Uskallanko...

[Lyyti]

En tiedä haenko enemmän rohkaisua vai puhdasta tietoa, mutta nyt tuntuu, että täytyy jakaa tämä ongelma jonkun kokeneemman kanssa: Olen rakastunut!

Jo pitkään olen haaveillut isolla tontilla sijaitsevasta vanhemmasta talosta, joka olisi mahdollisimman lähellä alkuperäistä itseään. Nyt löytyi Helmi, liikuttava pieni rintamamiestalo (rakentaminen aloitettu v -40) metsän siimeksessä ja aivan alkuperäisessä asussaan. Kuntokartoitusta ei ole tehty, mutta näin semi-maallikonkin silmin talo itsessään on ryhdikäs ja terve. Hintapyyntö talosta ja hehtaarin maatilkusta on 65000 €.
Eristepurut seinissä ovat ajan saatossa painuneet, joten siinä on hieman työsarkaa. Rossipohjaiseen taloon tulee sähkö, mutta ei vettä. Edessä olisi siis wc:n ja pesutilojen rakentaminen, puhtaan veden tuominen taloon ja likaveden vieminen pois. Varmasti myös ne sähköt pitäisi ajantasaistaa...
En haluaisi muuttaa talon alkuperäistä rakennetta, joten viisainta lienee laajentaa taloa pesutilojen verran? Lähden hankkeeseen yksin, mutta sukulaisissa ja kavereissa on rakennusalan ammattilaisia, eikä oma peukalokaan aivan keskellä kämmentä ole.

Onko viisaammilla kokemuksia ja hintatietoa vastaavanlaisesta remontista?

Talossa on kauttaaltaan vanha lautalattia, jonka alla eristeet ovat myös varmasti painuneet. Onko kukaan onnistunut säilyttämään alkuperäistä lattiaa purkamatta niin, että lämpötila talossa ei talvella putoa pakkasen puolelle?

Lisää kysymyksiä herännee paniikin kasvaessa.
Kiitos ymmärryksestä ja mahdollisista asiallisista vastauksista jo etukäteen :)

[sarte]

Samanlaista projektia en ole tehnyt, mutta seuraavassa muutamia huomioita...

Sähköihin kannattaa varata suunniilleen se 10€/m2, arvio on varmaankin hieman yläkanttiin, mutta tuohon hintaan näyttäisi oma torppa suunnilleen asettuvan. Tuossakin hinnassa olen itse tehnyt sen mihin sähkäriltä olen luvan saanut. Tosin meillä ei sähkökalusteet yms. ole olleet ihan sieltä halvimmasta päästä. Lisäksi jos torppaan tulee pelkkä valovirta, ottaa sähkölaitos oman osansa liittymän vaihdoksesta. Etenkin jos kolmivaihevirtaa ei tule edes torpan kulmalle. Sähköjen ajantasaistamiselta ei voine välttyä, koska uudisosa vaatinee viimeisimpien sähkömääräysten noudattamista, jolloin käytännössä kaikki sähköt pitää uusia. Lisäksi tuon seuraksena pitää myöskin maadoitus hoitaa nykypäivän standardeja vastaaviksi, joten kaivuuhommiinkin pääsee. Tosin voi olla, että maadoitusviikset voi tiputtaa jätevesi- ja vesiputkien kaveriksi.

Oma lukunsa on sitten laajunnusosan rakennusluparumbat (tosin siihen sisälle rakennettuun kylppäriinkin pitäisi rakennuslupa hakea) ja arkkitehdin piirustukset. Uudessa siivessä pitänee ottaa huomioon kaikki uudet rakennusmäärykset, joten sen naittaminen vanhaan taloon, ei aina ole ihan yksioikoista. Kannaattaa hankkia vanhojen talojen henkeä ja rakennustapaa ymmärtävät rakennusmestari ja arkkitehti.

Vesiasioista et maininnut tarkemmin. Tuleeko tontin rajalle kunnan tai vesiosuuskunnan valmiit putket, vai onko tarkoitus tehdä tontille imeytyskenttä tai pienpuhdistamo? Jos oma kaivo, niin onko veden riittävyys ja puhtaus tutkittu. Moni kaivo kestää kantoveden, mutta kun siitä aletaan pumppaamaan kerran päivässä 5 minuutin suihku, niin pinta alkaakin hälyyttävästi alentua, jolloin voi joutua tekemään kalliin porakaivon.
Kannattaa myös ottaa selvää, onko tontin lähelle rakenteilla kunnallistekniikkaa. Voipi olla että kunnallistekniikkaan on liityttävä, jolloin pelkkä putkien veto voi tulla hyvinkin kalliiksi jos liityntä on kaukana, eikä naapureita ole tasaamassa kustannuksia.

Sen verran velä varoituksena, että pelkkään silmään ja talon ryhdikkyyteen luottaminen voi tuoda mukanaan monia yllätyksiä. Lahollakin puulla on melkoinen kantokyky, joten kannattaa käydä asiantuntijan avustuksella läpi ala- ja yläpohja sekä kantavat rakenteet. Yllätyksiä voi aina löytyä vaikka ulkoa päin talo olisi kuin kukkanen. Myös vinojen linjojen talo, joka on kauttaaltaan ränsistynyt saattaa olla rungoltaan kuitenkin huippukunnossa.

[markokoo]

Talossa on kauttaaltaan vanha lautalattia, jonka alla eristeet ovat myös varmasti painuneet. Onko kukaan onnistunut säilyttämään alkuperäistä lattiaa purkamatta niin, että lämpötila talossa ei talvella putoa pakkasen puolelle?

Tuosta tekisin nyt mieli kysyä että onko talossa asuttu talvet läpi ja jos niin koska. Suomessa vakituiset asunnot on pruukattu tehdä siten että niissä talven pärjää, toki aika tekee tepposia mm juuri lattioiden ja seinien fyllien suhteen ja laatukriteeristö on muuttunut aikojen saatossa myös.

Tuohon laajennuksen vaihtoehdoksi tyrkytän vaihtoehtona myös ulkorakennusta johon tuupataan tarvittavat uudenajanhömpötykset, suunnitellen myös samalla lämpökeskuksen tarve + mahdollinen pieni muu tupa. Ei se yleensä kalliimmaksi tule kunnolla tehtyyn laajennokseen verrattuna. Jos vielä voi niin katsoo vähän asemointia sillä silmällä että jos vaikka sitä vanhan talon rinnalla olisikin joku päivä myös uusi talo.

Täältä palstaltakin löydät tarkastuslistan ja moneen otteeseen suosituksen asustella vuosi ennen kuin muuta isompaa touhutaan. Sinällänsä esim tuo vuoden sääntö ihan fiksu, kun se ottaa vielä huomioon sen että harkitessa on otettava huomioon se että kunto olisi oltava sellainen että siinä voisikin sen vuoden asustaa. Se on sikälikin tärkeä että vaikka lähtisitkin taloa laajentamaan niin sen vuoden jälkeen sitten tiedät onko talossa sitä potentiaalia että siihen haluaa tuon laajennoksen tehdä (suhteessa luultavasti aika kallis ostohintaan verrattuna).

Mainitsit että on metsän siimeksessä. Silloin on pakko miettiä myös että miten tiet hoituu. Itsekin siis tilanteessa että ollaan syrjässä kaikesta julkisen vallan alaisesta toiminnasta - yli kaksi kilometriä yksityistietä jonka päälle vielä kilometri omaa pihatietä. Sehän on järjestelykysymys, nelivetozetori lumilingolla on välttämätön, työkeikoille lähdettäessä aamutuimaan talvella vähintään oma tie avattava mutta usein myös tiekunnan tie kun vakikuski ei ole vielä noussut hommiin. Ongelmaahan ei ole jos on niin hyvin että on valtiontien varressa.

Ota ajatusleikkinä tuo että pystyisikö siinä mökissä (anteeksi talossa) asumaan vuoden tai kaksi pelkästään laskemalla vaatimustasoa ja tekemään hommia asumisen eteen.

Esimerkiksi tuohon lautalattian avaamiseen/avaamattomuuteen kannatta suhtautua siten että jos sieltä talvella tulee kylmää niin ottaa keväällä auki ja fyllaa. Ei se häpeä vanhaa lattiaa ole kerran viiteenkymmeneenvuoteen avata. Mutta siitä huolimatta - kuten sanoit että olet rakastunut - niin nyt ruusunpunaiset lasit pois silmiltä, haalarit selkään ja kopistelemaan ja haistelemaan kaikki nurkat. Ota vaikka tuo tarkastuslista käyttöön. Äläkä unohda että talvi tulee.

Lisäys: tässä linkki tarkastuslistaan: http://www.rintamamiestalo.fi/tarkastuslista.htm

[jtv000]

Hyvää ja realistista neuvoa tulikin jo joten katson oikeudekseni keskittyä rohkaisuun :) Se ettei vesiä ole tullut sisään, eikä kivijalkaa ole muurattu umpeen remonteilla lupaa hyvää. Seinät , lattiat ja katotkin on saanut rauhassa haihduttaa mahdollista kosteutta, kun ei ole pistetty muoveja tms väliin. Lisäksi elämässä pitää ottaa aina välillä riskejä ollakseen onnellinen.

Silti kannattaa lukea tarkistuslista läpi ja tutkia , tutkituttaa nurkat että on edes mökki mitä ruveta korjaamaan, eikä puskutraktorin ruokaa oston jälkeen. Oisko mahkuja säilyttää nykyasumismuoto lisänä vaikka vuoden verran varmuudeksi ?

Tuolla hinnalla, joka samaa luokkaa meidän mökin kanssa, siis ilman kuudetta numeroa, jää varmaankin rahaa vielä remontointiin yms. elämiseen.

Kolmanneksi, jota vähän sivuttiinkin, tuossa, on hyvä miettiä oma asumisvaatimustaso aika tarkasti ja tehdä remonttisuunnitelmat sen jälkeen, ehkä asuakin tovi, että huomaa mitä oikeasti kaipaa ja mitä ilmankin pystyy olemaan.

[sarte]

Hyvää ja realistista neuvoa tulikin jo joten katson oikeudekseni keskittyä rohkaisuun :) Se ettei vesiä ole tullut sisään, eikä kivijalkaa ole muurattu umpeen remonteilla lupaa hyvää. Seinät , lattiat ja katotkin on saanut rauhassa haihduttaa mahdollista kosteutta, kun ei ole pistetty muoveja tms väliin. Lisäksi elämässä pitää ottaa aina välillä riskejä ollakseen onnellinen..

Tähän oli pakko tarttua. Omamme siis on vm. 37, joka on huolella pilattu ensin 60-luvulla ja sitten uudelleen 70-80-lukujen taitteessa. Hommia on painettu lähestulkoon yöt läpeensä ja nyt alkaa hiljalleen tulla myös valmista pintaa. Remppa on ollut kohtuullisen raskas, etenkin kun olen jatkuvasti kärsinyt "Minä ite"-syndroomasta. Kaiken olen siis käytännössä tehnyt itse. Vaimolle napsun harvase päivä ja nyt alkaa pikkuhiljaa remonttiväsymys hiipimään. Vapaa-aikaa ei ole lepotaukoja ei ole, ja mitä enemmän remppaan sitä enemmän on tietoinen hommista, jotka hitaasti mutta varmasti kasaantuvat piikkiin odottamaan sitä hetkeä kun olen saanut välttämättömyydet tehtyä....

Ja kaikesta tästä huolimatta on onnellisempi kuin olen ollut vuosiin.... Tai no oikeastaan varmaan koskaan, jollei nyt lapsuuden kesiä lasketa mukaan.

[markokoo]

Hyvää ja realistista neuvoa tulikin jo joten katson oikeudekseni keskittyä rohkaisuun :)

Äh, rohkaisuahan tuo ainakin omalta osaltani oli. Jos se olis realismia ollut niin sitten se olisi kuulunut "älä ny hullujas puhu" :)

[Carovarium]

en mä mitään neuvoa osaa, mutta voin rohkaista sillä että meillä oli lattiassa 50 x 50 reikä ja sen päällä lasivillasiivu koko talven ja juu, oli kylmä, mutta pakkasen puolelle ei menty

[warixenjalka]

Olen markokoon kanssa samalla kannalla, että märkätilat kannattaisi tehdä kokonaan eri rakennukseen, kun kerran olet tuollaisen pilaamattoman helmen löytänyt. Ei siellä sattuisi valmiina olemaan pihasaunaa tai muuta piharakennusta, josta saisi viritettyä kodin märkätilat?

[PetteriKivimäki]

Sitten kun olet saanut alustavaa budjettia kokoon, niin kerro se kahdella ja varaudu jopa kertomaan kolmella.

Samoin on ajankäytön kanssa.

Mulla on mennyt kahden viime vuoden aikana kaikki rahat ja aika, mutta vastapainoksi elämä tuntuu mielekkäältä ja kiintoisalta.. Jaa lähdenkin tästä het aamutuimaan uusimaan saunarakennuksen seiniä!

[Lyyti]

Kiitos asiallisista ja kannustavista vastauksista, olette kerrassaan ihania!

Talo on ollut ympäri vuoden asuttu, mutta jäi tyhjilleen viitisen vuotta sitten kun vanha isäntä joutui muuttamaan pois. Uskon siis, että myös minä pärjäisin talossa tuollaisenaankin sen "kuuluisan" vuoden :). Pihassa on toimiva kaivo ja vesikin tietojeni mukaan juomakelpoista. Lähin naapuri on parin sadan metrin päässä, mutta seuraaviin onkin sitten reilusti matkaa. Kunnallistekniikka ei ymmärtääkseni ole lähitulevaisuuden suunnitelmissa. Lähimmälle tiellekin on kohtuullisen vähän matkaa, joten uskon selviäväni talven lumitöistä omin avuin. Sisulla ja voimasanoillakin pärjää pitkälle jos meinaa usko loppua. Ja varmasti usein meinaa.
Rakennusalalla toimiva isäni oli mukana kun kävin katsomassa taloa ja antoi siunauksensa. Talo oli hajuton ja kuiva.

Erillinen rakennus kosteille tiloille kävi myös itselläni mielessä, mutta tällä hetkellä tuntuu, että ainakin vessa olisi saatava sisätiloihin. Ja mielellään keittiöön juokseva vesi. Tiskikonetta en ole koskaan omistanut, enkä sellaista kaipaa tulevaisuudessakaan. Toinen lämmitysmuoto puulämmityksen lisäksi olisi hyvä olla olemassa, ettei lämpötila putoa talvella kovin alas silloin kun ei voi olla puita lisäämässä. Ymmärtääkseni töissä on käytävä projektin alettuakin ;)? Ideoita lämmityksen suhteen?

Asuin aiemmin pienessä mummonmökissä, mutta halusin okt-alueelta lähemmäs luontoa. Halusin myös tonttia sen verran, että koirilla on tilaa juosta, saan oman ryytimaan ja hiukan eläimiä. Nyt olen 8kk väliaikaisasunut kaupungissa rivitalossa ja tämä aika on ihanista(kin) naapureista huolimatta ollut itselleni melko kivinen taival. Haluan jalkojeni alle lautalattian ja ulko-oveni taakse paikan, jonne voi astua huononakin päivänä juuri sellaisena kuin olet.

[Zaffodi]

Tuo on vähän niinkuin meitin mökki oli kun se aikanaan ostettiin, keskellä metsää ja peltoja maalaiskunnassa oleva torppa johon tuli valovirta mutta ei muuta.

Sen jälkeen on pikkuhiljaa "upgradattu", tärkein oli kunnan vesi. Se kun kaivettiin tontin reunalle niin oli helppo liittyä. Ennen oltiin kaivon varassa ja jouduttiin usein tuomaan juomavedet mukana kun oli kaivo sameana. Kaivovettä käytetään yhä saunassa paitsi talvisin (siellä on pumppu mutta otetaan tietty talveksi pois). Saunaan ei sitten mene sitä kunnan vettä. Veden käsittelyyn on kaksi sakokaivoa jotka eivät jatkossa riitä edes tiskivesille vaan jonkin sortin suodattamo pitää tulevaisuudessa laittaa.
Kyllä se vessa pitää olla sisällä talossa jos siellä asutaan ympäri vuoden, kuka jaksaa loikkia ulkohuusiin (tai sinne ulkorakennukseen) -35 asteen pakkasilla aamutuimaan? Ollaan sitä mietitty tuonne mökillekin ja järkevin on ehdottomasti joku sisälle asennettava kuivakäymälä koska se keventää vedenpuhdistamon vaatimuksia valtavasti ja on muutenkin ekoteko kun ei sitten kuluta vettä. Niitä on paljon ja ihan fiksuja, mökkikäyttöön ollaan oikeasti ajateltu jopa sitä pakastavaa koska siinä saa sitten helposti koko vehkeen tyhjäksi käyntikertojen välissä. Suihku on ihan helppo laittaa vanhaankin taloon, nykyisillä vedeneristeillä tulee ihan luotettavat rakenteet.
Kunnan veden myötä meilläkin on ollut pakko pitää lämmöt päällä talvisin, suurimman työn tekee ilmalämpöpumppu. Ei oikein voi muuta suositella, osta hyvä pumppu eikä mitään halvinta, esim. meillä on kotona ja mökillä Mitsubishit, kotona kalliimpi malli ja se toimii 10 astetta kylmemmässä kuin mökin perusmalli. Olisi vaan pitänyt sinnekin ostaa se parempi. Mutta ilppi, pönttöuuni ja keittiön hella niin ei todellakaan tarvitse palella ja voi ihan rauhassa olla pidemmänkin ajan poissa. Ilpin tukena on aina keittiössä sähköpatteri +5 asteeseen säädettynä ihan varoiksi.

Perusaasumiseen riittää ihan valovirtaliittymäkin (eli 1-vaiheinen 25A pääsulakkeella). Sillä toimii viihde-elektroniikka, joku max. 100-litrainen lämminvesivaraaja, pieni sähköhella ja liesi sekä se ilmalämpöpumppu (näin siis meillä). Pesukone tai astianpesukonekin kyllä mutta sitten pitää esim. lieden käyttö estää samaan aikaan. 3-vaiheinen on tietty nykyaikaa eikä siitä sitten lopu virrat kesken.

[hämäläinen]

Täältäkin omakohtaista tietoa siitä, että kyllä tällaisen mökin saa työssäkäyvä pidettyä plussan puolella kovillakin pakkasilla. Silloin täytyy tietysti lämmittää aamuin illoin. Alle 20 asteen pakkasilla riittää meillä kerta päivässä lämmitys töista tultua. Joskus jos menee pitkäksi päivä, voi olla vähän viileähköä kotiin tullessa (16C), mutta kyllä se siitä nopeasti nousee, kun laittaa tulet varaavaan ja ruuanlaittotulet hellaan. Yläkerrassa Porin Matti lämmittää kamarin äkkiä 20 asteeseen ja pitää lämmön aamuun asti - paitsi niillä paukkupakkasilla, jolloin aamu kannattaa aloittaa aikaisin villasukat jalassa tulien virittelyllä, jotta ehtii sulkea pellit ennen töihin lähtöä. Meillä se tarkoittaa kahta tuntia ennen pihasta lähtöä. Siinä ehtii sitten hyvin aamiaisen ja koiran lenkityksen.

[Zaffodi]

Ollaan välillä "asuttu" mökillä talvisinkin, eli lähdetty aamulla ja tultu sitten iltapäivällä takaisin. Tuo perusmallin Mitsun ilmalämpöpumppu jaksaa toimia päälämmityslaitteena hyvin sinne -10 asteeseen ja toimii loistavasti pönttiksen apuna. Kun ollaan illalla lämmitetty pönttis niin aamulla ei tarvitse tulia, iltapäivän puolella ilppi ottaa lämmitysvastuun itselleen ja talossa pysyy koko ajan 21 tai yli astetta, kovemmilla pakkasilla putoaa jonnekin 18 nurkille kun ilppi ei enää jaksa tehdä niin paljon lämpöä (mutta siis jos olisi sama parempi malli mikä kotona niin -15 ja alikin johonkin -20 saakka tulee vielä lämpöä). Sama tietty onnistuu sähköpattereilla mutta miksi rikastuttaa sähköyhtiöitä? Ilppi voidaan asentaa ihan 10A (jopa 6A riittää) sulakkeen takana olevaan pistorasiaan ja yksi reikä porataan ulkoseinään (ja mahdollisesti sisällä riippuen sijoituspaikasta). Joka tapauksessa asennustyötä ei ole paljon jos vertaa siihen, että tehdään tupaan joko suora sähkölämmitys eli asennetaan patterit ikkunoiden alle ja vedetään niille sähköt+samalla uusitaan keskus kun kulutus kasvaa saatikka siihen että tehtäisiin vaikka joku lattialämmitys. Eli ilppi maksaa itsensä nopeasti takaisin. Tuo myös asumismukavuutta kun sekoittaa ilmaa, ei ole enää kylmiä nurkkia, tämä oli mökillä eka iso ero mikä huomattiin.
En tosiaan lähtisi laittamaan vanhaan taloon yhtään enempää rahaa lämmitysjärjestelmiin. Aivan eri asia sitten jos olisi repimässä lattiat auki, silloin voisi jopa ajatella vesikiertoisen lattialämmityksen laittamista mutta kulut olisi yli 10-kertaiset.