta, jossa päähenkilö haudataan elävältä .

Siedätys on parasta hoitoa, sanoi mummo hangessa. Onhan siellä alla jo käyty ja oltu...

[Huvilan emäntä]

Lumi sitten tuli, maa jähmettyi ja kasvimaa jäi kääntämättä .

Mutta renppa se eteni tänään mukavasti! Hitsi sentään, että sain hyvin tiivistettyä ateljeen ikkunan ja oven kylmäkomeroon - ei kyllä rakosista tuule! Kamarin nurkassa olleet ohuemmat puukuitulevyt riittivät mukavasti ulkoseinälle (oisko 11-12 millistä, panen päälle vielä toisen kerroksen) - paksumpaa saattaa riittää kamari+kylmäkomeroseinälle, nyt on paikallaan vasta yksi pituus, kylmimmässä kulmassa. Painuneiden purujen päälle seinien yläosaan meni ekovillaa - pahasti oli painunut vain yksi lokero, mutta kyllä niissä kaikissa oli pelkkää ilmaa yläosassa.

Ehdottomasti on tuo ohuempi puukuitulevy kätevämpää. Kevyempänä mukavampaa käsitellä ja leikkaantuu nätisti mattopuukolla.

Panin toisen kamarin oviaukkoon nyt oven ja teippasin kiinni. Ovi on kipeästi kunnostuksen tarpeessa, mutta pitänee pahimman kylmyyden toisen kamarin puolella sydäntalven ajan.

Lisää tarvikkeita tilaukseen - pidempiä nauloja paksummalle puukuitulevylle, levyä, lumppupaperia, tapettiliisteriä ja mattaa öljymaalia. Kattoa pitänee vähän rapsutella ennen päällemaalaamista. Kaatopaikalle pitäisi mennä viemään lastulevyä ja muuta rakennusjätettä.

[Huvilan emäntä]

Heitin blogiin muutaman kuvan saunarakennuksesta.

Se on sinänsä hassu sekoitus, puusauna, lämmin vesi kiukaan kyljestä, peseytyminen vadista - toisaalta täysin moderni remontti lattialämmityksineen (jota emme todellakaan raaski pitää päällä - ihan kylmimpinä aikoina pitänee harkita). WC-tilaan mahtuu helposti pyykkikone. Kerrassaan toimiva paketti kumminkin. Edelliset asukkaat maalasivat kellastuneet mäntypaneelit kamarin puolelta. Minä ja sisko tehtiin sama WC:lle ja kylpyhuoneelle. Sauna olikin ehtinyt jo saada miellyttävän sävyn ihan itsekseen...

[Nuori emäntä]

Tosi hieno talo ja blogikin on harvinaisen hyvännäköinen ulkoasultaan.

Kiinnostuneena ryhdyn seurailemaan huvilan kunnostusta

[Huvilan emäntä]

Kiinostava projekti teillä, lisäsin heti Pömpelin lukulistalle!

Vetelen tänään harmaapaperia olohuoneen ensimmäiseen seinään. Huomenna pitäisi laittaa toiset kaksi. Toivottavasti pinkopahvi jaksaa pingottua tuon alla... Ihan todella kaunis värisävy ja eloisuus on paperissa jo itsessään. Olohuoneeseen meinasin jättää paperia näkyviin, maalaan pintaan leveät valkoiset raidat mattamaalilla. Tuon pystykuvioinnin takia asentelen paperin tänne nykyaikaiseen tapettityyliin, vuotina, mutta ateljeessa kokeilen ehdottomasti perinteistä arkkiliimaustyyliä. Siellä paperi menee suoraan huokolevyn päälle ja pintaan tulee kauttaaltaan valkoinen mattamaali.

Löysin pari hyvää blogijuttua luppupaperista, tutustukaa ihmeessä! Kiva, kaunis, monipuolinen ja edullinen pintamateriaali.

http://tuomarinkartano.blogspot.fi/2013 ... aperi.html
http://tuomarinkartano.blogspot.fi/2013 ... ointi.html

[Huvilan emäntä]

Toivottavasti kaikilla on ollut rentouttava joulunaika!

Itse mietin tuossa joulun rauhallisina hetkinä (vietin aikaa lähinnä pikkukissan makuualustana joulunpyhinä), että kylläpä tuli tehtyä onnellistuttava ratkaisu tämän asumisen kanssa. Helsingin keskustayksiön hinnalla päästiin taloon, jonka remonttitarpeet ovat monen näkökulmasta pelkkää listojen läpsyttelyä ja pintamateriaalien mietintää. Vasta-alkajalle kumminkin haasteet ovat juuri sopivan kokoisia ja vanhaan rakennustekniikkaan pääsee tutustumaan vähitellen. Puuhaa riittää, mutta kaikki haasteet ovat kohtuullisen kokoisia - ja valtaosin ovien taakse piilotettavia. Remonttipuuhailu on ollut itselleni ehkä jopa palkitsevampaa kuin ounastelin ennakkoon.

Ateljee alkaa olla levytetty - se saattaisi olla jo valmiskin, mutta jämälevyt eivät riittäneet, piti käydä ostamassa kahdeksan huokolevyä jämien täydennykseksi. Tänään on kyllä täysi mahdollisuus saada kaikki levyt paikoilleen. Yllättävän siistiä tuli, lumppupaperiarkkien jälkeen seinä näyttää varmasti oikein hyvältä ilman mitään tasoitteita. Voisin liimata vielä nurkkiin paperinauhaa ennen varsinaista paperointia ihan vaan lisävarmistukseksi. Mutta huoneessa tuntuu lämpö pysyvän tosi hyvin - ja myös yläkerran aula on nyt selvästi lämpimämpi, kun ei ohuen sisäoven takaa falskaa kylmätila. Ennen paperointia hion kuitenkin katosta pahimmat paikat. Siellä näyttää olevan pääosin öljymaalia öljymaalin päällä - ja iso osa pinnasta onkin ihan siisti. Jotain vanhaa kosteusvauriota on paikkailtu muovimaalilla, ja se kohta hilseilee. Samalla voisi muurista rapsutella hilseilevät maalit.

Maalatusta kylpyhuoneesta tuli oikein hyvä. Otex pysyy laattojen päällä erittäin hyvin, tuli testattua, kun yhtä kohtaa piti vähän hioa. Jos ratkaisu olisi pitkäikäisemmäksi tarkoitettu, niin vetäisisin pintaan vielä kerroksen jotain kiiltävämpää maalia. Otexin kipsimäisen himmeä pinta on toki todella kaunis, ei vaan pidemmän päälle varmasti mikään käytännöllisin vaihtoehto kylpyhuoneeseen. Ammeen kastunut reunarakenne näytti kuivuneelta (suihkuverhot ovat olleet suojaamassa jo yli kaksi kuukautta) ja paikkailin laattojen halkeamat silikonilla. Lopputulos on tuossa kohdassa ruma - mutta jää seinän puolen suihkuverhon taakse, ei siis huolta siitä. Sekä lattia, että ammeen reunan kaakelointi pysyvät nyt lähes kuivana. Turha pahentaa tilannetta, vaikka remontti onkin suunniteltu ensi kesälle. Sen tarkempi suunnittelu pitää käynnistää heti uudenvuoden jälkeen.

Ostin itselleni joululahjaksi penkkihöylän. Olen aikaisemmin höylää käytellyt varmaan pari kertaa joskus ala-asteella. Sain silti yöpöydän kansilevyiksi leikatut vanerinpalat siistittyä reunoista aika helposti ja mielessä on muutamia pikkuprojekteja, joissa pääsen harjoittelemaan lisää. Vanha höyläpenkki oli mainio lisäys huvilan kalusteisiin, se taitaa saada jäädä ateljeen työpöydäksi ihan pysyvästi.

[pvalila]

Kauniita ilpit eivät ole, mutta laatuversiot ovat kyllä tosi, tosi hiljaisia.

Minulla noita on nykyisin kolme, yhdelle olisi vielä tarve.

Mutta nyt kun olet ilpin myynyt pois, niin millä sinä aiot lämmittää?

Se suuri vaara on nimittäin se, että ihanteena on lämmittää puilla mutta todellisessa elämässä lämmitetään ykkösen copilla eli vastussähköllä.

Ja se taas on kurjaakin kurjempi vaihtoehto, ihan joka suhteessa.

Niin, se ykkösen cop tarkoittaa sitä, että yksi kilowattitunti sähköä tuottaa yhden kilowattitunnin lämpöä: niin toimii sähkövastus eli kaikki tavalliset sähköradiaattorit, sähkökattilat yms. tavalliset lämmittimet. Maalämmön cop on yli 3, ilpin noin 2.