Salaojasorasta

[Kristina]

Rakennesuunnittelija on henkilö ,jolla pitäisi olla omalta alaltaan hyvät tiedot, mutta säästösyistä useinmiten ei näitä palveluita haluta käyttää.

Tämä on varmasti totta. Joskus säästetään säästämisen vuoksi ja joskus siksi, että on pakko. Jälkimmäisessäkin tapauksessa säästäminen voi tietysti tulla pitkällä aikavälillä kalliiksi.

Mutta mielestäni toinen syy suunnittelijoiden käytön puutteeseen on se, että ainakin näin nollatasolta lähtiessä (tietämyksen ja alan tuntemisen suhteen siis) tuntuu lähes mahdottomalta löytää luotettavaa ja juuri tällaisen talon korjaamisen hallitsevaa suunnitelijaa. En tarkoita etteikö heitä olisi, mutta mistä ja miten heidät löytää? Jos etsii netistä, tuloksena on yrityksiä, joiden referenssit ovat järjestään julkisia rakennuksia tai muuten isoja kiinteistöjä. Jos yrittää vaikka FISE:n sivuilta etsiä pätevää väkeä vaikkapa hakusanoilla korjausrakentaminen+Turku, tuloksena on kuusi nimeä - ja kaikki ovat päteviä korjaamaan betonirakennuksia tai -siltoja!

Tietysti on niin, että harva lähtee liikkeelle näin paljon pakkasen puolelta kuin minä, mutta tuskin ihan ainoa kuitenkaan olen. Kunnan korjausneuvojan käyttö on varmasti hyvä vinkki, mutta kyllä sekin hiukan epäilyttää. Jos ko. henkilö tai kunta ei missään mitenkään tuo esille, että tällä moinen toimenkuva on, voi mielestäni perustellusti epäillä hänen motivaatiotasoaan. Vai olenko väärässä?

[nikolai]

Tuosta "Fuktisolista"....

Miten kosteus käyttäytyy silloin, kun maa jäätyy eristeen takana, eli nollapiste on jossain siellä eriteen ulkokolmanneksen paikkeilla? Eikös se vesi jäädy sinne rakenteeseen?

[Matti Alander]

Ensinnäkin 100 mm levyn vedenjohtokyky on 370 litraa minuutissa metrin matkalla, ei ehdi vesi pahemmin jäätymään. Toiseksi kun maa on jäässä vettä liikkuu enempi vähemmän. Kolmanneksi levyn sisällä on käytännössä hyvinkin lämmintä, varsinkin kun rakenteena on lämmin kellari.
Fuktisol eristetyssä talossa on yleisesti kellarinseinän vieressä n. 20-30 cm hyvin kuiva vyöhyke, joka näkyy hyvin talon seinän vierustalla.
Mikäli levy jäätyisikin, niin joustavana se kestää sen hyvin. Lisäksi jos ulkopinta olisikin jäässä on, huokosissa vielä paljon vedenjohtokykykä jäljellä.
Todellisuudessa kellarinseinän vierellä liikkuvat vesimäärät ovat hyvin pieniä, mikäli rännivesijärjestelmät toimivat ja maakallistukset on tehty rakennustapaohjeiden mukaisesti tiiviillä kerroksella ulospäin luiskattuna.
Rintamamiestaloissa onneksi vielä on kunnon räystäät, jolloin sadevesikuormat seinustalla ovat minimaalisia.
Vaikka Joensuu on niinsanotusti Susirajalla, liikkuu meiltä sinnepäin yleisesti melkoisesti tavaraa, joten olen aavistellut, että joku ammattilainen sielläpäin on ottanut asioista selvää.
Maaperän jäätyminen tai kylmyys ei ole ongelma kosteustekniikassa, paremminkin maaperän lämpiäminen. Ongelma koskettaa pääsääntöisesti pinta-alaltaan suuria rakennuksia, mutta lattialämmityksilläkin alkaa olla osuutensa, mikäli ne on huonosti eristetty.

[nikolai]

Jätyykö vesi vai ei eristeessä.
Et näköjään tiedäkkään kaikkea eristeistäsi, koska hermostut aivan suotta....

[Matti Alander]

Kaikkea ei varmasti tiedetä ja uutta pyritään opettelemaan.
Tuskin jäätyy.

[RM]

Mites jos laittas vaan pelkät fuktisolit pystyyn seinän viereen anturaan asti? Siis ilman salaojaputkia-ja soraa. Hiekkapohjasella maalla oleva rmt-talo, jossa ei ole koskaan tullut vesiä kellariin aikaisemmin. Enempi haittaa kun hyötyä? Kellari eristämäton sisältä..vielä.

[Matti Alander]

Tuskin kannattaa säästää putkissa, on kuitenkin melko pieni kustannus.
Ongelmia saattaa tulla myös pintavesistä mikäli pääsevät Fuktisol kerrokseen, eivätkä pääse sieltä poistumaan salaojaputkituksen kautta.
Lisäksi on aina syytä noudattaa rakennustapaohjeita, sekä tuotevalmistajan asennusohjeita ja tyyppihyväsyntiä.

[Tornados]

Jos lähdetään siitä liikenteeseen, että laitetaan patolevy ja salaojat. Niin riittääkö siis, että sepeliä tulee vain salaojaputken päälle, sitten suodatinkangas väliin ja lopuksi monttuun heitetään vanhat maat ja pinnan kallistukset talosta pois päin?

Sepeliä vai jotain muuta pintamaaksi?

Talo on rinnetontilla pienehköllä kummulla ja teoriassa sadevedet virtaa talon ohi. Mitä nyt sitten katolta valuu suoraan kaatamalla ilman kouruja.

Onko se bitumikaista täysin välttämätön asentaa, jos haluaa huijata ja laittaa vaan sen patolevyn niin, että se ohjaa salaojaputkelle. Vai menikö heti kättelyssä vituiksi?

Tyhmä kysymys vielä lopuksi. Millä varmistat sen ette revi taloon tulevia sähköjä ja viemäreitä poikki, jos ei ole tarkkaa hajua missä ne menee? Viemäröinnistä taitanee löytyy suuntaa antava "tuherrus".

[Matti Alander]

Mikäli käytetään patolevyjä on kaivuumassat vaihdettava rakennustapaohjeiden mukaisesti. Siis salaojaputkesta ylöspäin 200 mm pinnasta vähintään 200 mm salaojittava kaistale, veden paineen estämiseksi kellarinseinästä.
Pintaan 200 mm vahva vesitiivis maakerros ulospäin luiskattuna vähintään 3 metrin matkalta, pintavesien pääsyn rakenteisiin estämiseksi.
Patolevyllä on myös valmistajan asennusohjeet, joissa anturaa ja hieman sen yläpuolelle asennetaan kermi. Tämän tarkoituksena on estää anturaa kastumasta patolevyn kondenssivedestä.
Yleensä on viisainta noudattaa kirjaimellisesti rakennustapa- ja asennusohjeita, eikä toimia omavaltaisesti. Näillä kaikilla ohjeilla pyritään parempaan toimivuuteen ja rakentamisen laatuun, sekä ongelmattomaan asumiseen 50 vuodeksi eteenpäin.
Ohjeita noudattamatta tehtyjä salaojituskorjauksia on jo aivan riittävästi ja tuomarit elävät lihavasti näillä riidoilla. Tuskin kannattaa ottaa turhaa mielipahaa ja oikoa ohjeitten noudattamisesta, vaikka kaikki jääkin maanpinnan alapuolelle piiloon.
Viemäreiden, vesijohtojen, sekä kaapeleiden sijainti on varmistettava ennen kaivuutyöhön ryhtymistä. Mikäli palkkaat kaivinkoneen tuntitöihin, kuuluu kaapeleiden sijainnin selvitys sinulle. Mikäli taas on kysymys urakasta, kuuluu se urakoitsijalle.
Sähkö- ja puhelinlaitoksilta on saatavana kaapelikarttoja ja tarvittaessa kaapelinnäyttö, jolloin kaapelien sijainti merkitään maalillä maanpinnalle.
Kaapelikartat ovat yleisimmin mitoitettuja kyseisen laitoksen toimesta. Viemärit ja vesijohdot pääsääntöisesti ei. Sijainti saattaa heittää vanhasta viemäröintisuunnitelmasta jopa metrejä.
Viemärinkuvausfirmat pystyvät paikallistamaan sijainnin lähettimellä, joka kulkee putkessa hyvinkin tarkkaan. Sisäpuolelta voidaan mitata vesijohtojen ja viemärien sijaintia useasti jos niitä on näkyvissä. Ulkopuolelta voidaan päätelmiä suorittaa kaivoista ja katsomalla niihin sisään mistäpäin putket kaivoon tulevat.
Kaapelit ym. johdot voidaan kaivaa turvallisesti esiin puken suuntaisesti, poikittain kaivamalla vesijohtokin katkeaa yhdessä vilauksessa.
Vesijohdon sulkumahdollisuus olisi hyvä selvittää, ennen salaojituskaivuihin ryhtymistä, jotta sulkeminen tapahtuisi ilman venttiiliä etsimättä ja talon kellari ei täyttyisi tuhoisasti vedellä.
Yleensäkin kaivuutoimenpiteet tulisi aloittaa purkuaukosta, jolloin myös mahdollinen taivaalta satava vesi voisi poistua ongelmitta kaivannosta tarpeen vaatiessa.
Mikäli kaivuuta ei pysty jostain syystä aloittamaan purkuaukosta, olisi syytä vähintään varata pumppu, jolla ylimääräistä vettä voisi tarvittaessa rivakasti pumpata pois.
Patolevyt kannatta unohtaa ja turvautua paremmin toimiviin salaojittaviin lämmöneristeisiin.

[Tornados]

Sitä mieltä itsekin, että jos jotain tehdään, niin tehdään se sitten samalla vaivalla kerralla kunnolla eikä vähän sinne päin.

Vaikuttaa melko suurelta ja työläältä projektilta. Mutta arveluttaa, kun kellarissa on saunatilat, että mitäköhän mahtaa paneelien takaa löytyä edellisen asukkaan jäljiltä, kun sokkelissa ei ole muuta kuin pikeä ja salaojista ei mitään tietoa. Yhdessä rakentamattomassa huoneessa sokkelin puoleinen seinä alhaalta kostea ja homeessa. Sinne vähän suunnitellut takkahuoneen tapaista, mutta pitäisi tosiaan ensin saada nuo kosteudet kuriin.

[alma73]

Näitä lukiessa alan pikkuhiljaa mennä paniikkiin...
Tuli tunne, että patolevy on suoraan saatanasta. Ja just sitä meille on nyt laitettu. (plus styroksit, suojakankaat, sorat - anturan päällä pikeä ja sitä-jotain-matskua-joka-kuumentamalla-liimattiin-paikalleen. niin ja tietty ne salaojaputket.)

Olen täysin maallikko tässä asiassa enkä ymmärrä, miten ihmeessä rakenne-, lvi- ja kvv-suunnitelijat olisivat voineet tehdä meille niin ilkeän tempun, että olisivat suunnitelleet muutaman vuoden sisällä tuhoon tuomitun sokkelin/kellarin eristysrakenteen - tietäen, että aiomme tehdä kellariin saunan ja pesutilat, takkahuoneen etc. Siis laattaa ja ties mitä kellarin sisäpintoihin. Eikä meitä nyt ihan niin vaan jymäytetä, sillä isäntä itsekin on rakennusalalla. Tosin onko tuo nyt sitten tae mistään (hmm, aviosovun säilymiseksi on tosin parasta pitää moiset mölyt omana tietonaan
)

Onko siis minua huijattu? Mitä minä en ymmärrä? Mitään...
Homehtuuko kellarimme? Olisiko savet pitänyt jättää kuoppaansa? Menikö kaikki eurot taivaan tuuliin?

[Matti Alander]

Paniikkiin ei tarvitse mennä ulkopuolen ratkaisujen takia.
Sisäpuolen ratkaisut täytyy tehdä ulkopuolen ratkaisun mukaan.
Kahta tiivistä pintaa molemmin puolin kellarinseinää tulisi välttää.
Ympäristöministeriön C 2 suunnitteluohjeen mukaan tulee suunnittelijan suunnitella samanaikaisesti myös rakenteen kuivuminen. Harvemmin suunnitelmissa on näkynyt, oikeastaan todella harvoin.
Suunnittelua myös sotkee jonkin verran ohjeet, jotka on tehty pääsääntöisesti uudisrakentamista varten ja korjausrakentaminen vaatii pääsääntöisesti toisenlaisia ratkaisuja.
Kosteuteen liittyvät asiat ovat lisäksi varsin monimutkaisia ja niihin vaikuttavat monet tekijät samanaikaisesti.
Remonttipuolella ratkaisuja vielä tehdään paljolti naapurin tai rautakauppiaan neuvoilla ja suunnitelmat puuttuvat kokonaan.
Olisi hyvä jos yhteiskunta saisi aikaiseksi ohjeet korjausrakentamiseen erikseen, josta selviäisi yksityiskohtaisesti, miten korjatessa kosteusasiat otetaan hallintaan. Näin voitaisiin ehkä välttää paljonkin turhaa rahanmenoa ja terveyshaittaa.
Tällä hetkellä tietoa on, mutta se on hyvin hajanaista ja useimmiten tavallisen korjaajan saavuttamattomissa.
Myös aivan liian moni alan koulutettu ammattilainen ei päivitä tietojaan käytännössä laisinkaan, koska se on vapaaehtoista.

[Hower]

Näitä lukiessa alan pikkuhiljaa mennä paniikkiin...
Tuli tunne, että patolevy on suoraan saatanasta.
Homehtuuko kellarimme? Menikö kaikki eurot taivaan tuuliin?

Ei.
Ei.
ja Ei.

Fuktisol-markkinoinitia lukiessa tulee kyllä mieleen että noin käy.
Selaa vähän enmmänkin näitä kellarikeskusteluja niin ehkä helpottaa.
Nimim. "homeeton ja terve patolevykellari"


Kyllä Matti Alander asiantuntevaa, mietittävää ja kaikille hyödyllistä tekstiä kirjoittaa, minä vaan pyrin kyseenalaistamaan kaiken ja pähkäilen vaihtoehtoja........

[nostokoukku]

Kuinkas kallista tuo fuktisol levy on. Olisi tarkoitus viikon päästä aukoa seinät auki ja uusia salaoja järjestelmä. Pikkasen on hakusessa että tekisikö patolevy tekniikalla vai käyttäisikö tuota fuktisolia ? Maan siirrot näyttelee tässä suurinpia kustannus eriä??!. Saako Lahdesta mistään tuota levyä vai tarviiko tilata turusta? Sanokaas kokeneemmat että kunpi se nyt tulee halvemmaksi siten että siitä tulee myös hyvä. Kellarissa lattian kautta kapilaari ongelmia ja tarkoitu s aloittaa pajoitus ulkoa päin.
Kellarin seinissä on lämpötiili vuoraus eikä tuolle olisi tulevaisuudessakaan tehdä mitään korkeintaa uusi kalkkimaali päälle. Lattiat aukeisi ensi kesänä jos rahnaa jää.

[Hower]

Tähän alkuperäiseen tai aiempaankin juttuun:
Massanvaihto seinänvierustalle patolevyä vasten, käytännössä koko kaivanto. Minkä vuoksi rakennustekniseltä kannalta ? (unohdetaan nyt ne määräykset :)

- tarkoitus ei kai ole valuttaa pintavesiä sitä kautta salojaan, salaojathan ovat pohjavettä varten.

Vedenpaine savimaasta seinää vasten?
- jos ylimääräistä vettä punkee patolevyjen saumoista niin valuuhan se alas näppylöitten välistä salaojiin.

Meillä salaojien ympärillä on toki sepeliä, mutta vanhat savet on iloisesti losautettu takaisin seinän viereen patolevyä vasten. Itte en tosin tehnyt sitä, mutta mietinpähän vaan miksi ne olisi pitänyt kuorma-autoilla ajaa jonnekin huitsin nevadaan?