50-luvun villaa kellarisaunassa?

[arijh]

Meidän rintamamieskauden loppuajan tuotantoa olevasta talosta vuodelta -58 kellarisaunan seinästä paljastui rakenne jollaisesta en ole täällä nähnyt kuvausta saatikka kommenttia (en tosin lukenut ihan kaikkia viestejä). Saunaa ei olla just nyt remontoimassa, mutta ikkunan pieltä avasin ja sieltä näin miten seinät on tehty. Jossain vaiheessa olis tarkoitus uusia eristys ja paneelit ja sitä silmällä pitäen on alustava pohdinta käynnissä.

Eli ulkoapäin: sokkelin sisäpinnassa piki, sen jälkeen jotain villaa (oliskohan pellavaeristettä ollut 58, näyttäis pitkäjouhiselta?), sitten rivinteeraus, ilmarako, 2x puukuitulevy, vanha paneeli, folio, 80-luvun paneeli. Eli normaalin ilmaraon tilalla on tuo villakerros. Kaikki näyttää kuivilta ikkuna kohdalla ainakin.
Sokkelin ulkopuolella on meidän muutama vuosi sitten asentama salaojittava eriste (Isodrän, vastaava kuin Fuktisol) ja sitä laitettaessa ulkopuolen pikeystä hangattiin pois. Pesuhuoneessa näytti olevan normaali ilmarako sokkelin ja rivinteerauksen välillä enkä huomannut pikeystä sisäpuolella, tämä tuli tarkistettua jo ulkoeristeiden asennuksen aikoihin. Ja tiedän että Fuktisol/Isodrän toimisi paremmin ilman rivinteerausta, mutta sen kanssa nyt eletään.

Saunaosaston lattiakin uusittiin muutamia vuosia sitten ja alle laitettiin n 20 cm Isodräniä ja osin Lecasoraa mutta rivinteerausta ei purettu (jos olis purettu, seinärakenne olis tietysti paljastunut jo silloin...), eli sen alla on vanha lattia, jossa on vahva piki kahden betonikerroksen välissä. Mutta ei siis nykyaikaista kapillaarisuojausta alhaaltapäin.

Maalaisjärjellä ajateltuna villakerros on siis kosteudelta suht hyvin suojattu:
- ulkoa aiemmin ensin vahva piki, nyt Isodrän, ja sokkelin sisäpuolella vielä toinen pikikerros
- alhaalta pikikerros lattiassa
- sisältäpäin 80-luvun folio - mutta ennen folioaikaa ei ollut kosteussuojaa, vain ilmarako

Sitten kun saunan panelointi päätetään uusia, puretaan tietysti rivinteeraukselle asti kaikki puurakenteet alta pois. En millään haluaisi purkaa rivinteerausta, vaikka seinän pinta-ala suht pieni onkin, mm koska lattia ja nousu seinälle on pari vuotta sitten laatoitettu & kosteuseristetty.

Maalaisjärki ei aina riitä näiden kosteusasioiden ymmärtämiseen, joten ajattelin kysellä täältä kokemuksia tai asiantuntevia mielipiteitä.

[lmfmis]

50 luvun lasivilla on valkoista, joten olisiko kivivillaa. Kivivillaa ruvettiin wikipedian mukaan valmistamaan suomessa -52 joten voisi ollakkin?

Tuohon oli ennen työohje että noin tehtäisin, jopa muurin ulkopuolelle, ja jos kastuu niin kivivilla kuivuu. Jos siis pääsee kuivumaan johonkin

[Matti Alander]

Rivinteerausta ei tarvitse purkaa, kyllä se eriste siellä välissä kuivuu myös ulospäin, kun höyrynsulkua on pienennetty ja lämmöneristystä lisätty ulkopuolelle diiffuusioavoimena.
Kellaria lämmittämään vaan se on eduksi kuivumisprosesille, kun saadaan lämpötilaeroja ja vesihöyryn osapaine-eroja.
Muita eristäviä levyjä sitten vähemmän sisäpuolelle ja rivinteeraus sisäpinnastaan mahdollisimman ilmatiiviiksi. Näin estetään kostean ilman pääsyä rivinteerauksen taakse konvektiona ja mikä tärkeintä mahdollisten mikrobien pääsyä huonetilaan estettyä.
Rivinteerauksen takana oleva mahdollinen kreosootti, työntää myös päästöjään diiffuusion eli vesihöyryn mukana ulospäin.
Samaan asiaan myös mahdollisimman ilmatiiviiksi tehty rivinteeraus on eduksi.
Salaojittavan hengittävänä salaojittavan eristeen valinta on ollut hyödyksi koko rakenteelle ja sen toimivuudelle.
Ikkunoiden reuna-alueitten tiivistäminen, vaikka nykyaikaisella vedeneristeillä on kannatettavaa, samoin rivinteerauksen ja välipohjan mahdollisten rakosten.
Seinien tai lattioiden sisällä olevista mikrobeista ei pahemmin haittaa ole, jos ne eivät vaan pääse sisäilmaan. Betonilattioiden alla niitä on lähes aina, samoin kiviseinienkin välissä olevissa eristeissä.
Siitä tietenkin lähdetään, että rakenteiden on kuitenkin parasta olla aina mahdollisimman kuivia. Suuria remontteja voidaan kuitenkin yleensä välttää sisäpintoja ja läpivienejä, sekä halkeamia ja rakosia tiivistämällä.

[savu]

Tätä aihetta on sivuttu muutamassa ketjussa.

Millaista ainetta tuo piki/kreosoottikama on kosteusteknisesti, onko se absoluuttinen sulku vai..? Kysyn, kun ulkoseinän betonissa on rivinteerauksen takana 3mm paksu kerros tuota ainetta. Ja kylppäri ulkoseinällä. Salaojitus on tehty fuktisolilla.

Tässä nyt mietitään kylppärin vesieristeiden käyttöä us-rakennetta vasten, laitetaanko lattiasta kattoon / jollekin korkeudelle / tai jokin puoliläpäisevä tuote. Jos musta töhkö on kovin tiivistä, niin vesieristeen käyttö arveluttaa.