aluskate mansardikattoon

[nahkaluoma]

Hasack: "Peltikaton alla on laudoitus joka vetää kosteuden." Harvan peltikaton alla on täyslaudoitus. Siihen riittää 40 cm:n välein oleva laudoitus / ruoteet, ts 10 cm lautaa ja sitten 30 cm tyhjää. Tämän vuoksi peltissä oleva vesi tippuu / virtaa pois. Jos aluskatetta ei ole se tippuu eristeeseen.
Näillä opeilla näyttää suurin osa katoista tehtävän tänäpäivänä niin uusissa kuin korjattavissa rakennuksissa. Lapissa näyttävän tehtävän tämä tuuletusosa vielä suuremmaksi mintä olen katsellut.

[Oto Hascak]

Rauhanvuorella on ovelasti aluskatteina päre ja huopa, päällä aaltopeltiä joten ainakin moninkertainen varmistus!

Lehtikummulla eli vanhempieni talon saunarakennuksessa on samanlainen triplakate. Alimmaisena päre, sitten siihen suoraan päälle vedetty huopa ja viimeisimpänä peltikate.

Harvan peltikaton alla on täyslaudoitus. Siihen riittää 40 cm:n välein oleva laudoitus / ruoteet, ts 10 cm lautaa ja sitten 30 cm tyhjää. Tämän vuoksi peltissä oleva vesi tippuu / virtaa pois. Jos aluskatetta ei ole se tippuu eristeeseen.
Näillä opeilla näyttää suurin osa katoista tehtävän tänäpäivänä niin uusissa kuin korjattavissa rakennuksissa. Lapissa näyttävän tehtävän tämä tuuletusosa vielä suuremmaksi mintä olen katsellut.

Siellä ei tarvitse olla umpilaudoitusta eli harvalaudoitus riittää. Kuinka harva maksimissaan? Siihen en osaa vastata.

Tässä näkyy asiaa puolusteltavan sillälailla, että muovin osuus kokonaiskustannuksista on niin pieni, että sitä ei kannata jättää pois. Joo, totta eli ei se muovi mikään merkittävä kustannuserä kattohommissa ole, mutta sen asentaminen maksaa jotakin. Levitellään muovia, sitten korokerimaa ja sitten vasta ruoteita. Kyllä siitä jokunen euro kuluja muodostuu.

Sekään ei ole merkittävä kustannuserä, jos K400 jaolla olevien ruoteiden määrän tuplaa eli jokaiseen 30 sentin rakoon laittaa ylimääräisen laudan. Lauta nyt ei ilmaista ole eli kyllä siitä joku euro kertyy, mutta ei se katteen hintaa kuitenkaan tuplaa. Puun osuutta kasvattamalla saadaan muovi jätettyä pois ja säästettyä vanhat mittasuhteet jne.

Mutta jos ajatellaan vanhaa rakennusta, niin kyllä siellä on pääsääntöisesti aika tiheä aluslaudoitus. Siis pääsääntöisesti, ei kuitenkaan aina. Jos se aluslaudoitus on kunnossa ja kantava, niin ei sitä kannata uuden katteen tieltä purkaa. Se on ihan hyväksyttävää, että purkaa vain vanhan vesikatteen pois ja lätkii uuden pellin vanhojen ruoteiden / umpilaudoituksen päälle. Jos jossakin on vanha lahopaikka, niin korjataan se, mutta ei automaatisesti uusita koko laudoitusta.

[Rosvolinna]

En usko, että tuo peltiin tiivistynyt kondenssivesi vahingoittaa yläpohjan eristeitä. Vettä tulee tippa sinne tai tippa tänne. Tuo pieni määrä siirtyy ruoteisiin tai haihtuu pois lämpötilaeron poistuttua. Mikäli eristeet kastuu niin katossa on silloin jotain isompaa vikaa tai lämpövuotojen tulee olla todella suuria.

[stewie]

En itse keksi mitään syytä miksi jättäisin aluskatteen asentamatta.

Sama täällä. Vaikka kuinka koitin miettiä perusteita aluskatteen poisjättämiseen, niin eipä tule muuta mieleen kuin raha. Mielestäni varmuus siitä, että jos vesikatto vuotaa, niin vuotovesi valuu aluskatetta pitkin pois eikä päädy yläpohjan eristeisiin, korvaa kyllä tuon aluskatteen asentamiseen kuluvan rahallisen menetyksen . Ja toisaalta ei se kondenssiveden aiheuttama vaurio yläpohjassa ole mahdottomuus, toki vesikatteen ja erityisesti läpivientien vuoto on todennäköisempi vaurionaiheuttaja yläpohjassa. Eipä sitä vesikatetta monesti rakennuksen elinkaaren aikana revitä pois, joten järkeväähän se aluskate on sinne nyt laittaa ja siten parantaa rakenteen vikasietoa.

En usko, että tuo peltiin tiivistynyt kondenssivesi vahingoittaa yläpohjan eristeitä. Vettä tulee tippa sinne tai tippa tänne. Tuo pieni määrä siirtyy ruoteisiin tai haihtuu pois lämpötilaeron poistuttua. Mikäli eristeet kastuu niin katossa on silloin jotain isompaa vikaa tai lämpövuotojen tulee olla todella suuria.

Niin kyllähän nuo vanhat rakennukset pääosin on harvoja kuin harakanpesät, eli lämpövuotoa yläpohjaan kyllä riittää. Se että aiheutuuko siitä kondenssivaurioita on sitten tapauskohtaista, mutta jälleen aluskatteella tämä "tapauskohtaisuus" poistuu.

Sekään ei ole merkittävä kustannuserä, jos K400 jaolla olevien ruoteiden määrän tuplaa eli jokaiseen 30 sentin rakoon laittaa ylimääräisen laudan. Lauta nyt ei ilmaista ole eli kyllä siitä joku euro kertyy, mutta ei se katteen hintaa kuitenkaan tuplaa. Puun osuutta kasvattamalla saadaan muovi jätettyä pois ja säästettyä vanhat mittasuhteet jne.

Miksi vanhojen rakennusten kohdalla tulisi pyrkiä välttämään muovia? Etenkin, jos sillä voidaan tehdä rakennuksesta kosteusturvallisempi? Kumpi on sitten tärkeämpi, vanhojen mittasuhteiden säilyttäminen vai kosteusturvallinen rakenne, se on tietysti jokaisen itse päätettävissä. Itse kallistun (ylläri ) kosteusturvallisempaan ratkaisuun. Katteen pintahan ei aluskatteen myötä tule nousemaan kuin max. 50mm (vähintään 22mm). Moniko moista eroa huomaa/kiinnittää siihen aina taloa katsellessaan huomiota tai siitä mielensä pahoittaa?

Mitä tulee siihen kommenttiin, jossa pelättiin aluskatteen pilaavan rakenteen, koska sitä pitkin kulkeutuvat vedet valuvat seinille, niin tottahan se aluskate pitää aina jatkaa seinälinjan ulkopuolelle.

Aina kun mietitään sitä, että jos rakennus on kestänyt tavalla tai toisella useamman vuosikymmenen, niin ei huomioida sitä, että asumustottumukset on myös muuttuneet. Ei ennen esim. ollut sisävessoja tai pesutiloja sisällä. Vesi, mikä kannettiin rakennuksen sisälle vietiin sieltä myös pois, ts. kosteustuotto on ollut vähäisempää. Ei mulla muuta tällä kertaa

[Oto Hascak]

Miksi vanhojen rakennusten kohdalla tulisi pyrkiä välttämään muovia?

Asian voisi ihan yhtä hyvin kääntää niin, että miksi vanhaan rakennukseen pitäisi lisätä muovia? Kääntämällä asetelma näin päin on lopputulos edelleen sama: molempiin tapoihin tehdä asia löytyy perusteet. Näkisin, että kyseessä on näkemys- tai siis koulukuntaeroja.

Noin yleisesti ottaen yritän olla kaikkea muuta kuin yhden totuuden mies. Minä ymmärrän, että asian voi tehdä monella tapaa ja koitan miettiä näitä kaikkia tapoja. Kun asiaa on puntaroinut ja löytänyt ratkaisujen hyvät sekä huonot puolet, niin päätöksen tekeminen on helpompaa. Aluskatteen voi laittaa peltikaton alle, vaikka sitten muovisena. Yhtälailla sen aluskatteen voi sieltä jättää pois. Kaksi eri ratkaisua, joissa molemmissa on puolensa.

Se, että joku ei keksi tai ymmärrä ainuttakaan syytä jättää muovi pois peltikaton alta, ei tarkoita, etteikö jollakin muulla voisi olla ihan hyvät perusteet asialle. Minun mielestäni se on jo ihan riittävä syy välttää muovia, että sen käyttö ei ole pakollista. Toisaalta taas, mielestäni muoville on monta käyttökelpoista paikkaa vanhassa rakennuksessa, vaikkapa nyt kylppärin vesieristeet. Tosin, nekin voi jättää pois, jos kantti kestää. Itse en jättänyt.

Harva ymmärtää, tai siis harva kieltäytyy ymmärtämästä, että kuinka paljon esimerkiksi joku aluskatteen lisääminen muuttaa rakennusta. Se on rakenteena rakennukseen kokonaan uusi, mutta ei kuitenkaan välttämätön. Räystäslinjat muuttuu. Kuinka paljon vanhaa, alkuperäistä ruodelautaa samalla kertaa tuhotaan? Kaikesta huolimatta nämä pienet muutokset ovat omasta näkökulmastani merkittäviä. Ja ei, ei minusta vanha rakennus ole synonyymi museolle. Minä vain korjaisin rakennuksen erilailla kuin te. =)

[stewie]

Miksi vanhojen rakennusten kohdalla tulisi pyrkiä välttämään muovia?

Asian voisi ihan yhtä hyvin kääntää niin, että miksi vanhaan rakennukseen pitäisi lisätä muovia? Kääntämällä asetelma näin päin on lopputulos edelleen sama: molempiin tapoihin tehdä asia löytyy perusteet. Näkisin, että kyseessä on näkemys- tai siis koulukuntaeroja.

Niin eihän sitä muovia toki pakko ole minnekään laittaa, mutta lähinnä sitä nyt koitin tuoda esille, ettei aina ammuttais sitä muovia sisältävää korjausta alas vain sen takia, että korjaus sisältää muovia . Monelle muovi vanhassa rakennuksessa on synonyymi homepommille tai -talolle. Tämmöinen mielikuva muovista varmaan juontaa juurensa 70-luvun energiakriisiin ja tiivistyskorjauksiin mitä silloin tehtiin. Muovin takia on vaurioitunut taloja, mutta vain sen takia, että se on laitettu rakenteeseen väärään paikkaan. Muovia ei siis kannata automaattisesti laittaa mihinkään, mutta monesti sillä pystytään tekemään rakennuksista kosteusturvallisempia, juurikin sen parjatun höyrytiiveyden ansiosta.

Näkemys- ja koulukuntaeroja on aina ja pitääkin olla muutenhan asiat ja rakennustekniikka ei kehity . Itselle on ok tehdä talo pääosin ilman muovia hengittävin rakentein tai muovin kanssa ei hengittävin rakentein (tai siis pääosin ulospäin hengittävin rakentein)

[Sebbe]

Jos on suht avoin ullakko ilman vino-onteloita, niin en kyllä laittaisi aluskatetta muuta kuin tiilikaton yhteydessä. Aaltopeltikään ei tarvitse mitään aluskatteita. Huonolla tuurilla se aluskate ainoastaan siirtää vuotokohdan alaspäin. Aluskate estää avoimella ullakolla tapahtuvan vesikatteen alapuolisen tarkastamisen. Ne muovit on varmaan todella tiiviissä kunnossa sitten seitsemänkymmenen vuoden kuluttua kun konesaumakatto jostain vuotaa.

Ylipäätään kattojen ongelmakohdat on piippujen läpiviennit ja jiirit. Esim. piippujen läpivienneissä keskivertorakennustyömiehen laatu tuskin riittää saamaan aluskatetta tiiviiksi.

Aluskate kuuluu samaan kategoriaan salaojien kanssa. Niitä nyt vaan nykyään lobbauksen seurauksena kammetaan joka taloon, oli tarvetta tai ei.

[Laippa]

Sen verran tuosta kondensoitumisesta, että Muovialuskatehan ei sitä poista, se vaan siirtyy pellin pinnasta aluskatteen alapintaan, sen takia muovialuskatteessa on "karvainen" alapinta, joka sitoo kosteutta.
Olipa se kondenssikosteus ruoteissa tai aluskatteessa niin pois se täytyy kuitenkin hoitaa tuuletuksella.

[stewie]

Sen verran tuosta kondensoitumisesta, että Muovialuskatehan ei sitä poista, se vaan siirtyy pellin pinnasta aluskatteen alapintaan, sen takia muovialuskatteessa on "karvainen" alapinta, joka sitoo kosteutta.
Olipa se kondenssikosteus ruoteissa tai aluskatteessa niin pois se täytyy kuitenkin hoitaa tuuletuksella.

Riippuu aluskatteesta. Diffuusioavointa aluskatetta käytettäessä kondenssikosteus muodostuu peltikatteen alapintaan.

[Laippa]

Sen verran tuosta kondensoitumisesta, että Muovialuskatehan ei sitä poista, se vaan siirtyy pellin pinnasta aluskatteen alapintaan, sen takia muovialuskatteessa on "karvainen" alapinta, joka sitoo kosteutta.
Olipa se kondenssikosteus ruoteissa tai aluskatteessa niin pois se täytyy kuitenkin hoitaa tuuletuksella.

Riippuu aluskatteesta. Diffuusioavointa aluskatetta käytettäessä kondenssikosteus muodostuu peltikatteen alapintaan.

Aivan, mutta tässähän kirjoitinkin muovialuskatteesta.
Toinen kysymys on se mikä olisi paras materiaali aluskatteeksi.

[männis]

Olenko ajatellut asian väärin? Umpilaudoitus ilman aluskatetta toimii siksi että umpilaudoitus estää ilman vaihtumisen pellin alapinnassa ja sen takia pellin alapintaan ei muodostu niitä kondenssitippoja joita harvalaudoitus+aluskate rakenteessa muodostuu ja aluskatetta tarvitaan siirtämään ne tipat räystään tuntumaan.

[stewie]

Sen verran tuosta kondensoitumisesta, että Muovialuskatehan ei sitä poista, se vaan siirtyy pellin pinnasta aluskatteen alapintaan, sen takia muovialuskatteessa on "karvainen" alapinta, joka sitoo kosteutta.
Olipa se kondenssikosteus ruoteissa tai aluskatteessa niin pois se täytyy kuitenkin hoitaa tuuletuksella.

Riippuu aluskatteesta. Diffuusioavointa aluskatetta käytettäessä kondenssikosteus muodostuu peltikatteen alapintaan.

Aivan, mutta tässähän kirjoitinkin muovialuskatteesta.
Toinen kysymys on se mikä olisi paras materiaali aluskatteeksi.

Myös muovialuskatteista löytyy hengittäviä tuotteita esim. Tyvek Pro. Parhaimmasta aluskatteesta en tiiä, mutta nuo Tyvekin tuotteet vaikuttaa ainakin tietojen perusteella asiallisilta.

Mitä tulee umpilaudoitukseen ja peltikatteeseen sen päällä, niin peltikate tuskin on siinä umpilaudoituksessa ilmatiiviisti kiinni, joten kyllä se ilma sielläkin välissä kulkee.

[Oto Hascak]

Olenko ajatellut asian väärin? Umpilaudoitus ilman aluskatetta toimii siksi että umpilaudoitus estää ilman vaihtumisen pellin alapinnassa ja sen takia pellin alapintaan ei muodostu niitä kondenssitippoja joita harvalaudoitus+aluskate rakenteessa muodostuu ja aluskatetta tarvitaan siirtämään ne tipat räystään tuntumaan.

Umpilaudoituksesta huolimatta lämmintä ja kosteaa ilmaa pääsee pellin alapintaan. Kun tämä lämmin ja kostea ilma kondensoituu pellin alapintaan eli pisaroituu, niin pisaroiden kosteus imeytyy umpilaudoitukseen ja kuivuu siitä tuuletuksen myötä. Eli periaatteessa tällöin ne pisarat eivät ehdi tippua lämmöneristeille. Eli puu hygroskooppisena materiaalina vastaanottaa sekä vapauttaa kosteutta eli tasautuu ympäristön vallitsevien kosteusolosuhteiden mukaan. Sitä on juurikin se kuuluisa hengittävyys. Kaikki kosteus ei koskaan pääse pellille asti eli sitoutuu automaattisesti laudoitukseen.

[Laippa]

Sen verran tuosta kondensoitumisesta, että Muovialuskatehan ei sitä poista, se vaan siirtyy pellin pinnasta aluskatteen alapintaan, sen takia muovialuskatteessa on "karvainen" alapinta, joka sitoo kosteutta.
Olipa se kondenssikosteus ruoteissa tai aluskatteessa niin pois se täytyy kuitenkin hoitaa tuuletuksella.

Riippuu aluskatteesta. Diffuusioavointa aluskatetta käytettäessä kondenssikosteus muodostuu peltikatteen alapintaan.

Aivan, mutta tässähän kirjoitinkin muovialuskatteesta.
Toinen kysymys on se mikä olisi paras materiaali aluskatteeksi.

Myös muovialuskatteista löytyy hengittäviä tuotteita esim. Tyvek Pro. Parhaimmasta aluskatteesta en tiiä, mutta nuo Tyvekin tuotteet vaikuttaa ainakin tietojen perusteella asiallisilta.

Mitä tulee umpilaudoitukseen ja peltikatteeseen sen päällä, niin peltikate tuskin on siinä umpilaudoituksessa ilmatiiviisti kiinni, joten kyllä se ilma sielläkin välissä kulkee.

Me kirjoitetaan samasta asiasta, mutta ei vain ymmärretä toisiaan
Minä tarkoitan muovialuskatteella nimenomaan vain niitä tiiviitä muovipohjaisia katteita, Tyvek pro yms. diffuusioavoimet aluskatteet on minulle jossain muussa osastossa, vaikka muovipohjaisia käsittääkseni nekin on.

Minulla on itsellä Tyvekin aluskate talossa, vaakaan asennettuna, aluskatteen limityksien välistä voi joten kuten kuikkia ruoteiden ja peltien kuntoa, mutta onhan se tosi, että vuotokohtien tarkka havannointi on vaikeampaa. Jos aluskate on asennettu kattotuolien suuntaisesti yhtenäiseksi, niin sittenhän ei näe sitä vähääkään enää.

[Purkur]

Kattoliitto.fi ohjeisti vuosi sitten, että rivipeltikate voidaan toteuttaa ilman aluskatetta, jos - ns. konesaumattu peltikate, - kaltevuus väh 1:7, - aluslaudoituksena harvalaudoitus 2-6 cm raoilla, - yläppohjan tuuletus on hyvä.
Nyt sivustoa on supistettu, mm. 'toimivat katot' alta on poistettu runsaasti ohjeita.