Kellarin haisevat seinät, miten haju pois?

[RMT-asukit]

Palaan vielä aiheeseen, kun remonttimme on edennyt ja nyt on lattiassa Fuktisolit ja uusi valu. Vielä yksi asia askarruttaa. Seinissä on siis viime syksynä asennettu Fuktisolit (100mm) ja seinät olivat purettaessa Toja-levyjen alta aivan kalkkihärmässä. Nyt, kun seinät ovat olleet pari kuukautta paljaina, ne ovat päässeet kuivamaan + seinät on käsitelty peroksidilla. Lattia valettiin eilen ja tänään, kun kävin katsomassa kellaria, niin eteläpäädyn seinässä oli uutta kalkkihärmää ehkä puolen neliön alueella. Toimivatko meidän salaojittavat eristeet kunnolla? Vai voiko kalkkihärmää puskea, kun sisällä on niin kova kosteus vastavaletun betonin + ulkona olevan kosteuden vuoksi? Onko tässä nyt syytä alkaa murehtia (taas) tuota seinärakenteen toimivuutta? Tarkoitus on siis muurata seiniin uusi rivinteeraus parin sentin ilmaraolla. Osaisko joku taas neuvoa? Kiitos jo etukäteen!

[lmfmis]

Kalkkihärmä tulee siis betonissa kulkeutuvan kosteuden mukana. Kosteutta se betoni yleensä imee maaperästä jossa sitä riittää.

Rintsikat on yleensä perustettu kivipedille jossa hienoa hiekkaa tasoitteena ennen valua. Tuo pitää kyllä betonit märkänä. Fuktisol seinissä pitääseinät kuivana osaltaan mutta täydellinen ratkaisu olisi fuktsolit myös pohjan/anturan alle.

[RMT-asukit]

Eli se ei riitä, että Fuktisolit ovat seinän ulkopuolella + laatan alla? Tuore kalkkihärmä on keskellä seinää, joten voiko se olla silti anturan kautta tullutta kosteutta? Vai onko mahdollista, että ulkopuolella oleva Fuktisol ei toimi kuten pitäisi?

[Juha_P]

Kostea betoni kuivuu ja tähän kuivumiseen liittyy kalkkihärman muodostuminen.
Kyllä fuktisol toimii kuten kuuluukin.

Se, että sokkelin ihan alimmainen osa tulee aina olemaan kostea, pitää vain huomioida sisäpuolen rakenteissa.
Ei kapillaarikosteus keskelle seinää nouse mutta 20-30 senttiä maasta voi olla kostea.

[Matti Alander]

Betonista pursuavat valkoiset suolat ovat merkki rakenteen kuivumisesta, ei tarvitse pelästyä.
Rakennusfysiikkaa toimii ja kosteus siirtyy rakenteesta ulos kohti maaperää, vesihöyryn osapaine-erojen tasaantumispyrkimyksistä johtuen.
Kaasujen osapainelaki herra Dalton Englannissa 1760.

[alspe]

Peroksidi on tosiaan ehkä ainoa suositeltava kemikaali puhdistukseen. Tietysti sen käytön aikana on huolehdittava suojauksista, ei se ole mitään terveellistä hengitettävää. Itse polttelin villojen takaa paljastuneet seinät nestekaasupolttimella, kun sammutusvettä oli runsaasti saatavilla suoraan suihkusta. Ei tullut tarpeeseen.

Tietääkö joku mikä on liekkiharjaus?
http://www.tikkurila.fi/teollinen_maala ... menetelmat

"Liekkiharjaus
Liekkiharjauksessa käytetään hyväksi asetyleenihappiliekin korkeaa lämpötilaa (n. 3100°C). Kuumuus haihduttaa betonin runkoaineksen kideveden ja aiheuttaa nopean rapautumisilmiön tai palamisen lattian pintaosassa.

Liekkiä kuljetetaan tasaisella nopeudella pitkin lattian pintaa. Kuljetusnopeus ja puhdistustulos ovat luonnollisesti riippuvaisia betonin ominaisuuksista, kuten suunnittelulujuudesta, tiiviydestä, kosteudesta, tekotavasta ja vanhojen lattioiden osalta aikaisemmista käsittelyistä, pinnoituksesta ja likaisuudesta. Liekkiharjattu betonilattia ei vaadi normaalisti mitään lisäkäsittelyä, vaan soveltuu sellaisenaan pohjustus- ja pinnoitustöihin."

Pitääkö sokkelin seinistä raapata materiaalia pois minkä verran jotta peroksidipuhdistus on tehokas tehdä? Riittääkö kun rautaharavalla raapii irtonaiset pois ja moneen kertaan imuroi vai pitääkö seinästä ajaa timantilla aina materiaalia pois?