Sokkeli lähtenyt halkeamaan.

[PTM]

Onkos siinä vasempaan seinään halkeama-alueen viereen merkitty uusi ovi tai ikkuna?

Vasempaan seinään merkitty ovi on alkuperäinen, eli rakennusvaiheessa tehty.

[ibix]

näyttäis että tuosta nurkasta on purettu tiilinen rivinteeraus edestä pois? meidän kellarin molempien rivinteerausten takaa paljastui aika inhottavan näköiset halkeamat ja veikkaan että ne on siellä ihan vaan siksi että halkeamia ei ole voinut tiiliseinän takaa havaita. 50-luvulta asti näkyvillä ollut betonimuuri on täynnä kaikenmaailman ajansaatossa tehtyjä paikkauslaasti/kalkkimaali pintoja, eli niiltä osin muurin halkeamia on aina joku korjannut. Rivinteerauksen takaa paljastunut betonipinta on ihan eri näköinen kuin tuo vuosia esillä ollut. näyttää paljon kuivemmalta ja tekstuurissa erottuvat pienetkin halkeamat, kun taas esillä ollut pinta on sellasta likaisen sekavaa josta ei äkkiseltään ota selvää erkkikään eli siis rivinteerauksen takana ollut seinä näyttää paljon kuivemmalta kuin muut osat koska se on puhdasta. olen mittaillut pintakosteusmittarilla seiniä ja mitään isoja eroja noitten pintakosteuksien suhteen ei ole löytynyt.

toki sille railolle kannattaa tehdä jotain.

LISÄYS:

niin ja joo tuosta kartasta jos katsoo, niin periaatteessahan nuo seinät kartan ylä- ja vasemmassa -reunassa on maan päällä. kun taas ala reunan seinä on heti 3m nurkasta kallion päällä. eli alaseinä ei varmaan liiku (ellei luisu kalliotapitkin ulospäin?) kun taas vasen- ja yläseinät elää roudan mukana ja mahdollisen kuivumisen mukana.

LISÄYS: en minä näistä oikeasti mitään tiedä, kunhan spekuloin

[PTM]

Hmm. joka paikasta mistä kellarista oli seinä vähän halennut ja muutamasta kohtaan "lohkare" työtynyt ulospäin seinästä, takana oli ruosteinen rauta.

Rauta voi ruostuessaan halkaista betonin.

Eli tämä pitää osiltaan paikkaansa.

[Matti Alander]

Sokkelisi ei kylläkään enää pahemmin kovetu, vaan se kuivuu ulospäin ja myöskin sisäänpäin, jolloin seinään jää vaarattomia suola jälkiä, jotka voi harjata pois.
Kuvista päätellen kyseessä ei ole painumavaurioita perustuksessa, vaan ulkopuolen routavaurioita, joita on tullut rakennuksen perustuksen ollessa hyvin pitkään märkänä ja ulkopuolen täyttöjen jäätyessä vuosikausia, työntäen seinää sisäänpäin. Kellari on ilmeisesti myös ollut pitkään lämmittämätön ja ainakin kylmäkellarin kohdalta, jolloin talo ei ole päässyt lämmittämään maaperää ja se on päässyt jäätymään.
Pitkäaikaiseen kosteuteen viittaa kulman suuremmat kosteusjäljet, sekä terästen ruostuminen, jolloin nekin turvotessaan pyrkivät rikkomaan betonia.
Kellarin seinä tuskin sortuu, mutta halkeamat tulisi piikata auki ja poistaa irtoaines huolellisesti, sekä puhdistaa teräkset ja ruostesuojata niitä vaikka Ferreksillä. Lopuksi saumat täytetään laastilla, joka on tarkoitukseen tarkoitettu. Koska asut Turun alueella, voit tiedustella oikean tyyppistä laastia esim. Narmapinnoitus oy:ltä, joka tuo maahan Alseccon Saksalaisia huippulaasteja.
Kellarinseinän routiminen on periaatteessa poistunut ulkopuolen operaation jälkeen, maaperä pysyy kuivana ja kellarinseinää jäädyttävää kosteuskuormaa ei enää tule. Tärkeää on myös nyt kellarin lämmittäminen, jotta kuivuminen tehostuu ja routiminen vähenee.
Voit ottaa myös yhteyttä Maskun kunnan korjausneuvojaan tai johonkin paikalliseen rakennesuunnittelijaan, joka voisi käydä paikan päällä tarkastamassa tilanteen, jotta yöunesi olisivat rauhallisemmat.

[Juha_P]

Sattuipas ajankohtainen aihe.
Täälläkin paljastui murtunut sokkeli.

Halkeamat ovat noin 45' kulmassa kahden ikkunan nurkasta anturaan.
Itse ajattelin korjata niin, että piikkaan halkeamia reilusti auki.
Teen vanerista muotin halkeaman eteen ja kaadan juotosbetonia ikkunapenkkiin jäävän "suuaukon" kautta.
Muotti pitää tiivistää kunnolla sokkelia vasten ettei juotoslitku valu ulos. Se kun valuu uskomattoman pienestä raosta.

MUTTA: Onko juotosbetoni liian kovaa tavaraa hauraan säästöbetonin kaveriksi?
Mitä sanoo arvon raati.

[itokt]

Sattuipas ajankohtainen aihe.
Täälläkin paljastui murtunut sokkeli.

Halkeamat ovat noin 45' kulmassa kahden ikkunan nurkasta anturaan.
Itse ajattelin korjata niin, että piikkaan halkeamia reilusti auki.
Teen vanerista muotin halkeaman eteen ja kaadan juotosbetonia ikkunapenkkiin jäävän "suuaukon" kautta.
Muotti pitää tiivistää kunnolla sokkelia vasten ettei juotoslitku valu ulos. Se kun valuu uskomattoman pienestä raosta.

MUTTA: Onko juotosbetoni liian kovaa tavaraa hauraan säästöbetonin kaveriksi?
Mitä sanoo arvon raati.

Sama juttu täällä. Joulun -30C pakkasten jälkeen maa jäätyi autotallin edestä ja nosti sitä sen verran, että perusmuuri meni halki n. 45 asteen kulmassa parin leveysmetrin mittaiselta alalta.

Jostain muistan lukeneeni, että nämä halkemat tulisi piikata kokonaisuudessaan auki V-malliseksi. Ja lisäksi sitten piikata muutama kohta auki poikkisuuntaisesti kohti halkeamaa, joihin laidetaan teräkset sitomaan perusmuurin eri puolia. Tämän jälkeen betonivalu halkeamiin.

Mutta onko tämä sitten todellakin se oikea korjaustapa perusmuurin halkeamille?

[Juha_P]

Tein niin, että piikkasin noin puoleen väliin muurin paksuutta ja porasin reikiä vinosti molemmin puolin noin 10cm syvyyteen 30-40cm välein.
Reikiin teräkset ankkurointimassalla ja lopuksi juotosbetonia railo täytteen.
Kesällä ulkopuolelta sama homma.
Aika näyttää oliko oppi oikea.

[Vesieristäjä]

Halkeamista sen verran kommentoitava, että vaakasuuntainen halkeama yleensä johtuu rakenteen vastakkaiselta puolelta tulevasta paineesta. Paine voi tehdä myös pystysuuntaisen halkeaman mutta harvemmin.
Halkeamat 45 asteen kulmassa johtuvat pääsääntöisesti rakenteen epätasaisista pystyliikkeistä, eli routimisesta tai painumisesta. Halkeamat voidaan korjata piikkaamalla auki ja paikata valumattomalla paikkauslaastilla ilman muotteja, toinen vaihtoehto on muovi-injektointi (epoksi ta polyuretaani). Ennen halkeamien korjausta on aina halkeamisen syy poistettava ensin.
Tuollainen kotikutoinen säästöbetoni jossa yleensä on käytetty reilusti vettä työstettävyyden parantamiseksi kutistuu kuivuessaan n.2promillea, tuoreesta kovettuneeseen. Kuivumiskutistuma esiintyy seinärakenteissa yleensä pystyhalkeamina.

[PTM]

Olen tullut siihen johtopäätökseen et meidän halkeama on vaan ajan saatossa haljennu tuosta valujen sauma kohdasta (seinä valettu kolmessa osassa)
Halkeama näkyi myös ulkopuolella samassa kohtaan kun laitettiin eristykset. Painumasta ei ole kyse. muutenkin kellarissa on nyt kosteus 40-45% kun ennen ollut 60-70%.

Kunhan saadaan toi lattia valettua niin täytynee sit korjata nuo halkeamat

[Juha_P]

Olettaisin täälläkin syyn olevan selvä. Halkeamat on molemmin puolin kohtaa, josta 90-luvun alussa on kaivettu viemäri ja vesijohto sokkelin alta taloon. On vissiin kaivettu liian ronskisti ja sitten tiivistetty maa huonosti.
Halkeamat kulkevat suurimmaksi osaksi betonissa selvasti näkyvää "epäjatkuvuuslinjaa" pitkin. Joko valussa on tullut pitempi tauko ja massa on päässyt kuivumaan ennenkuin uutta tavaraa on kipattu muottiin tai betoniin käytetyssä maa-aineksessa on ollut epäpuhtautta. Savea tai humusta. Ulkopuolen maaleista päätelleen liikettä ei ole tapahtunut vuosiin.

Voi olla, että koko paikkausoperaatio oli turha mutta saihan siihenkin taas muutaman illan kulumaan.

[Ade]

Kuntoarvioraportista poimittua:

- Sokkelissa havaittiin halkeamia niin pysty- kuin vaakasuunnassa. Takapihan puolella sokkelia oli tuettu puusta tehdyllä telineellä. Takapihan puolella sokkeli oli pullistunut halkeaman kohdalta sisällepäin.
- Etupihan puolella sokkelissa havaittiin pysty- ja vaakasuuntainen halkeama. Halkeaman alempi osa oli selkeästi tummempi, joka viittaa kosteuteen. Kosteus on peräisin maaperästä. Ylempi osa sokkelista ei altistu kosteudelle, koska kosteus pääsee haihtumaan halkeaman kohdalta alapohjatilaan.
- Talon alla oli peruskalliota, jonka pystyi näkemään kellaritiloista.

Raportin jälkeen tehdyt korjaukset tämän asian osalta:

-> Tuulettuva alapohja oli salaojitettu siten, että vedet johdettiin toiseen päätyyn, jossa oli pumppukaivo. Sama uppopumppu oli ennen kellarissa.
-> Vaurioitunutta sokkelirakennetta oli osaksi korjattu. Halkeamiin oli laitettu harjaterästä ja betonia.

Kommentteja? Miten tuohon pullistumiseen ja halkeamiin pitäisi suhtautua, onko talolla vielä toivoa?

[tessu]

Just tän takia meillä ei ole kaivettu kivijalkaa auki,kun varmasti rojahtais kokoseinä,siinä se on täälläkin ollu 60v rauhassa saven seassa ja jos siihen nyt kajoaa niin halkeaa varmasti.
Ja vielä kun juna tärisyttää tässä paikassa niin sitä suurempi syy olla kaivamatta mitään auki,olis siinä suuri työ tehdä kellarieristys tähän ja kalliskin!
Semmoista kivaa se savimaa on

[anttimauno]

Minkä päällä se muu osa talosta on? Onko savimaalla? Jos on savimaalla ja salaojitus anturan alapuolella, se kuivattaa maata liikaa --> maa painuu --> talo notkahtaa, varsinkin kun osa on kalliolla.

Kammottavaa, itsellä on tuo kohta edessä.

Minullakin v o i olla tuo ongelma. Urakoitsija selitti, että salaojaputket täytyy laittaa aika alas jotta toimisivat kunnolla. Mutta sitten kun kysyin (tätä keskustelua luettuani), että jos maa kuivuu näin liikaa, sanoi, että laitetaan sitten putket ylemmäs, jos tuollaista savimaata näkyy olevan. Tuntui vähän ristiriitaiselta:toimiakseen kunnolla putket pantava syvälle mutta sitten ei pannakaan.

Onkohan tässä katastrofin siemen ja 40 000 euron (tai niillä main) remontti tuhoaa talon lopullisesti?

anttimauno