Käsinveistetty hirsi vai ohut puukehikko+eriste?

[Nuori emäntä]

Kumpi on parempi seinärakenne uuteen taloon? Kumman itse ottaisit?

Toinen vaihtoehto on paksu käsinveistetty pohjoissuomalainen hirsikehikko, tarkkaa paksuutta en vielä tiedä, mutta hyvin tuhti seinästä pitäisi tulla että täyttyy tiukentuneet energiavaatimukset.

Ja toinen vaihtoehto sitten 70 mm ohut sydänhalkaistua mäntyä oleva massiivipuukehikko ulkoseinään (siis muuten kuin hirsi, mutta liian ohut, että hirreksi voisi kutsua) ,johon tulisi puhallettuna puukuitueriste sisäpuolelle suoraan puuhun kiinni, ilmansulkupaperi ja hirsipaneeli sisimmäksi. Sanovat tätä painumattomaksi rakenteeksi.

[stewie]

Molemmissa on omat puolensa, ylläri ylläri. Hirsiseinä on rakenteena kosteusteknisesti tarkasteltuna lähes idioottivarma, koska rakenteessa ei ole vesihöyrynvastukseltaan erilaisia kerroksia. Se tasaa huoneen kosteutta, hiilidioksidipitoisuutta jne. ja on nopeampi pystyttää kuin rankarakenteiset seinät. Miinuspuolena on se eristävyys, ja kuinka paljon joutuu sitten kompensoimaan muissa rakenteissa tuota hirsiseinän lämmöneristävyyttä. Tosin kyllähän rakentamismääräyksissä on hieman joustettu ja hirsiseinälle sallitaan suurempi U-arvo, lähinnä sen ekologisuuden vuoksi.

Mitä tulee tuohon toiseen vaihtoehtoon, niin en tuollaisena rakenteena suosittele sitä tehtävän. Rakennekerrokset tulisi mieluusti kääntää toisinpäin ja hieman muokata, eli ulkoverhous + tuuletusrako + ts.levy + eriste + 70mm runko. Jos tuo eriste nyt välttämättä lätkästää sisäpuolelle, mitä siis en suosittele, niin sitten tulee käyttää höyrynsulkuna höyrynsulkumuovia tai PA-kalvoa ts.Isover Vario. Tällöinkin tulee varmistaa, että eriste on varmasti kuivunut ennen höyrynsulun asentamista.

[Nuori emäntä]

Valmistaja on sitä mieltä, että puukehikko+puukuitueriste muodostavat tässä yhtenäisen rakenteen ja, että tuo ekovilla sitten on ominaisuuksiltaan sama kuin puu, eli hengittäisi samoin kuin hirsiseinäkin.

[tintu]

Se minkä verhouksen laitatte sisimmäksi, kunhan se on hengittävä, ei liene merkitystä (paitsi esteettisessä mielessä)? Meille sanottiin puukuitu(lisä)eristeestä (50mm) kantavan rakenteen sisäpuolella (meillä siis perinteinen rintsikan rankarakenne), että tärkeintä on se että sen sisällä ei ilmavirtoja synny, eli sen on tosiaan oltava tiivis (kuin puun), eikä väleihin saa jäädä muitakaan ilmarakoja (eli johdotuksista ym.), eli sikäli se olisi melkoisen yhtenäinen rakenne sisältä ulos.

Mutta kysymykseen vastauksena: Tietysti käsinveistetty hirsi, jos voi valita. Ja siihen sitten ne tuulensuojat ym. ulkoverhouksen alle, jos nykymääräyksiä ei muutoin tavoita.

[Oto Hascak]

Ja toinen vaihtoehto sitten 70 mm ohut sydänhalkaistua mäntyä oleva massiivipuukehikko ulkoseinään (siis muuten kuin hirsi, mutta liian ohut, että hirreksi voisi kutsua) ,johon tulisi puhallettuna puukuitueriste sisäpuolelle suoraan puuhun kiinni, ilmansulkupaperi ja hirsipaneeli sisimmäksi. Sanovat tätä painumattomaksi rakenteeksi.

Tämä moderni hirsirakenne on omaan makuuni hitusen kummallinen. Sen mitä noita olen näitä kevyemmän luokan kehikoita nähnyt ja katsellut, niin ovat omasta mielestäni jumalattoman rimpuloita rakenteeltaan. Jos tällainen kevythirsi vielä eristetään sisäpuolelta, niin sille tehdään pystyrunko. Silloin se varsinainen hirsikehikko jää lähinnä ulkovuoraukseksi.

Itse valitsisin sen massiivihirren tai sitten ihan puhtaasti pystyrungon.

[Nuori emäntä]

Kiitos vastauksista!

Miten tuon käsinveistetyn hirren eläminen, vääntyileekö ja halkeaako paksu (vähintään 20 cm paksuinen) hirsi?

[Oto Hascak]

Miten tuon käsinveistetyn hirren eläminen, vääntyileekö ja halkeaako paksu (vähintään 20 cm paksuinen) hirsi?

Enemmän tai vähemmän. Puu tahtoo haljeta kuivuessaan. Hirren, siis massiivipuun, halkeaminen on ominaisuus, ei vika. Liimapuuhirret eivät taida haljeta, mutta onko sellainen liimapuupalkki hirttä?

Vääntyileminen on vähän niin sun näin suin. Hirsien päällä on rakennuksen paino, joten ei sillä vääntyilyllä ole käytännön merkitystä. Jos sellaista siis on.

[Nuori emäntä]

Meillä talosta tulee 1,5 krs ja L-muotoinen, niin miten se hirren painuminen pitäisi ottaa huomioon tuossa jiirikohdassa, tai siis siinä talon sisänurkassa?

Puhuin juuri tuon käsinveisto-miehen kanssa puhelimessa ja puhuttiin siitä että painumisen takia hirsikehikko kannattaisi tehdä vaan tasakertaan alakerran osalta ja runkorakenteena sitten se yläkerran osuus. Onko tällainen rakenteiden yhdistely riskialtista?

[KariFS]

Meillä on hirttä tasakertaan ja rankaa siitä ylöspäin. Ei ongelmia tiedossa, talolla ikää 60v. Saattaa se rankarakenne olla ylhäällä ihan fiksu, ei tarvitse kattotuolien kanssa miettiä painumisia.

[Oto Hascak]

Meillä talosta tulee 1,5 krs ja L-muotoinen, niin miten se hirren painuminen pitäisi ottaa huomioon tuossa jiirikohdassa, tai siis siinä talon sisänurkassa?

Puhuin juuri tuon käsinveisto-miehen kanssa puhelimessa ja puhuttiin siitä että painumisen takia hirsikehikko kannattaisi tehdä vaan tasakertaan alakerran osalta ja runkorakenteena sitten se yläkerran osuus. Onko tällainen rakenteiden yhdistely riskialtista?

Jep jep. Hirsitalo madaltuu ensimmäisten elinvuosiensa aikana. Tämä tapahtuu

a) Tuoreesta puusta veistettyjen hirsien kuivumiskutistumalla (jopa 5cm / metri)
b) Hirsien varausten tiivistyessä toisiaan vasten

Eli se talo tosiaankin madaltuu. Madaltuminen ei jatku maailman tappiin saakka eli ne klassiset heitot hirsitalo painuu niin kauan kunnes räystäät on maassa saa unohtaa.

Helpoin tapa asia on toteuttaa tosiaankin niin, että hirret veistetään vain tasakertaan asti (siis rakennuksen ensimmäinen asuinkerros) ja se ylempi kerros on rankorakenteinen eli pystyrunko. Asia hoituu näppärästi vaikkapa kehäkattotuoleilla, jolloin kattotuolit toimivat yläkerran seinärakenteina sekä luonnollisesti myös kattorakenteina. Tällöin huolehditaan lähinnä siitä, että se alakerta pääsee painumaan esteettä. Se yläkerta painuu automaattisesti mukana, koska lepää ylimmmän hirsikehän päällä. Liukukoolauksilla hoidetaan sitten rakenteellisesti ne muutamat strategiset paikat (kylpyhuoneen levyrakenteiset seinät, keittiökaapistot jne).

Eli tuo mainitsemasi jiirinurkka eli kaaveli ei ole ongelma, paitsi jos se L-muodon talo koostuukin hirsirungosta ja vaikkapa pystyrunkoisesta kuistista. Silloin pitää kikkailla enemmän ja hoitaa kierretankohässäköillä vesikaton korkeuden paikallaan pysyminen jne.

Sen yläkerran voi kyllä tehdä hirsirakenteisena harjallekkin asti, mutta tällöinkin yläkerran epätasainen painumistahti (harja korkempi kuin sivuseinät, jolloin harja myöskin painuu enemmän kuin sivuseinät) hoidellaan selkäpuiden likukoolauksilla.

[Nuori emäntä]

Kiitos, nämä ovat kullanarvoisia neuvoja tähän tilanteeseen kun ensikertalaisena yritän tehdä suuria ratkaisuja.

[benicio]

Eli tuo mainitsemasi jiirinurkka eli kaaveli ei ole ongelma, paitsi jos se L-muodon talo koostuukin hirsirungosta ja vaikkapa pystyrunkoisesta kuistista. Silloin pitää kikkailla enemmän ja hoitaa kierretankohässäköillä vesikaton korkeuden paikallaan pysyminen jne.

Eikö kaaveli tarkoitakaan semmoista kattolyhtyä?

Itse otsikon kysymykseen: En miettisi sekuntiakaan vaan valitsisin oikean massiivihirren. Luulisi että se ylös astikin hirsisenä onnistuu, onhan niitä tehty ties kuinka kauan.

[Oto Hascak]

Eikö kaaveli tarkoitakaan semmoista kattolyhtyä?

Ei ainakaan tällä suunnalla. Rakennusosilla on ollut aika paljon paikkakuntakohtaisia nimityksiä eli meidän kaaveli voi olla seuraavalla paikkakunnalla kattolyhty. En tosin ole koskaan kuullut, että kattolyhty kyseisellä nimellä kulkisi.

Muuuuuutta siis kaaveli on täällä päin sisäjiiri. Ekan kerran nimityksen kuulin aikoinaan Punkalaitumella.

[benicio]

Eikö kaaveli tarkoitakaan semmoista kattolyhtyä?

Ei ainakaan tällä suunnalla. Rakennusosilla on ollut aika paljon paikkakuntakohtaisia nimityksiä eli meidän kaaveli voi olla seuraavalla paikkakunnalla kattolyhty. En tosin ole koskaan kuullut, että kattolyhty kyseisellä nimellä kulkisi.

Muuuuuutta siis kaaveli on täällä päin sisäjiiri. Ekan kerran nimityksen kuulin aikoinaan Punkalaitumella.

Meidän kaaveli on Eurasta, eli ei nyt niin kauhean kaukana toisistaan siis. Mutta juu sen lisäksi että rakennusosilla on alueellisia perinnenimiä, on nimet myös keskenään sekaisin. Joku timpermanni on varmaan joskus ammoisina aikoina ollut tekemässä Eurassa kaaveliin kaavelia ja alkanut sitten Punkalaitumella puhua kaavelin kaavelista kaavelina. Tai toisinpäin.

[Nuori emäntä]

Monta kertaa on nyt näitä seiniä miettiessä tullut vastaan väittämä, että kunnon hirttä ei enää ole saatavilla. Eli, että nykypuu on tehokasvatettu liian nopeasti, eikä sitä ole osattu kaataa oikeaan aikaan ja käsitellä oikein. Tämän seurauksena uudet hirret eivät sitten kestä käytössä, vaan vääntyvät ja rikkoontuvat.

Mitäs ajatuksia teillä tästä on?