Kellarin ilmanvaihdon tehostaminen?

[korppi]

RM-tyyppinen talo vm. 1954 ja salaojittamaton kellari jota voi nimittää aika kuivaksi. Saunaosasto tehty erikseen, lattian alla Pordränit ja VIM-ilma-korvausilmalaite sekä suihkutilasta poisto PAX-puhaltimen kanssa. Tässä osastossa aistinvaraisesti mainio ilmanlaatu. Muussa kellarissa puuvarastojen lähellä huonompi ilma varsinkin jos puuvarastojen lattioiden siivoukseen tulee pidempi väli. Erillisessä bändikämpässä tilanne OK, siellä ei orgaanista ainetta vasten betonia. Tosiaan polttopuiden alla on muoviset kuormalavat, mutta toki pölyä ja sälää tippuu sieltä välistä. Kellarista on yksi poistoilmahormi ja lisäksi lämmityskattilan peltiä pidetään jatkuvasti auki. Korvausilmana pidetty ikkunaa raollaan ja tuuletettu silloin kun on pystytty, tänä kesänä aika harvoin ollut tilaisuutta koska varkaitten uhan takia ovet ja ikkunat pitää pitää suljettuna poissa ollessa.

Harkitsen että kolmelle seinälle laittaisi korvausilmaputket, 100 mm putkea johon ritilä ulos ja venttiili sisälle, että pystyisi sulkemaan kylmillä ilmoilla.

Toisaalta kellarin haju on oikeastaan lievä, haittana ainoastaan "esteettinen" ja vain minulle, muita asukkaita se ei häiritse yhtään. Mutta mikä tärkeintä, keskikerrokseen hajua ei tule yhtään tippaa. Kannattaakohan nyt häiritä 60 vuotta vallinnutta rauhaa uusilla viritelmillä? Kellarin portaat ovat kaukana tiiviistä ja oveakin pitää pitää raollaan kissan kulkemisten takia. Silti kellari ei haise keskikerrokseen tai yläkertaan pidemmältäkään reissulta palatessa.

Yksi huone on maapohjainen, sinne nyt joka tapauksessa voisi valaa betonilattian koska kieltämättä puusälää uppoaa multaan aika paljon.

T. Mustakorppi

[korppi]

Kysymykseni ei ole kirvoittanut kommentteja. Tosiaan pelkään että toimenpiteestä olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Kellari on "jaksanut" tällä tavalla 60 vuotta, eikä kenellekään ole ollut haittaa...

Maapohjaisen kellarin valun aion kuitenkin suorittaa ennen pakkasia koska se on selkeästi hajun lähde. Alle Fuktisolia ja päälle ohut valu.

T. Mustakorppi

[lmfmis]

Kellarin haju johtuu onnistuneista olosuhteista sille mikä tahansa sen aiheuttaa. Kosteus ja lämpötila lähinnä.

Ilmanvaihdolla ei kesällä pysty poistamaan kosteutta maanalaisista tiloista. Sitten talvella kun lämmitetään niin tilanne on toinen. Ilmanvaihdon pitää tietenkin olla kunnossa.

Olen pitänyt meillä bilteman ilmankuivainta pörisemässä koko kesän jolloin kellari on kostein.

Siis tuollaista:



Kuivaaminen auttaa kellarin hajuun kyllä.

[kakkaroolari]

Pistä jotain koroketta trukkilevyjen alle, jotta mahtuu lakasemaan roskat puukasojen alta aina välillä? Mun pitäs varmaan tehdä joku vastaava sohvan alle - haisee ummehtuneelle kun sitä siirtää esim. imuroinnin tieltä.

[Toljanteri]

Meillä on noin 8 neliön kokoinen huone kellarissa, vanha perunakellari.
Se on remppaamaton tila, täysin alkuperäinen. Lattian säästöbetonissa oli paikkapaikoin tummempia läikkiä, kosteutta.
Laitoin kanavapuhaltimen tehostamaan ilmanvaihtoa ja kas kummaa nyt on lattia syksyisinkin aivan kuiva ja ilma raikas.
Menkööt tuolla nyt jonkin aikaa vielä.

[korppi]

Terve!

Asia vaatii tarkempaa tutkimista, kaivauksieni jälkeen.

Ilmanvaihdon suhteen kiitos vinkeistä! Tosiaan vähän pelkään "saastumista" ja ylempiin kerroksiin nähden hyvän tilanteen muuttumista jos erityisesti maakellarin ilmanvaihtoa tehostaa. Äsken paikan päällä muista syistä käynyt remonttimies arveli, ettei korvausilmaventtiili ainakaan huonompaan suuntaan tilannetta veisi. Toisaalta poistopuhallin toisi ilman liikettä päinvastaiseen suuntaan. Nyt tosiaan kellari ei haise yhtään ylemmissä kerroksissa ja eräästä läheisten talosta tiedän, miten helvetillistä on jos koko talo haisee kellarilta.

Ilmankuivain meillä on kesäisin bändikämpässä ja talvisin saunaosastolla käytössä, ja on kyllä mainio laite. Miksei voisi investoida toiseenkin sellaiseen, kun toimii hyvin.

Mutta tuo maapohjainen kellari. Se haisee, ja nyt kun sitä on tongittu tuohien ja muun sälän poistamiseksi, se haisee erittäin paljon.

Tässä vanha threadi aiheesta:

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 17&t=15155

Pohjapiirros:



Maanvastaisten seinien sisäpuolella on tosiaan tiiliputkiset salaojat pinnassa, mikä selittää että kerran näin pienen määrän vettä pulppuavan entisen verstaan lattialle samasta nurkasta.

Jotenkin minua viehättäisi tuo lattian valaminen aika tavalla. Alkuperäinen suunnitelmani oli 5 cm sepeliä, 10 cm Fuktisolia tai vastaavaa ja 8 cm raudoitettu valu päälle. Nyt kun olen maakellaria tyhjentänyt, alkaa vaikuttaa siltä ettei syventämistä pysty paljoakaan tekemään, antura tulee tosi pian vastaan. Noiden salaojien takia en ole pystynyt maanvastaisia seiniä kunnolla tutkimaan, mutta betonitiilisen seinän antura oli noin 5 cm lähtötasosta alaspäin, ja siitä eteenpäin pelkkää hiekkaa. Samoin maanvastaisella seinällä sementtitiilet loppuvat jo aika ylhäällä ja alkaa valettu osuus. Tässä kuvia aiheesta:









Tietysti kantamaton väliseinä voi olla huonompi paikka tutkimuksien lähtökohdaksi, mutta ei sekään saa tyhjän päällä roikkua.

Mitä jos tekisi epäortodoksisen ratkaisun ja laittaisi 5 cm sepeliä ja 5 cm valun? Ei ehkä kovin nykyaikaista, mutta jos tämä tekisi ilmasulun lattiaan, ja olisihan se todella paljon kätevämpi pitää siistinä.

T. Mustakorppi

[Matti Alander]

Betoni on hyvä ilmaisulku josta mikrobit eivät tule läpi, heikko paikka on betonilaatan ja seinän sauma. Maaperässäsi on sen verran orgaanista tuohta ja lastua, että ihme kun kellarinhajua, eli homeenhajua ole enempää.
Ilmanvaihdon parantaminen yleisesti saa mikrobit liikkeelle ja silloin rakenteen ilmatiiveyttä on syytä parantaa. Betonilattian saumat ja jopa halkeamat tulee tiivistää, myös ikkunoiden karmien tiiveyttä tulee parantaa.
Lastut ja orgaaniset aineet pois maaperästä, käyttäen vähintään P 3 luokan hengityssuojaimia. Betonilattiaan mielummin edes ohut lämmöneristys, jolla saataisiin vesihöyryn osapaine-eroja edes laskettua. Sepelin tilalle salaojittava lämmöneriste kapillaarikatkoksi, jolloin sepeliä ei tarvita ja samalla saataisiin lämmöneristystä. 70 mm kerroskin on parempi kuin ei mitään.
Betonilaatan ja seinän väli tiivistetään helposti nykyaikaisilla telattavilla vedeneristeillä, tukirakennetta käyttäen. Tarttuvat hyvin ja lisäksi vielä joustavat
Mikäli kellarinhaju ei näillä toimenpiteillä lopu, niin hormin kanavapuhaltimella voi aina lattian alta viedä katolle ja mikrobit siirtyvät ulos.

[korppi]

Kiitos vastauksesta!

Lastut saadaan kokonaan pois, valokuvaan verrattuna tilanne on jo nyt ihan toisenlainen, ja mullasta koostuvaa pohjaa kaavittua myös - tällä hetkellä vaikuttaa että multaa sieltä tulee vastaan syvemmältäkin, voiko tasata tällaisen pohjaksi ja laittaa salaojittavat lämmöneristeet päälle? Aiemmassa kellariremontissa vastaan tuli mullan sijaan hienoa rutikuivaa hiekkaa, vaikka välimatka tähän huoneeseen on vain joku 6-7 metriä. Täällä tulee tuota multaa ja se on myös erittäin hankalaa lapioida koska on niin tiukassa. Kuokka on tähän mennessä ollut paras työkalu. Talon rakentajat ovat käyttäneet hakkua työvälineenään aikoinaan.

Kävin äsken tutkimassa paikkoja ja näyttäisi siltä että jonkun 12 cm rakenteen voisi saada aikaan, jolloin uuden betonilaatan pinta on ylempänä kuin nykyinen kellarihuoneen maanpinta ja ehkä myös hieman ylempänä kuin naapurihuoneiden betonilattiat. 7 cm salaojittava eriste + 5 cm betonilaatta. Tiukan koostumuksen lisäksi muutamat kivet aiheuttavat päänvaivaa, yksikin betonitiiliseinän alla. Maalaisjärjellä tuntuu ettei syvemmälle voi kaivaa, koska sitten ollaan jo "tyhjän päällä".

Suurin kysymys lienee nuo pinnassa kulkevat salaojat, ne olisi melkein pakko uhrata että saisi tämän remontin järkevästi tehtyä. Eivät joka osuudeltaan kulje edes suoraan seinän vieressä vaan välimatkaa seinään voi tulla jopa kymmenisen senttiä. Ei saa järkevästi syvennettyä ellei riko näitä.

T. Mustakorppi

[KariFS]

Onko se tiukka tavara multaa vai savea? Vissi ero siinä miten toimitaan. Savihan ei ole orgaanista, joten jos se on kuivaa ja tiukkaa, sen päälle voi esim suodatinkankaan ja lecapapujen kanssa aloittaa värkkäämisen, etenkin jos ja kun tarkoitus on rakentaa "kellarimaista" tilaa, eikä "nykymääräysten mukaista" takkahuonetta tms.

Puiden alle tosiaan tekisin itse metalli- tai muovijalustalla seisovan alustan, sellaisen jonka alta mahtuu kaapimaan ja/tai imuroimaan roskat pois. Se taso voisi olla senverran tiivis ettei roskat pahemmin edes putoilisi suoraan lattialle.

[korppi]

Mielestäni tuo muistuttaa multaa. Ei kai auta kuin kaivaa lisää, jos se odotettu hiekkakerros sieltä tulisi vastaan. Voihan tuo olla vuosikymmenien saatossa maatunutta polttopuutakin.

Mitenkähän tekisi noiden sisäpuolisten salaojien kanssa? Niiden toiminnallisuus on arvoitus. Oikein ei saa maanvastaisia seiniä järkevästi syvennettyä, jos salaojia ei pura.

T. Mustakorppi

[SaLexi]

Mitenkähän tekisi noiden sisäpuolisten salaojien kanssa? Niiden toiminnallisuus on arvoitus. Oikein ei saa maanvastaisia seiniä järkevästi syvennettyä, jos salaojia ei pura.

T. Mustakorppi

Yleisesti ottaen ne tuskin enää nykyään johtavat mihinkään. Ja jos ovat joskus johtaneetkin, niin luultavasti ovat jo tukossakin. Meiltäkin löytyi moiset kellarin kaivamisen yhteydessä yhden seinän vierustalta, mutta mihin ne ovat joskus laskeneet jäi kyllä arvoitukseksi Kellarista löytyi hiekan alta myös uudempaa tekoa ollut metallilevyllä peitetty noin metrin syvyinen rengaskaivo, joka ei johtanut mihinkään

Onko kukaan vielä ehdottanut tuon puuvaraston seinien desinfiointia?

Ilmankuivain on kyllä kätevä peli kellarissa kesäisin, vaikkakin oma kellarini alkaa olemaan erittäin kuivaa sorttia :)

[lmfmis]

Yleisesti ottaen ne tuskin enää nykyään johtavat mihinkään. Ja jos ovat joskus johtaneetkin, niin luultavasti ovat jo tukossakin. Meiltäkin löytyi moiset kellarin kaivamisen yhteydessä yhden seinän vierustalta, mutta mihin ne ovat joskus laskeneet jäi kyllä arvoitukseksi Kellarista löytyi hiekan alta myös uudempaa tekoa ollut metallilevyllä peitetty noin metrin syvyinen rengaskaivo, joka ei johtanut mihinkään

Meillä oli myös tuollaiset.

Se on keruukaivo eikä johdakkaan mihinkään. Meidän kaivo oli auki ja laitoin sinne uppopumpun.

Ne on olleet siis rakentamisen aikaiset ojitukset+kaivo veden pois johtamiseen.

Betonia kun on huono valaa vesilätäkköön

[tiinaus]

Huoh, tungen itsekin samaan ketjuun. Laitoimme kellariin isödränit ja salaojat + sadevesijärjestelmät. Kellari on nyt kuivunut alkuperäisestä huomattavasti. Mutta yhä kosteusmittari huutaa Hoosiannaa. Laitoin kellariin myös yhden 125 tuloilman lisää. Kannattaisiko poistohormiin laittaa imupuhallin? Vai ostaa suoraan ilmankuivain? Kellarin käry nimittäin puskee ovenraosta eteiseen. Vaiko jotain muuta?

[lmfmis]

Jos kellaria ei lämmitetä, keräät näillä keleillä vain ulkoilman kosteutta sisälle koska seinäpinnat ovat viileämmät. ´

Kuivain on edelleen hyväksi havaittu juttu.

[tiinaus]

Jeps, ihan lämmittämätön kellari. Osaisikohan joku sanoa, minkälaisilla ilmoilla tuloimat kiinni ja milloin auki? En ole hirveästi asiaan perehtynyt. Tätä aikaa kun on rajallisesti. Kunhan kerkiän, yhden tuloilmakanavan meinasin virittää lattianrajaan puhaltamaan.