Ulkoverhouksen uusimistarve?

[juha1]

millaisella aikavälillä tulisi normaalisti uusia ulkoverhous? hankala ja tyhmä kysymys sinänsä..

oma rintsikka tehty joskus -59 tms, laudat kovia päällisin puolin, mutta maalausta vaatii. kävi mielessä että jos tekis ulkovuorirempan siihen, niin sitten voisi tunkea pohjalle tuulensuojalevyt ja uudet paneelit tuuletusraon kera. tuuletusraon kans tuleva seinämaalin valintakin olisi helpompaa, ei tarvis pähkäillä, mitä siihen sutii pintaan..

mutta mikä olisi selvä peruste uusimiselle? toki jos läpilaho, niin tietysti, tai jos muutenkin vahingoittunut.. lautapinta sinänsä ei ole juuri muuta kovaa kokenut kuin hiekkapuhalluksen joskus 90-luvun alussa ja pintaan vedetty öljyakrylaatti.. vinkkakaan ei mielestäni sisällä käy.

kannattaako tuollaiseen urakkaan näillä puheillä lähteä ollenkaan, sähköä menee vuodessa tällä hetkellä jotain 8000kWh, joten sen säästäminenkään ei juuri syystä käy tuollaiseen urakkaan.. ja jos sattuu sopivan maalin löytämään (ehkä samaa laatua, jos suht varman päälle haluaa ottaa?), niin voisi ajatella että sitä vaan pintaan ja sillä selvä.

toisaalta tulee mieleen, että montako tuollaista remonttia aivan pelkän tekemisen takia tehdään.. ei mietitä pitemmälle vaan aletaan hommiin kun muutkin ovat niin tehneet ja sen takia se on sitten ainoa oikea ratkaisu ja tehtävä itsekin...

[vesahy]

Meillä oli pari auringon puoleista seinää aika pahasti jo pehmennyt, panelit menneet kourulle ja maali irtosi kämmenen kokoisina liuskoina. Maali oli 60-luvulla seinään läästittyä Lassen Talomaalia, lateksia siis. Olisihan niihin pariin seinään voinut uusia viistopanelit ja muualta rapsuttaa maalit pois, mutta panelit oli naulattu suoraan runkoon kiinni ja siinä välissä oli muovitettu tuulensulkupaperi. Siitä halusin päästä eroon ja samalla saatiin Tuulileijona seinään ja kunnon tuuletusrako paneleitten alle. Tämä oli siis minun tarpeeni, jokaisella talolla on tietenkin oma tarinansa.

[lmfmis]

..no tuo on ainakin tarpeen mukaan

Meillä uusin täydellisen hyväkuntoisen muta kulahtaneen näköisen mineriitin ihan ulkonäkösyistä ja saihan siinä tehtyä eristysemontin samalla. Yllättävästi jälkimmäinen maksaa edellisen eli ilmaiseksi sen sai

[Purkur]

'mutta mikä olisi selvä peruste uusimiselle?'
Tätä olen kans miettinyt, ja en löytänyt. Rm-talo -62, villat seinissä, pystylaudat, rimat. Maali alkuperäinen. Ulkonäkösyistä tarvii jo uutta maalia, sain maalitehtaalta ohjeen. Mutta yläpohjaeristettä täytyy kyllä parantaa.
Eri lähteiden mukaan seinien läpi karkaa 10-15%. Jos energiaa menee 20MWh/a, siis 2,5MWh seinien läpi, rahassa 200e. Jos lisäeristyksellä saa pois kolmanneksen, se on 70e säästö vuodessa. Asensin kaapeleita nurkkiin talvella, hyvin on talo -62 tehty, ei vetoa ollekkaan.

[Pekka Huhta]

Tekninen peruste uusimiselle on laaja-alaisesti lahonneet tai halkeilleet laudat. Joku tönö joka on ollut viimeiset sata vuotta maalaamatta voi vielä kelvata hyvinkin punamullattavaksi, mutta jos pinta on pahasti halkeillut ja nukkaantunut, niin siitä on vaikea saada luotettavaa öljymaalin alustaa. Toinen paha halkeilun aiheuttaja on tummat puunsuojat: ne saalla sekä haurastuttaa puumateriaalia että sitten tummina imevät enemmän auringon lämpöä joka sitten taas lisää halkeilua.

Laholle isoin syy on ehdottomasti lateksimaalaus; jos seinät on paksulla lateksilla maalattu niin puu voi olla maalin alla ihan valuvan märkää huonolla tuurilla. Aina välillä tuntuu että siinä todella onkin aika paljon tuuria joukossa, koska toinen lateksimaalattu talo voi olla ihan loppuun asti mätä ja toisessa ei ole paljon mitään. 60-luvulla oli niin paljon eri tuotemerkkejä ja kokeiluja ettei niistä ota enää oikein selvää.

Toinen yleinen lahon syy on jokin rakenteellinen vika, vaikka pitkään vuotanut räystäskouru josta on räpöttänyt reilummin vettä seinälle aina sadekelillä. Nämä viat ovat kuitenkin paikallisia ja niistä voi hyvin selvitä osittaiskorjauksella.

Kolmas, tosin vasta noin 80-luvulta eteenpäin löytyvä vika on huonot ja liian ohuet laudat. Vielä 70-luvulle asti on älytty että ulkoverhouspanelissa on oltava vähän reilummin paksuutta, mutta 80-luvulta eteenpäin on vedetty harmittavan usein jotain mitenpäinsattuu sahattua saunapanelin paksuista pärettä seinään ja niissä käy sitten niinkuin niissä käy. Tässä on osasyy sille että miksi välttelisin vaihtoa ihan vain vaihdon takia: tiukalle kilpailutettu apulantapuusta sahattu ja vähän joutavan ohueksi höylätty paneli ei välttämättä kestä edes sitä aikaa mitä saisit vanhasta seinästä hyvällä huollolla elvytettyä irti. Jos varsinaista vikaa ei vanhassa ole, eikä lämmönkään puolesta ole pakkoa niin en kyllä lähtisi vaihtamaan. Hyvälaatuisen seinälaudan hommaaminen ei tänä päivänä ole lähimainkaan niin helppoa kuin luulisi.

Pekka

[tuokki]

Pelkästään väärässä paikassa oleva muovi, styroksi, muivitettu paperi (jne..) on kyllä ihan hyvä syy vaihtaa vähän parempi kuntoisempikin verhoilu. Lähinnä harmittaa "esiisien" hukkaan menneet rahat ja työ. Omassakin casessa seinä oli suhteellisen hyvässä kunnossa. Nurkissa oli vähän paikallista vauriota, juuri johtuen onnettomista muovisista räystäistä. Näitä en yrityksistä huolimatta saanut tiiviiksi ja vuotamattomiksi.

Jotkut laudat olivat alapäästään lahonneet, koska olivat sahattu suoriksi (eikä päivä oltu kunnolla maalattu). Näita ongelmia olinkin aikoinaaa paikkailut. Syy miks pistin pinnat uusiksi oli vanhan ja uudemman ulkorhoilun väliin laitettu stryksi + tervapeperi joiden yhdistelmän epäilin lahottaneen seinään syvemmältä. Näin ei onneksi ollut, kun styroks oli senverran ohutta (ja halkeillutta). Hyvä että kuitenkin tuli tehtyä. Saatiin tarkistuttua alkupräinen seinä (hyvin vähän vaurioita). Lisäksi tuli vähän lämöeristettä lisää (25mm Leijona levy) + ilmarako uuden verhoilun alle. Puruja en poistanut, koska sisällä oli jo 50mm lisäeristevilla. Lisäksi puru oli erittäin hyvässä kunnossa ja se oli tasalaatuista.

Tuokki

[Purkur]

Ja puun etäisyys maasta vaikuttaa, sekä rännien kunto vuosien saatossa. Unohdin mainita, että tämä rmt-62 on täysbetonikellarilla, ja puuseinä metrin maasta joka puolella.

[kappalainen]

Jos on ehjä, miksi tehdä mitään. Jos on pieniä vaurioita, halkeilua tms korjataan vauriot. Aika yksiselitteistä.

[Carovarium]

laitan tähän oman kysymykseni kun oli tämä ketju sopivasti hollilla.

meillä on yhdessä seinässä pari lautaa alempaa lahot, mutta ylempää ok. yhdessä seinässä on kaks-kolme lautaa mädät kun jonkun mielestä oli hyvä idea laittaa kattovedet menemään seinääpitkin.

saiskos vähän ohjetta miten ne korjataan vai pitääkö ottaa kaikki pois? rautalankaversio kiitos :)

lisään vielä että ne tullaan kaikki uusimaan "sitten joskus" kun saadaan paskaränni sisäpuolelle. nyt se menee seinää pitkin.

[Laurakaisa]

Korjaustapahan riippuu kaiketi ihan siitä, millainen ulkoverhous on kyseessä? Museoviraston korjauskortistossa on oma kortti ulkolaudoituksen korjaukselle, siinä on ohjeet myös lautojen irrottamiseen, se on toi kolmoskortti:

http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto ... jauskortit

En osaa sanoa ohjeista että miten toimivat käytännössä kun meidän lateksikuorrutettu talo ainakin vaikuttaisi olevan vielä ihan elvytettävässä kunnossa eikä ole siksi omakohtaista kokemusta aiheesta, mutta tuo kortisto nyt tuli mieleen ekana mistä voisi alkaa vähän lueskella ohjeistusta.

[Carovarium]

kiitos :)

[tuokki]

En osaa sanoa ohjeista että miten toimivat käytännössä kun meidän lateksikuorrutettu talo ainakin vaikuttaisi olevan vielä ihan elvytettävässä kunnossa eikä ole siksi omakohtaista kokemusta aiheesta, mutta tuo kortisto nyt tuli mieleen ekana mistä voisi alkaa vähän lueskella ohjeistusta.

Pitää myös huomioida, että 70-80 luvun lateksi on hyvin erilaista ainetta, kun vesiohenteinen seinämaali jossa on lateksin lisäksi öljyjä. Paras vaihtoehto lienee seinälle Uulan tuuliset puna/keltamultamaalit, mutta ei tämä "nykyaikainen" lateksi ole sentään niin huonoa (=tiivis kosteuden läpäisemäntön kalvo), kun vanhat lateksit. Varsinkin jos käyttää tehtaalla 4- sivulta maalattua (karkeapintaista) lautoja ja rimoja, niin todella tiukassa maali siinä on.

Tuokki

[Laurakaisa]

Tähän voisi ehkä kommentoida hivenen sarkastisuutta äänessä, että palataan tähän keskusteluun joskus vuoden 2050 tienoilla...

Minä en ihan vakavasti puhuen tunne noita nykymaaleja tarpeeksi, että voisin käydä jotain oikeasti tolkullista keskustelua niistä. Mitä nyt olen uusittuja ulkoverhouksia tutkinut niin vaikuttaisi siltä, että ne ovat pääosin niin paskaa lautaa että sen takia näyttävät niin karseilta lähietäisyydeltä, eikä sitä karseutta hyvälläkään maalilla oikein miksikään muuteta.

Meidän talo on pariin kertaan tömäkästi ruiskumaalattu, veikkaisin että 80- ja ehkä 90-luvuilla. Näistä operaatioista ei ole mitään muuta positiivista sanottavaa kuin että onneksi on sentään säästäväisesti maalautettu talo ruiskua käyttävällä maalarilla, niin se monen millin vahvuinen muovipussi ei ole ihan niin tiukasti kiinni kuin huolella pensselillä sutimalla saattaisi olla... Itkettää pelkkä ajatus siitä ihan hirveästä urakasta, mikä talon kuorimisessa tulee olemaan että siihen saa taas oikeanlaisen maalin päälle.

[tuokki]

Meidän talo on pariin kertaan tömäkästi ruiskumaalattu, veikkaisin että 80- ja ehkä 90-luvuilla. Näistä operaatioista ei ole mitään muuta positiivista sanottavaa kuin että onneksi on sentään säästäväisesti maalautettu talo ruiskua käyttävällä maalarilla, niin se monen millin vahvuinen muovipussi ei ole ihan niin tiukasti kiinni kuin huolella pensselillä sutimalla saattaisi olla... Itkettää pelkkä ajatus siitä ihan hirveästä urakasta, mikä talon kuorimisessa tulee olemaan että siihen saa taas oikeanlaisen maalin päälle.

Ruiskumaalauksen ongelma on se, että ei tartu niin hyvin kiinni pintää kun sudittu maali. Mitä tulee eri maalien kestoon, niin siinä olet oikeassa vastu tulevaisuudessa nähdään miten nykyiset maalit kestävät sen 30-40 seuraavaa vuotta. Peruslateksi on vihoviimeistä varsinkin jos ei ole tuuletusrakoa paneelien alla ja seinälaudat ova höylättyjä (siis sileäpintaisia). Karkeasti sahatussa laudassa maali (meikein mikä tahansa) pysyy paljon paremmin kiinni.

Oma "hörskä" oli maalattu oikealla oljymaalilla (40 ja 60- luvuilla) ja se maali oli todella tieukasti kiinni yhä, mutta kun päälle oli sitten laittettu se stryroxi ja tervapaperi + uusi sekundalaatu lauta + rimoitus. Niin pakkohan ne uudet kerrokset oli purkaa. Pelkäsin että uudet kerrokset ovat pilanneet vanhat. Yllättävän hyvässä kunnossa vanha kerros kuitenkin oli. Uusistakaan laudoista ei ollut maali irronnut / halkeillut vaikka näissä laudoissa oli käytetty lateksin ja öljymaalin sekoitusta. Tosin laudat olivat hyvin karkeasti sahattuja.

Tuokki