Kellarin sisäpuolinen lämmöneristys.

[Juha_P]

Hajusta ei varmaan pääse eroon muuten kuin purkamalla ongelmarakenteet pois betonille asti, antamalla paikkojen kuivua ja puhdistamalla.
Haju häviää sitten pikkuhiljaa.

Ulkopuoleltahan se tietysti olisi viisainta aloittaa mutta yhtä hyvin voi aloittaa sisältä uusimalla lattian + pohjaviemärin yms.
Oman kellarin tein kahtena talvena. Ensimmäisenä takkahuone, talouskellari ja muut kuivat tilat. Toisena talvena sitten saunaosasto.
Ajoituksen syynä oli yksinkertaisesti se, että en viitsinyt tuhlata kauniita kesäpäiviä kellarissa möyrimiseen vaan käytin remonttiin pitkät ja synkät talvi-illat.
Purettukin kellari pysyy melko helposti kohtuullisella lämmittämisellä remonttiin tarvittavassa 10-15 asteessa.

Kaivinkoneelle taitaa olla sama onko kesä vai talvi mutta sesonkiaikojen ulkopuolella koneen+miehen saattaa saada jopa normitaksaa edullisemmin. Mene ja tiedä.
Kyllä ne ulkopuolen työt hoituu jokatapauksessa tarvittaessa talvellakin.

Liikkeelle lähtisin purkamalla haisulit pois.

[tuokki]

Siinäkin mielessä jättäisin eristämättä sisäpuolelta, kun kyseessä on kellari pitää minusta aina varautua että voi tulla tulva. Betoniseinä on paljon helpompi putsata ja kuivatella vahingon jälkeen. Toki ulkopuolelta eristäminen vaatii sitten vähän isomman remontin, jossa laitetaan Fuktisol tai vastaava eriste. Samalla voi kuitekin laittaa kuntoon salaojat ja kattokaivot.

Naapurissa oli rakenne missä oli oli tehty rivinteeraus tiilistä. Sokkelin ja tiilien välissä oli lasivillaa. Tiilien päällä oli vielä rimat ja panelointi. Sattuipa sitten semmoinen tapahtuma (jo 20-vuotta sitten), että "kylänpojat" leikkivät tiellä ja keksivät tiputella likaviemärin kannen aukosta edellisen uuden vuoden rakettien keppejä. Pääviemäri meni oikein kunnolla tukkoon. Vesi nousi lähitalojen kellareihin. Joihinkin jopa yli metrin verran.

Lopputulema oli, että vesilaitos pesi tilanteesta kätensä, koska padotuskorkeus ei ollut edes silloisten määräysten mukainen (koska kyseessä oli teeseitse rintamiestalon kellari). Tikkuleikin tekijää ei saatu kiinni / ei tunnustanut. Naapurin talosta jouduttiin purkamaan paneelit ja rivinteerauksen yläosa, että saatiin viemärivedessä lilluneet märät villat ulos. Tuli kallis remontti (ja tehtiin uudelleen samalla tavalla !!!).

Tuokki

[Labyrint64]

Aina kun haukutaan nykyajan materiaaleja niin kantsii muistaa että aika moni meistä on löytänyt talostaan ylläreitä jotka on toteutettu "vanhoilla hyvillä" rakennusmateriaaleilla. Ei ne vanhan talon rossipohjarakenteetkaan oo aina täysin lahottomia vaikka on toteutettu ilman muovia. Kaikkiin mahdollisiin onnettomuuksiinkaan ei voi varautua kuten että "mitä jos myrsky vie kattopellit ja sataa sisään". Jos haluaa täysvarmaa ratkaisua niin joko täyshirsinen talo tai täyskivinen talo. Ei mitään villoja tai muita eristeitä vaan joko pelkkää puuta tai sitten kivimateriaalia ilmaraon kanssa.

Tuppaa vaan olemaan niin että joko lämpötalous ei riitä nykyajan energianhinnoilla, tai sitten rakentaminen on liian kallista.

Esim. meillä on jossain vaiheessa laitettu lattiaan muovimattoja ja vielä useita kerroksia. Kaiken foorumijärjen mukaan lattian pitäisi olla muovimaton alla täysin laho, mutta aina mistä mattoa on purkanut pois, on alla täysin kuivat purut ja rakenteet. Itse laitoin jopa muovimattoa keittiöön koska on kuvioitu kivan näköiseksi ja kun keittiössä vettä aivan varmasti kaatuu joskus lattialle, niin ei haittaa mitään. On kiva jalan alla ja astiat ei helposti mene rikki jos putoaa. Ehkä maton alla muhii home - mutta todennäköisesti ei.

[Juha_P]

Kaiken foorumijärjen mukaan lattian pitäisi olla muovimaton alla täysin laho,

No ei nyt ihan kaiken....

Ei muovimatto minun mielestäni lattiaa lahota ellei se ole maanvaraisen betonlattian päällä tai kylmän vintin lattiassa. Niissä se on ilman muuta väärässä paikassa.

Eikä tässä ole tarkoitus haukkua nykyajan materiaaleja, nehän on aivan loistavia monessa paikassa, mutta kannattaako niillä yrittää väkisin tehdä juuri rintsikan kellaria? Siis kohdetta, joka on jo lähtökohdiltaan mahdollisinmman hankala.
Esimerkiksi paljon puhutusta seinien kapillaarikosteudesta kun ei päästä millään järjellisellä konstilla kokonaan eroon.

Niin kuin tässä ketjussa on jo aiemmin todettu, kipsilevy ei kestä pienintäkään vesivahinkoa ja jos rintsikassa joku paikka kastuu niin eikö se kaikkein todennäköisimmin ole juuri kellari? Montako kertaa tälläkin palstalla on kirjoitettu tilanteesta, jossa syystä tai toisesta kellarin lattialla on ollut enemmän tai vähemmän vettä?

Ei mitään villoja tai muita eristeitä vaan joko pelkkää puuta tai sitten kivimateriaalia ilmaraon kanssa.

Tuppaa vaan olemaan niin että joko lämpötalous ei riitä nykyajan energianhinnoilla, tai sitten rakentaminen on liian kallista.

Eihän tässä ole neuvottu jättämään asuintilaksi remontoitavaa kellria eristämättä vaan laittamaan eriste ulkopuolelle ja tekemään seinät jotka kastuttuaan myös kuivuvat.

Mutta kuten sanottu. Mielipiteitä nämä vaan ovat. Jokainen tekee kuinka parhaaksi näkee.

[Labyrint64]

Lähinnä "Hower":n viesti sisälsi jälleen negariivista asennetta nykymateriaaleja kohtaan. Olis pitäny lainata tekstiä oikein. Olen kuitenkin sitä mieltä että esim. ulkokatteen vuotoon on turha varautua. Jos rakentaa siten että yläpohjaan saa kaataa ämpärillisen vettä niin olisiko järkevämpi keskittyä ulkokatteen uusimiseen?

Eri asia on kuitenkin kellari. Itse tekisin lattian eristämisen kera rivinteerauksen jonka pintaan hengittävä kalkkimaali tai korkeintaan paneeli siten koolaten että ilma pääsee seinän alareunasta kiertämään yläreunaan. Alakoolausta en silti laittaisi ihan lattian rajaan kiinni vaan 40cm korkeudelle ja koolauksen ja rivinteerauksen väliin voi laittaa bitumikaistan. Ehkä helpoin olisi vaakapaneeli.

Tulviin voi toki varautua jos siihen on riski. Eli alueella voi tulvia viemärit. Jos ei ikinä ole tulvinut niin en kyllä varautuisi. Voihan nimittäin syttyä vaikka tulipalo ja kun palokunta ruiskuttaa vettä rakenteisiin niin ei siihenkään voi varautua.

[Turilas]

Työjärjestyskysymys: Voinko tehdä kellarissa ensin rivinteerauksen ja korjata lattian vasta sitten? Tai toki voin, omahan tämä on, mutta kannattaako?

Työn alla on kolmen metrin pala kellarin ulkoseinää. Tässä on alunperin ollut rivinteeraus, josta pätkä on purettu joskus muinoin "uuden ja paremman" ratkaisun tieltä. Olen purkanut seinältä pois koolaukset, villat, muovit, pahvit ja paneloinnit ja nyt seinä pitäisi kasata uudelleen, eli paikata rivinteeraus tuolta osin.

[Matti Alander]

Parempi rakenne saadaan, kun uusi rivinteeraus tehdään uuden lattian päälle.
Lattian ja seinän välissä käytetään irroituskaistaa ja nurkka on hyvä myös tiivistää vedeneristeellä ja tukikankaalla. Näin estetään hajujen tulemista huonetilaan betonilaatan alta, mikä on hyvin yleinen ongelma.
Rivinteerauksesta on tehtävä myös erittäin ilmatiivis sisäpuolelta ilmavuotojen välttämiseksi, hyvänä materiaalina pidän kevyttä kevytsoraharkkoa esim. 68 tai 88.
Orgaanisia aineita tulee aina välttää kellarirakenteissa mahdollisuuksien mukaan. Pölyt ja muut epäpuhtaudet kannattaa huolellisesti poistaa rakenteiden alta.

[Kytölä]

Kellarinkaton eristyksestä. .

Pari kesää on nyt tehty kellaria uusiksi, isodränit lattiassa lämmityksineen, uudet rivinteeraukset tehty harkoilla ja välissä on kivivillaa, muttei anturaan asti.
Suihkuhuoneessa on Pax tuuletin, joka pyörii jatkuvasti pienellä teholla ja kosteuden noustessa kierrokset nousee. Korvausilmaa tulee kahdesta 100millisestä Paxin tuotteesta.
Kattoon suunnitelmissa tehdä panelointi ristikoolauksella. Kannattaako kattoon laittaa mitään eristettä tai ilmansulkupapereita, suihkuhuoneenkattoon Sauna Satua? Yläpuolella on bitumittomat betoniholvit täynnä purua.