Hajuttoman homeen metsästys

[vm51]

Terve!

Oman terveyden kanssa ei pidä pelleillä. Eikä tietenkään muiden perheenjäsenten (puoliso ja lapset). Tilanne vaikuttaa siltä, että olette jo väsyneitä eikä järkeviä ajatuksia löydy siihen miten tästä eteenpäin - tämänhän oletkin jo itseasiassa sanonut. Näinpä ehdotan sinulle, että otat asiansaosaavaan insinööritoimistoon yhteyttä ja pyydät arviota siitä minkälaista maksua he ottavat vastaan jos kävisivät tutkimassa paikkoja. Tiedän että kenelläkään (paitsi tietty joillain) raha ei kasva puussa, mutta ehkä parin tonnin sijoitus toisi selkeän lähtökohdan homeongelman kartoitukselle - sille miten ongelmanaiheuttaja löydetään ja lopulta kukistetaan.

Tiedän myöskin sen, että homeen ja tiettyjen rakennusaineiden aiheuttamien päästöjen kukistaminen saattaa olla jossain tilanteissa mahdoton suo, mutta ehkä tässä kannattaa kuitenkin yrittää.

Jos nyt pyörittelisin tätä homma vielä omassa nupissani niin:
- Ongelmiahan yleensä syntyy kun painesuhteita muutellaan ja korvausilmaa alkaa luonnostaan "repiytymään" sieltä mistä sitä ei pitäisi tulla
- maanvarainen laatta ilman asianmukaisia pohjakerroksia nostaa maakosteutta huonetilaan (RH maassa on aina 100%)
- joskus ulkoseinien alaosissa saattaa olla lahoa tai hometta (eli vinolaudoituksen alapää on laho ja purut saattaa olla kostuneita)
- purut on kymmenien vuosien aikana yleensä sen verran tamppaantuneita, ettei ne nyt ihan veden lailla sieltä valu ulos jos vähän aukoo
- jos em mukaan perustusten ja ulkoseinän liittymässä on hometta, on luonnollisesti lahot eristeet ja puutavara hyvä vaihtaa JA hoitaa alapohjan ilmatiiveys kuntoon!

Kysymys näin loppuun: onko sisäpuolen ilmansulku korjattu kun viimeksi sisätilat remontoitte? Onko korvausilmaräppänät puhtaissa tiloissa ja poistoräppänät likaisissa tiloissa? Onko ulkoseinien alareunat olleet ennen salaojitusta (ja mahdollista maanpinnan muotoilua) lähellä maanpintaa ja näin ollut pitkäjaksoisesti kosteana?

Muistetaan aina että asioille yleensä löytyy järkiselitys!! Homeelle ja laholle pitää luoda olosuhteet jossa ne tykkäävät olla. Tämä selviää sillä että:
- käydään läpi mahdolliset paikat talossa joissa näitä olosuhteita voi olla tai
-mietitään miten talon riskipaikkoja on vuosien aikana muutettu

[Zaffodi]

Laurakaisan linjoilla tässä nyt itsekin olen ja toiseen näistä kolmesta samaa asiaa käsittelevästä ketjusta jo vastasinkin.
Eli ihan ekaksi sen iv-koneen suodattimet vaihtoon ja kennojen pesu jota et ole vielä tehnyt vaikka siitä on kommenttia useammaltakin tullut jo kuukausia sitten. Sen jälkeen säädä se pienemmälle ja tosiaankin tuloilmaa pitäisi olla sen verran ettei rakenteiden läpi tule mitään. Vanhan talon seinät eivät ole ilmatiiviit joten alipainetta ei käytännössä saisi olla lainkaan jotta rakenteiden läpi ei imeydy ilmaa. Nyt kun on jo lämmintä on helppo jättää jostakin vaikka ikkuna raolleen niin paineet tasautuu ihan kokeilun ajaksi.
Koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa monelle noiden oireidenne kaltaisia ongelmia joten se pitää ensin sulkea pois. Myös ilmankosteudesta on ollut juttua, liian kuiva sisäilma joka syntyy helposti talvella koneellisella ilmanvaihdolla voi myös olla ongelma. Meillä on vanha Ufox aina silloin tällöin lasten makkarissa päällä jos on yskää tai nuhaa, kummasti vaan auttaa.
Raksapöly on hienoa ja lentää joka paikkaan, teillä sitä voi olla niissä iv-kanavissakin joten nuohous kannattaisi tehdä, sitäkin on moni ehdottanut. Itse purin portaikon seinistä lastulevyä ja lasivillaa eilen ja vaikka oli tuuletusta ja vieressa olevan kylppärin poistoilma täysillä niin lapset vähän yski aamulla. Avonaista portaikkoa on niin pahuksen hankala sulkea pölytiiviiksi. Meillä ei ole kuitenkaan allergioita eikä kotona oireilla, vaimo on ainoa poikkeus selvällä koivuallergialla. Huushollissa oli vielä maanantaihin saakka kaksi kissaakin karvojaan levittämässä, nyt on vain toinen jäljellä kun vanhan pojan kunto petti.
Kuitenkin vanhassa talossa on lähes aina jotain, kun noita seiniä avasin ja 100-vuotias hirsi tuli näkyviin niin otti itselläkin hetken henkeen. Nyt kun seinä on ollut auki niin ei jäljellä on sellainen rutikuivan puun ja sammaleen haju.

[Janetski]

Minä en ole ikinä ja kuuna päivänä ymmärtänyt, miksi näihin vanhoihin taloihin pitää koneellinen ilmanvaihto rakennella? Rakenteita ei ikinä saa niin tiiviiksi, etteikö korvausilmaa tulisi sieltä sun täältä. Ja koskapa puruissa aina on mikrobeja x-määrä, saattaa herkimmät niihin reagoida sitten hyvinkin voimakkaasti. Ja jos on lisäilty villoja sisäpuolelle niin sitten on sisäilma niistä tulevaa pölyä ja hiukkasia täynnä.

Ei vaan tajua, mutta ei kait sitä kaikkea tarviikaan.

[stewie]

Suosittelen tilaamaan kuntotutkijan. Tutkimukset vaatii kuitenkin aina asiantuntemusta/kokemusta rakenteista, niiden vaurioista ja vaurioitumistavoista. Eläkä teetä pelkkää kosteusmittausta, se ei loppujen lopuksi kerro yhtään mitään jos sattuukin niin, että rakenne ei ole mittaushetkellä kostea. Materiaalinäytteillä saadaan ne tärkeimmät tiedot. Ja vaikka oireilu ei olisikaan peräisin rakennuksesta, niin on silti järkevää teettää tutkimus, jotta saadaan todellinen tieto rakennuksen kunnosta ja mahdollisista korjaustarpeista.

[Toljanteri]

Jos haluaa rahaa tunkea jonkun "asiantuntijan" taskuun voi toki ottaa sen pyörimään kämpille ja ihmettelemään rakenteita jotka sinä itse tunnet kaikkein parhaiten.
Minä olen lähes kaikessa omatoiminen ja omalla maalaisjärjellä olen kaikki asiat pystynyt hoitamaan, tähän mennessä.
Sillä rahalla mikä menee asiantuntijan palkkaamiseen remppaa pitkät pätkät asuntoa.
Minä aloitin sisäilman tutkimisen selvittämällä asunnon ilmavirtaukset merkkisavulla ja osioimalla huoneita.
Otin materiaalinäytteitä eristeitä jne. ja toimitin kunnan elintarvikelaboratorioon jossa näytteen tutkinta maksaa murto-osan ammattilaisen ottamista.
Minä olen poikkeuksellisen herkkä mikrobeille ja mitään normaalista poikkeavaa määrää ei asunnon sisätiloissa ole, asunnossa on se mikrobikanta mikä näissä vanhoissa asunnoissa nyt on. Ainakaan sisäilmanäytteen mukaan ei aihetta paniikkiin.
Minun pitää vaan saada se kanta normaalia pienemmäksi ja ulkoilma suodatettuna hallitusti sisään ja ulos.
Varmaan ammattilaiset hoitais tämmöset jutut rutiinilla, mutta ammattilaisiakin on moneen lähtöön ja kaikille raha kelpaa.

[stewie]

Ammattilaisia löytyy varmasti joka lähtöön ja aina joukkoon mahtuu huijareita, jotka haluavat vain tienata tutkimuksilla. Tutkijan käyttö on silti edelleen suositeltavaa, jotta esim näytteet tulee otettua oikeista paikoista. Jos jollakin on luottoa omiin kykyihin enemmän kuin ammattilaisen tekemisiin, niin ei toki kukaan estä tekemästä tutkimuksia itse. Mitä tulee ilmanäytteisiin, niin niille ei kannata antaa ihan hirveästi painoarvoa. Ilmanäyte kuitenkin mittaa ilman hetkellistä itiöpitoisuutta ja esim. rakennuksen painesuhteiden muuttuessa itiöiden määrä ilmassa voi muuttua. Jos on tarvetta mitata ilman itiöpitoisuutta, niin otattaisin mieluummin pintanäytteen parin viikon pölylaskeumasta

[Zaffodi]

Mulla on tähän sisäilmajuttuun itse asiassa ihan konkreettinen esimerkki:
Meillä on siis yli 100v torppa jota on rempattu rajulla kädellä 1970 ja nyt sitten pari vuotta vaihdettu lasivilloja sun sellaisia parempiin tavaroihin. Vanhat lastulevyt on kuitenkin annettu jäädä sillä talossa ei ole kosteusongelmaa ja totesin, että tulevat ilmanvaihdon parannukset auttavat vielä mahdolliseen formaldehydiin jos sitä nyt enää 40v myöhemmin haihtuisi ilmaan.
Vain yksi huone on haissut ja siellä on myös lattiat huomattavasti kylmemmät kuin muualla. Se on jäänyt viimeiseksi asuinkerroksen rempassa koska siinä on myös yläkerran portaikko. Nykyinen portaikko on toinen esitys asiasta ja yhä tappomalli joten sen purkaminen aloitettiin tällä viikolla.
Joka tapauksessa tammikuussa ko. huoneessa alkoi haista, orava tai rotta taisi kuolla jonnekin koska haisi viikkotolkulla. Samoin siellä oli aikaisempaa enemmän sellaista märän purun/puun hajua, ei nyt niinkään homeen. Jotta tilanteeseen saatiin ensiapua aikaistin ilmanvaihtosuunnitelmien toteutusta ja puhkaisin olohuoneen kattoon 125mm tuloilmakanavan jonka vein sitten sivuvintillä talon kyljestä ulos, putken sisään rakensin vielä omatekoisen suodattimen. Se auttoi heti tilanteeseen ja hajun tuleminen sisälle väheni. Meillä on koneellinen poisto jota on pidetty nopeudella 1/6. Aikaisemmin tuloilmaventtiilejä oli 2 kpl 100mm + ikkunoissa 20cm pätkät tiivistettä pois. Nämä eivät selvästikään riittäneet vaan alipainetta oli yhä ja tuon tuloilman lisääminen auttoi asiaan.
Mitä sieltä huoneesta sitten löytyi? No siinä mielessä eka ylläri tämän talon kunnostuksessa, osaan koolauksista oli käytetty sinistyneitä lautoja ja pattinkeja, ekat mitä on tullut vastaan koko torpassa. Ei kuitenkaan hometta tai lahoa. Nyt on lasivillat ja vanhat koolaukset pihalla, saa ruveta sovittamaan portaikkoa numero kolme paikoilleen.
Ketjun aloittajan tapauksessa kun on lto-kone tämä on tasapainotusjuttu, vähennä poistopuhaltimen kierroksia tai lisää tulopuolelle (eli älä koske itse venttiileihin). Kokeile ensin sillä saatko muutosta. Niin ja vaihda ne suodattimet ihan oikeasti! Koneisiin saa muuten huomattavasti alkuperäisiä edullisempia suodattimia esim. Wekkisuodattimelta.
Siinä valitettavasti on Toljanteri oikeassa, että aivan liian usein nuo ammattilaisten raportit ovat täynnä kivoja kuvia, piirustuksia ja kommentteja "ehkä, voi, mahdollisesti, tämä ei tarkoita että ehdottomasti olisi...). Totta kai itsekin jos raporttia kirjoittaisin ja siitä vastuussa olisin kirjoittaisin sellaisen josta ei oikeasti saa kiinni mistään kulmasta, lipsuu vaan aina käsistä etten vaan käräjille joutuisi. Ja mä olen siis teettänyt näitä kymmenittäin, yleensä vakuutusyhtiöitä varten.

[umbrawhite]

Mielestäni oireet viittaavat homeen sijasta esim. kuitupölyyn jota voi tulla jos villaeristeiden läpi tulee korvausilmaa sisään. Homeita syytetään helposti ensimmäisenä, koska niistä puhutaan niin paljon, mutta lukaiseppa alla olevat linkit ja mieti sitä että akrylaatti lateksi maaleilla on maalattu suurin osa huonekaluista, sekä kodin pinnoista sisällä ja ulkona.

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyski ... i=alg00132
http://www.ttl.fi/fi/toimialat/rakennus ... fault.aspx


En tahdo näillä pelotella enempää vaan ehdottaa kunnon allergiatestejä ja ilmanvaihdon puhdistuksia yms. ennen rakenteiden summittaista aukirepimistä. Jopa betonipölyssä on pienimä määriä nikkeliä noiden likkien mukaan, joten jos olette remontissa tehneet esim betonin hiontahommia ilman kunnon suojaamista ja alipaineistamista niin oireeit voivat johtua jopa rakennuspölystä.

[PetteriKivimäki]

Osa porukasta suhtautuu nihkeästi homekoiriin, itsellä ennen talon ostoa käyneiden koirien osumaprosentti oli tasan 100%. 4 merkatusta kohdasta löytyi jokaisesta kosteusvauriota. Seurauksena oli yläkerran keittiöhuoneen purku kokonaan "luilleen" ja uudelleenrakennus - seinien lisäks lattiakin meni uusiks kun laitoin vedet kulkemaan pex-putkissa.

[mvaarimo]

Meillä kävi pari rakennusmestari katsomassa ja haistattelemassa taloa. Hajuja he eivät tunteneet. He neuvoivat sulkemaan ilmanvaihdon kokonaan jotta saisi selville jos se voidaan poissulkea syyksi tai ei. Neljän päivän ja ikkunatuulektuksen jälkeen ei tilanne ollut helpottunut ollenkaan. Samalla kun ke kävivät niin revittiin yhdestä kohdasta alin ulkovuoraus irti että saimme alajuoksun esille. Se mitattiin ja kosteusprosentiksi saatiin 14%, eli kuiva oli ja alajuoksu priimassa kunnossa. Talon perustukset ovat ennen saattaneet olla paljon sulavesien ja sadevesien rasittamina ennen kuin pari kesää sitten tein salaojituksen. Samalla he totesivat että ei vesi voisi nousta 30 cm perustuksissa.

Samalla kun revittiin lauta irti niin he totesivat että rakenne ei ole oikein tehty. Ulkoa oli lauta, tervapaperi, insuliitti, purut (10cm), purupahvi, vinolaudoitus, insuliitti. Heidän mukaansa tervapaperin on väärässä paikassa että olisi oikein se sääntö että sisäpuoli pitäisi olla se tiivein.

Voiko tervapaperin sijoittelussa piillä joku riski. Esim talvella kun on kylmää niin syntyykö raketeiden sisälle kastepiste joka sitten ei pysty kuivumaan ulospäin kun on se tiivis tervapaperi? Onko se silloin rakennusvirhe?

Kohdasta missä alakuoksu oli kuivaakin kuivempi ja hyvässä kunnossa vedin 10 ylemmäksi poralla muutaman reiän ja vedin näin puroja ulos. Yhdestä kohtaa oli puruissa paha haju ja kun oikein vedin hajua nenään, niin alkoi heti pieni huimaus ja silmät alkoivat kutiamaan melkein heti.

Tein myöhemmin samalta korkeudelta lisäreikiä talon ympärille ja kahdesta muusta reiästä ihan eri kohdin taloa oli puruissa paha haju. Ja molemmista muistakin kohdin voisin olettaa että perustutkset ovat aikojen saatossa voineet olla kostuden rasittamina. Jos näin on niin pitäiskö myös silloin alajuoksun olla laho jos kosteus on tullut alhaalta?

Soitin tänään yhdelle rakennusmestareista ja hän lupasi tulla katsomaan asiaa uudestaan. Mainitsi siitä että mahdollisesti joutuu ulkoapäin tyhjentämään seinät puruista ja tekemään ulkovuorauksen kokonaan uusiksi. Ei kuulosta kovin halvalta ja kivuttomalta ratkaisulta. Pitää silloin varmaan myös selvittää myyjän vastuuta tässä tapauksessa. Talo ostettu 2 2/1 vuotta sitten, ja asuttu vasta neljä kuukautta.

Nyt ei todellakaan ole itku ja loppunpalaminen kaukana. Tästä jos selviää tervellä järjellä niin olen yllättynyt. Toivottvasti pää ainakin kestää kun talous ei sitä todellakaan tee.

[lmfmis]

Vanhat purut on niin pölyisiä etten kyllä henkeen vetäisi.

Jos hometta epäilet niin niitä kasvatusalustoja kannattaa hankkia.

[mvaarimo]

Vanhat purut on niin pölyisiä etten kyllä henkeen vetäisi.

Jos hometta epäilet niin niitä kasvatusalustoja kannattaa hankkia.

Hajusta päätellen eivät purut ole ihan terveitä. En näe muuta selitystä hajuille. Löytyykö jotain kotikonsteja kasvattaa puruista jotain? Vai pitäisikö suoraan lähettää jonnekin tutkittavaksi, vaikka asiasta ei varmaan ole kahta sanaa.

Nythän on se kysymys että ovatko nämä kolme kohtaa kaikki mitkä ovat talossa saastuineita, vai löytäisinkö niitä kohtia vaikka kymmen lisää jos tekisin kymmenen lisäreikää? Eli miten voin saada varmuutta siitä miten isosta ongelmasta (kun nyt sattui ne kolme kohtaa olemaan kolmessa eri seinässä kaukana toisistaan) on kyse ennen kun rupeaa miettimään korjausvaihtoehtoja.

[Toljanteri]

Vie puruista näyte kunnan elintarvikelabraan, maksaa noin 80 euroa. Puruista löytyy melko varmasti homeitiöitä, mutta vaikeampi kysymys onkin aiheuttaako se nuo sisäilmaongelmat.
Iso urakka vaihtaa seiniin eristeet ja uusia ulkovuoraus, mutta tekemällähän se hoituu, jos voimia piisaa.
Kaikki pätevät tutut ja sukulaiset talkoihin niin alkaa tapahtumaan tai sitten ei.

[Zaffodi]

Yleensä tervapaperi on ollut molemmin puolin purua, ainakin mitä mulla on tullut vastaan. Rakenteen pitäisi aina olla tiiviistä harvempaan ulospäin mennessä mutta ei tuo tervapaperi kuitenkaan mikään muovi ole joten mitään höyrysulun tasoista siellä ei nyt ulkopinnassa ole. Lisäksi jos eristettä on se perus 100mm niin kastepisteen pitäisi olla siellä verhouslaudoissa ei seinä on lämmin ulos saakka eikä ongelmaa pitäisi olla.

Tää tulee nyt tuplaten kun vastasin tuohon iv-ketjuunkin mutta annetaan mennä ja yritän kirjoitella tarkemmin. Puruissa voi olla hyvinkin vahva "ominaishaju" joka tietty riippuu ihan siitäkin millaisesta tavarasta se on tehty eli esim. pihkaisuus jne. Kuivia puruja kun haistelee niin henkeen ottaa helposti vaikka ei mitään hometta olekaan. Yritä saada sekä referenssinäytteet eli sellaiset joissa ei mielestäsi ole ongelmaa ja sitten ne ongelmanäytteet. Kiikuta ne itse jonnekin labraan, joku kuntokartoitusfirma vie ne samaan paikkaan ja kertoo hinnat kahdella (tiedän kun itsekin olen hinnat kertonut piillä...).

Sinäänsä jos nuo purut haisevat mutta haju ei tule sisälle ilmanvaihdon ollessa päälle ei ilmaa välttämättä kulje niiden läpi. Homekoira voisi olla yksi vaihtoehto, mulla oli Hesassa sellainen kerran käytössä ja kyllä se oikein merkkasi kun näytteet otettiin. Mutta siis merkkasi niin pienen esiintymän ettei raja-arvot ylittynyt. Noloa sinäänsä kun kyseessä oli 2kk aikaisemmin valmistunut kerrostalo. Kyseessä oli 100% varmuudella se perusjuttu työmaalla eli villojen ja gyproccien suojaaminen varastoidessa.

[gretheline]

EI tervapaperi ole mikään höyrynsulkumuovi. Minä pistin justiinsa viime syksynä siiretyn oven paikalle jääneen aukon kohdalle ulkolaudoituksen ja selluvillan väliin tervapaperia, sisäpuolella on panelointi ja Ekovilla X5, ja luotan täysin siihen, että se rakenne ei aiheuta ongelmia. Alkuperäisessä rakenteessa on Ensopahvi molemmin puolin purua mutta eihän sitä enää mistään saa, joten vaihtoehdot oli aaltopahvi tai tervapaperi. Foorumilta löytyy myös aiempia keskusteluja aiheesta, niitä silloin luin kun pohdin että mitä sen seinänpätkän kanssa tekisin:

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... &sk=t&sd=a

Ainakaan mulle ei tuosta linkistä selvinnyt tervapaperin kosteusläpäisemiskyky. Meillä on hirsiseinän päällä suoraan tervapaperi ja sen päällä päälilaudoitus ilman tuuletusrakoa. Olenkin huolissani että pääseekö kosteus haihtumaan kun yksi rakennusmestari sanoi että tervapaperi ei päästä kosteutta läpi??

Tervapaperi rakenteessa ei muodosta ongelmia, onpa se sitten kylmällä tai lämpimällä puolella. En sano, että jokaisesta vanhasta tönöstä tuo paperi löytyisi ulkovuorauksen alta, mutta kyllä se valtaosasta löytyy ja ikinä en ole nähnyt sen aiheuttaneen mitään ongelmia. Sen paperin voit laittaa ulkovuorauksen alle ilman minkäänlaista huolta. Eihän teilläkään ole tuo paperi ongelmia aiheuttanut, vai..?

Kuivia puruja kun haistelee niin henkeen ottaa helposti vaikka ei mitään hometta olekaan.

Tämä on niin totta, ihan oikeasti. Taannoin hevostalleilla työskennellessäni piti säännöllisin väliajoin tehdä kuivikkeenhakukeikkaa eli otettiin hevoskuljetusvaunu, aika monta isoa jätesäkkiä, kottikärryt ja lapioita auton perään ja suunnattiin läheiselle sahalle. Se oli tuoretta se puru, justiinsa myllystä tullutta, mutta sitä kun vähäsen pöläytteli ja sattui samalla vetämään syvään henkeä niin jo alkoi ottamaan henkeen ja yskittämään ja silmissä sumenemaan, tallin käytävän lakaisu puruista ja heinistä ja hiekasta ilman kastelukannun apua sai aikaan saman ilmiön, ja vielä ajassa kun mennään taaksepäin, niin ihan samoin kävi lapsena leipomapuuhissa kun vetäisin henkeen tuoreita vehnäjauhoja. Homeesta ei tuolloin siis ollut kyse. Olisin siis taipuvainen minäkin sille kannalle, että kannattaa kysellä tutuilta referenssejä homekoirista ja tutkituttaa homekoirien ilmaisujen perusteella otetut näytteet laboratoriossa.