Talossani on 1x25A -sähköliittymä. Fortum haluaisi 830 euroa kolmivaiheiseksi muuttamisesta (jänskää: tolpassa kulkee vain kaksi vaihetta, mistä lie kaukaa aikovat kolmannen tuodakaan?). Tällä hetkellä on siis 25A:n pääsulake ja kaksi 16 ampeerin sulaketta. Tällä mahdollistetaan talon ja ulkorakennuksen systeemit pesukoneineen ja helloineen. Puulämmitys, parit sähköpatterit kovimmilla pakkasilla, ei astianpesukonetta. Jääkaappi-pakastin sekä täyskorkea kaappipakastin.
Minkälaisia virityksiä teiltä muilta yksivaiheisilta löytyy? Minkämoisen keskuslaajennuksen tohtisi tehdä, kun ei oikein raaskisi lähteä tuolle kolmivaihelinjalle..? Tulossa enemmän elämää ulkorakennukseen, siksi tässä laajentelen. Nimimerkillä Ikinä ei ole sulake kärvähtänyt, valot tosin välkkyvät kokkaillessa/pyykätessä
Jos vähänkään järkeä on , niin tee uusi liittymä. Minulla on kesäasunnosssa vastaava 1x25 A systeemi. ulkorakennukseen jakautuu 10 A:n alasulake, hellaan 16 A ja muu huusholli 10 A sulakkeen takana. Jos laitan 2 sähkölämmitintä päälle tai teepannun lämmittimen kera napsahtaa sulake suht pian. Samoin menee ulkorakennuksessa jos käyttää vähänkään enemmän sähköä. Täytyy vähään tyytyä, jos 1-vaihevirta riittää nykypäivänä asumiseen. Elämästä voi nauttia muutenkin kuin sulakkeita vaihtamamalla:)
Eihän sillä ole mitään merkitystä montako sulaketta siellä on vaan paljonko tehoa niistä otetaan samanaikaisesti. Mää ainakin tekisin mahdolliset laajennukset niin että kaapelivedot on kolmivaiheisia, ihan vaan siltä varalta että toi 1*25A ei jossain vaiheessa olekkaan enää riittävä. Ja samalla kun kaivaa sen kaapelin sinne ulkorakennukseen niin ainakin yks ylimääränen putki sinne, vetonarulla.
Lämmitys ilmalämpöpumpulle, liesi kaasulle ja valaisimet säästömallisiksi. Patterit pois ja pesukoneelle myös esilämmitettyä vettä, niin kyllä tuolla napilla pärjää.
Ihan tulevaisuutta varten laitaisin sen 3-vaiheen kuitenkin...juu.
Mökillä on 1x25A, sulakkeita/ryhmiä on 6 kpl, liedelle ja pihaan 16A, muille 10 tai 6A. Yllättävän pitkälle tuon saa riittämään kunhan sulakkeet ja ryhmät on jaoteltu hyvin. Ilmalämpöpumppu hoitaa lämmityksen 10A sulakkeen takana, talvella lieden töpselissä on varoiksi lämpöpuhallin jos putoaa lämmöt lähelle nollaa. Piharakennukseen pitäisi laittaa oma taulu jotta siellä paukkuu ensin eikä päätaulusta. Samalla saisi sinne vikavirtasuojan.
Ajatuksissa on vähän tuunata keittiötä jolloin sinne tulisi astianpesukone, lieden viereen tulisi kaasuliesi kun sellainen tasoon asennettava sattuu nurkissa pyörimään.
Mutta loppujen lopuksi tuo 800,-e on aika vähän, siihen tulee päälle vähän uutta keskusmateriaalia tietty.
Vielä yksi oikaisu: "Jänskää tolpassa on vain kaksi vaihetta. Mistä aikovat tuoda kolmannen?" Tolpassa on kaksi johtoa, toinen on nolla / maa ja toisessa on se 220/240 vaihtovirta (valovirta). Ei siis ole kahta vaihetta tässä tapauksessa. Kolmivaihevirrassa on kolme jännitteellistä johdinta sekä 1-2 maa / nollajohtoa pistokkeessa. Näiden vaiheiden ja maan välillä on 220 V jännitettä ja kahden/ kolmen vaiheen välillä johtimissa 380 V keskimäärin (voimavirta).
No mutta kun ON kaksi vaihetta: AMKAn yksi johdin on sinisellä teipillä tehty nollaksi, yksi johdin on plintissä taloon menevän johtimen kanssa ja se kolmas johdin on jätetty liitin päässään roikkumaan kytkemättömänä. Eijjole kolmatta vaihetta eli neljättä johdinta, eijjole.
(Eli vermeet valmiiksi asennuspaikan läheisyyteen odottamaan seuraavaa sähkökatkosta ja avot, sain edes yhden lisävaiheen käyttööni ja vieläpä ihan ilmaiseksi..)
Meidän on turha asiasta kiistellä, uskotaan sinun sähkölaskusi veloitusperustetta. Johtoja voi talon päädylle tulla enemmänkin, mutta mitkä on kytketty ratkaisee.
Voi olla kaksi vaihetta, mutta tolpassa on aina vaihejohdon lisäksi PEN johdin (nolla ja maa). Eli jos on kaksi piuhaa näkyvillä=1 vaihe.... kolme, 2.vaihe jne jne
Kolmella vaihejohdollahan pärjätään sähkönsiirrossa. Loppukäyttäjällä sitten yleensä viisikarvainen tai vanhemmissa nelikarvainen piuha. Jos viisikarvainen niin suojamaa menee lähimmälle keskukselle, jossa yhdistetään nollaan / maahan. Nelikarvaisessa suojamaa taas yhdistetään nollaan ja maahan (PEN -johdin) jo talon pääkeskuksessa. Eli kolmesta vaihepiuhasta saadaan kyllä yhdistämällä nolla/maa. Periaatteessa kolme riittää, mutta ei taideta missään hyväksyä loppukäyttäjälle moista. Nelijohdin hyväksyntä taas riippuu siitä onko paikallisen jakeluyhtiön päättävä elin sun kaveri vai ei....
Zaffodi kirjoitti:Off-topic mutta olisko teidän töllissä ollut joskus kaksi asuntoa eli siksi kaksi vaihetta seinällä?
Tästähän voitaisiin avata uusi keskustelu ja miettiä ongelmaa: Montako vaihetta sähköliittymässä on kaupungin kerrostalossa, jossa on vaikka 200 asuntoa!:)
Olisiko 3-vaihe vai 200-vaihesähköä......
Zaffodi, kyllä vaan: ulkorakennuksen huoneessa on oma mittari. Ei vaan taida olla verkkoyhtiön laskutusjärjestelmässä kaksivaihevaihtoehtoa..
Enkä mä kiistele, vaan koitan saada teitä uskomaan, että tontin ohi menevässä linjassa on kaikkineen vain kolme johdinta (kyllä, varmistin kiikareilla, ettei silmät harita!) :D Probleema onkin nyt se, että Fortum ei saa tuosta taikomallakaan kolmivaiheliittymää (jonka on jo kertonut järjestyvän, hienoa sinänsä). Tämä meitin systeemi siis menee näin: tolppa tontinrajalla, josta ilmajohto talon seinälle, siniteippinen johdin ja toinen musta liitetty talon sisälle = keskukseen lähtevään kaapeliin. Yksi musta jää roikkumaan tyhjänä liitin päässään. Olisiko yksi johdin siniteipattu vain merkitäkseen vaikkapa talon vaihetta, ja toinen kytketty (teippaamaton) olisi ulkorakennukseen? Keskukselta tulee kyllä sitten kupari seinää pitkin maahan. Tyhjillään roikkuva olisi sitten se saatavilla oleva kolmas vaihe. Muuten en ymmärrä RTMpekan viestiä.
Pitääkin kaivella tikkaat huomenna ja toikkaroida korkeuksiin tutkimaan, löytyykö siniteipatun ja kuparin väliltä voltteja.....
Toki joku muuntaja ennen teidän taloa mutta kovinkin on yleensä joko 1~ tai 3~vaihe, jos ei sitten Norjasta tule sähkö...
Mutta ei kai tämä jankkaaminen muuksi muuta alkuperäistä kysymystä.
Käytännön neuvo. Jos sulakkeen palaessa ei kärsi posliinisulaketta kädessä pitää niin joku huono päivä pettää joku muu paikka, posliinit kestävät aikamoisia ylivirtoja, mikä ei ole tavoiteltava tila.
