Patolevy ja salaojittava lämmöneriste

[tiinaus]

Onkohan ihan typerä idea liittää nämä kaksi ratkaisua taloon? Ajateltiin talon vanhalle, kellarilliselle osalle laittaa salaojittava lämmöneriste ja uudelle osalle (90-luku) patolevyt.
Ihan kustannusten kannalta tätä ajattelin, toimiiko tälläinen ratkaisu ja onko riskirakenne? Lisäksi 90-luvun lisäsiivessä ei sokkelissa ole ongelmia ja lisäsiipi sijaitsee alarinteen puolella, talon vanha osa ylempänä.

Onko kellään ideoita, kokemuksia?? Pitäisi alkaa tietämään mitä tekee, 2 viikon kuluttua olisi tarkoitus aloittaa tämä projekti.

[kakkaroolari]

Ihan järkevältä ratkasulta kuulostaa. Sen saumakohdan kun tekee huolella ettei kummankaan levyn taakse pääse hienoaines tunkemaan. Suodatinkankaan vois saada limitettyä kun lyö sen sekä patolevyn, että fuktisolin suojalistan alle kiinni - saumakohdan yli vaikka metrin verran.

[Matti Alander]

Kustannuksia voi aina pyrkiä säästämään ja usein on pakkokin.
Rakennustapaohjeita kuitenkin kannattaa aina noudattaa, niin ei tule jälkikäteen ongelmia vaikka mahdollisessa myynti tilanteessa.
Toinen on laadun varmistaminen mikä hyödyttää niin pitkällä, kuin lyhyelläkin aikavälillä. Saippualta haisevan kierrätysmuovi patolevyn tai putket saa halvalla, mutta kestävyys onkin sitten kyseenalaista.
Salaojittavan eristeen käytöllä ja patolevy vaihtoehdolla tuskin saa kustannussäästöä. Molemissa käytetään ylhäällä suojalistaa maan alla, ruostumattomilla kiinnikkeillä kiinnitettynä.
Patolevyrakenteessa anturan bitumointi ja huovittaminen on kohtuullisen työlästä, sekä epätasainen antura ongelma molemmissa rakenneratkaisuissa.
Patolevyn erillinen lämmöneristys tuo lisäkustannuksia, mutta erityisesti pystysalaojituksessa tarvittava massanvaihto.
Oikein tehtynä siis kustannuseroja tuskin syntyy ja kahden erillaisen rakenteen liittäminen yhteen on aina hankalaa.
Salaojittavan eristeen ylivoimainen kuivaava vaikutus toimii myös matalassa perustuksissa ja energian säästötkin on parempaa.
Tuollainen remppa kun tehdään kerran 50 vuodessa, kannattaa se tehdä aina ensiluokkaisilla aineilla: Tuplasalaojaputkilla polypropeenista eli PP, 5 - 11 mm sepelillä, rännivesijärjestelmä kumitiivisteellisillä viemäriputkilla, kunnon syvillä vuotamattomilla rännikaivoilla, tehdastekoisella padotusventtiilillä varusteulla laadukkaalla perusvesikaivolla.
Sitten putkitus anturan alapuolelle ja C2 mukaisesti 100 mm salaojasepeliä putken alle. Vesitiivis maa 200 mm ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalle jne...
Laatu on käsite joka tunnetaan rakennusalalla liian huonosti ja aiheuttaa päänvaivaa turhankin paljon jälkikäteen.

[stewie]

Molemmilla ratkaisuilla on omat etunsa, kumpikin ovat toimivia ja miksei menetelmiä voisi yhdistääkin. Näitä tekstejä kannatta lukea aika kriittisesti, sillä joillain saattaa olla vähän omaakin lehmää ojassa