Patolevy + Finnfoam? Mitä maanpäälle?

[Lizzard]

Heippis!

Kuivalla hiekkakankaalla/-harjulla sijaitsevaan 1954-rintamamiestaloomme on tulossa ulkopuolen auki kaivu. Tuossa "rytäkässä" kunta asentaa uudet putket vanhojen rautaisten tilalle ja meidän tarkoitus kaivaa seinät auki lämmöneristyshengessä. Pihassa odottaa 70mm finnfoamit ja patolevykääryleet, sitten eksyin taas tänne ja pieni pääni on pyörällä, vaikka näitä aiheita toki käsitelty (tai siis juuri sen takia).
Siis:
a) mikä järjestys noille
b) onko meillä nyt ihan väärät vehkeet
c) pitäiskö jotain hankkia vielä lisää
d) miten toteuttaisi maan päällisen sokkelin eristyksen ja päällystämisen (rouheella tms.), toista tonnia oleva lasku kun ei erityisesti innostaisi kivieristelevyn myötä?!

Koko ("läpitalon") kellarikerroksesta tulee siis arkikäyttötilaa kodinhoitohuoneineen ja saunatiloineen, tähän mennessä suoritettu piikkaukset, hiekan (pääasiassa täysin kuivan sellaisen) mätöt ja kärräykset, eristykset, lattialämmityskaapelit, uusi lattiakin on pian valettu ennen ulkopuolen aukomista. Tästä revohkasta ei sen enempää enää tässä yhteydessä, ettette vaan keksi siitä korjattavaa ;).

Kiitos jo etukäteen mielipiteistä, joita tuntuu maailma olevan pullollaan :).

[kakkaroolari]

Ei kai siinä mitään väärin ole.

Tän foorumin juttujen mukaan (niitä muuten löytyy monia!) patolevy ei muuria juurikaan kuivaa, ja lisäeristettynä ei sitäkään.

Noilla materiaaleilla (höyrytiiviit) pitäisi kaiketi kivijalalle jättää mahkut kuivua sisään päin huoneilmaan. Ei mitään tiiviitä maaleja, vesieristeitä tai pintamateriaaleja. Vanha kivijalka kuitenkin nostaa maasta vettä kapillarikatkojen puuttuessa.

[Lentosotamies]

Itellä samanlainen rojekti päällä ja toteutin ulkopuolisen eristämisen finnfoamilla kokonaan. Mulle tuli se cv-300 uritettu kellarilevy anturasta laudotukseen saakka ja maanpäällinen osuus rapataan..

[Luigi]

Kyllä se tilanne patolevyllä paranee paljonkin - todella paljon - kun kosteutta ei enää tule kapillaarisesti seinän läpi, vaan ainoastaan alhaalta.

Salaojia en huomannut mainittavan, sellaisethan kuuluvat ehdottomasti samaan pakettiin.

[Matti Alander]

Ei se nyt ainakaan huonommaksi mene, kunhan huolellisesti toteuttaa rakennustapaohjeita noudattaen.
Siitä kuitenkin on lähdettävä, että maaperässä on aina lähes sadan prosentin kosteus, vaikka hiekkamaata olisikin.
Patolevyllä saadaan estettyä maakosteuden pääsy sivuilta perustukseen ja tärkeä kuivaava vaikutus pitäisi tapahtua vesihöyryn kondenssina patolevyn selkään. Tähän kondenssiin patolevyn päällä oleva eriste luo teoreettisen haasteen.
Pystysalaojitus on tärkeä rakenne, jolla estetään vedenpaine maan ja seinän välissä. Tämä tarkoittaa 200 mm sepelikerrosta maan ja Finnfoamin välissä.
Patolevyrakenteessa myös yläosan suojalista on tärkeä rakenne ja sen sijainti on pari senttiä maan alla. Liian usein näkee auringon polttamia rumiakin patolevyn riekaleita maan pinnalla ja tuotteen toimivuus on uhattuna.
Pintamaan tulisi sitten olla vettä läpäisemätöntä 200 mm vahvuudella ja ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalta.
Rakenteissa joissa höyrynsulku sijaitsee ulkopinnassa on turvallisinta sallia sisäänpäin kuivuminen mahdollisimman tehokkaasti, suurimmat ongelmat jälkikäteen ovat rakenteissa jotka eivät pääse kuivumaan kumpaankaan suuntaan.
Kellari ja lattiarakenteissa kannattaa sisustuksessa pyrkiä välttämään orgaanisia aineita mahdollisimman paljon, jotta maassamme aivan liian yleisiä home ongelmia voidaan välttää.
Patolevyrakenteilla myös ilmanvaihdon toimivuus korostuu ja riittävästä tuuletuksesta tulee huolehtia, jo remonttia suunnitellessa.
Maan pinnan yläpuolinen lämmöneristäminen on myös suositeltavaa lämmönhukkaa minimoitaessa, mutta maanpinnan alapuolella se on myös ensiarvoisen tärkeää. 70 mm solupolystyreeniä ei ole kovinkaan häävi eristys, mutta parempi kuin ei mitään.

[Lizzard]

Kiitos tosi paljon vastauksista! Mieltäni huojentaa, että ei nyt ihan huonoimmalla mahdollisella tavalla edetä ;). Ilman muuta salaojat olleet listassa, ongelmia vaan seudulla on tuottanut se (mm. yksi rakennusmiehistämme asuu samalla kankaalla), että ne, jotka ovat salaojaputket laittaneet, ovat huomanneet, että salaojaputkiin ei kerry (ikinä) mitään. Mm. naapurissa asuva rakennuspiirtäjä on jättänyt salaojaputket laittamatta tästä syystä. Näkemyksiä tästä?

[Lizzard]

Finnfoamin omilla sivuilla näkyi olevan (rouhe)päällystysvinkkinä karhennus ja siihen tavara "normaaliin" tapaan, btw.

[Matti Alander]

Salaojitusta ei ole pakko laittaa, mutta nukkuu kyllä yönsä paremmin ja mahdollisessa myynti tilanteessa ei tarvitse selitellä.
Pohjaveden olosuhteet saattavat myös muuttua ja silloin salaojituskin voi olla tarpeen.
Varsinainen salaojaputki on kuitenkin aika halpa ja kiva se on joskus tarkastuskaivostakin veden pintaa tarkkailla.