Kellarin eristys kokemuksia

[kapa80]

Tätä asiaa on varmaan täällä pyöritelty useamminkin. Ja mitä olen alan ihmisiäkin haastatellut, on useampaa mielipidettä..
Mutta kellarin ulkopuolen eristys, vai ei maan eristys. Eli haluaisinkin joidenkin mielipiteitä tai kokemuksia asiasta. Eristetäänkö kellarin seinät esim Fuktisolilla vai riittääkö patolevy ja routaeristys maassa. Talo on 60 vuotta seissyt rinnetontilla ja yksi talon kulmista on kalliossa. Salaojitus löytyy (tämän kyllä uusin) ja jonkin näköinen seinän vesieristys, mutta tähän päivään mennessä ei ole kosteus haitannut kellaritiloja (mittaamallakin normaalia kuivempi). Nyt mieltäni painaa, että tehdäkö patolevytys, salaojien vaihto ja maan eristäminen. Vai eristys esim. Fuktisolilla RT- kortia käyttäen, joka on pirusti kalliimpi vaihtoehto.

[kappalainen]

Itse pohdiskelin samaa. Kokeeksi laitoin routaeristystä ja kävi kuten epäilin. Kellarin lämpö nostaa kosteutta, joka tyssäsi eristeeseen ja kellarin seinä kostui.
Sitten mietin pystyeristystä. Kellari on vain kellari, joten sen puoleen se ei sitä tarvitse. Vettäkään ei ole, normaali kellarikosteus.
Päädyin jättämään silleen. Kellarin lämpö pitää maan sulana ja routavaurioilta välttyy. Maanpäälliseen osaan ajattelin sitten laittaa pienelle matkalla eristettä, en muuten. Sekin vain sen vuoksi, että kellarin katto, eli saunaosaton lattialaatta pysyy hieman lämpöisempänä.
Kukin tavallaan ja tarpeensa mukaan. Ei sitä kellaria ole pakko eristää ja toimiihan se hyvänä kellarina viileänä ollessaan. Moni lämmittää kellarin ja rakentaa sitten sähköllä jähtyvän kylmähuoneen. ja hyvässä lykyssä kellaria lämmitetään maalämpöpumpulla.

Muutoin menee patolevy + xps tai fuktisol. Eipä siihen muita vaihtoehtoja juuri ole. Finnfoamilla on urittettu kellarilevy, joka ei tarvitse patolevyä. Kaikissa on etunsa ja haittansa.

[Matti Alander]

Jos ei ole ongelmaa, niin tuskin tarvitsee tehdä mitään. Sitten jos taas tekee, niin parasta on tehdä kerralla kunnolla. Ainainen pihan kääntäminenkään kovin edullista ole.
Yleensä jos kellarin ottaa asuinkäyttöön on rakenteet uusittava ja muutettava kuivumissuunta ulospäin. Silloin salaojittavan eristeen kuivaava ominaisuus on poikaa. Samalla häipyy myös kesäaikainen kondenssiongelma ja mahdollinen vedenpaine maan ja perustuksen välissä.
Kustannuksissa tuskin on mitään eroa, koska salaojittavilla eristeillä massanvaihto jää kolmannekseen. Yleensäkin työn kustannus on suurempi, kuin tarvikkeet, varsinkin jos homman teettää ulkopuolisella urakoitsijalla.
Lämpimässä syvässä kellarissa ei vaakasuuntaista routaeristystä tarvita, siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Sekä patolevyn, että salaojittavan eristeen kuivaava ominaisuus perustuu kastepisteeseen rakenteen ulkopuolella. Patolevyn ilmaraon kastepiste on kovin lähellä kellarinseinää ja kesäaikaiselle viileän betoniseinän kondensille tuote ei mahda mitään.
Jos sen päälle taas laittaa eristettä nousee lämpötila ilmaraossa haittaamaan suunniteltua kondenssia talviaikaan.
Uritetuissa eristeissä on myös samankaltaista ongelmaa, kuivaava vaikutus jää saavuttamatta.
Pystysalaojitus on tärkeää varsinkin rinnepaikoissa, poistamassa vedenpainetta, mutta rakennustapaohjeen C 2 mukaisesti se suositellaan toteutettavaksi aina ja hyvä niin.
Urakalla kyseisiä töitä suorittaessa on syytä itse varmistaa, että työt tehdään oikeaoppisesti ja kunnon aineilla. Pelkkä halvin hinta yleisesti ei johda parhaaseen lopputulokseen.
Kellarien salaojitus korjauksissa olisi hyvä käyttää pätevää suunnittelijaa ja sitten verrata kustannuksia. Korjausrakentamisessa erilaisten yllätysten vuoksi tahtoo kustannus helposti kasvaa, mutta silloinkin kunnolla tekeminen säästökikkailua välttäen on ollut yleisesti järkevintä.
Kun kädessä on kunnon suunnitelmat on kustannuslaskentakin merkittävästi helpompaa etukäteen ja vältetään monasti turhat kädenväännötkin urakoitsijan kanssa.

[Sepi_s]

Meillä vastaava tilanne, kalliotontti ja kuiva kellari. Laiton varmuuden vuoksi isodränit keväällä. Tänä talvena selviää toimivuus, uskoisin lämpöeristyksen olevan parempi pelkkään maahan verrattuna. laitan suihkun ja saunan kellariin joten kuivuminen onnistunee paremmin kuin patolevyllä.

Säästö eristeissä on noin 500 eur, olennaisempaa kuten Matti totesi on koko projektin toteutus ja tekijä. itse tekemällä säästää tonneja, ellei enemmän. meillä projektiin meni 5 keur, rakennusliikkeeltä olisi mennyt 15-20 keur. Ja salaojat kannattaa vetää riittävän syvälle 40 cm anturasta alas. ylimääräinen betonivalu on blokannut ylärinteen vedet hyvin eikä ylimääräistä louhintaa tarvinnut tehdä.

t sepi