Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Salaojaremonttia tässä suunnittelen ja pohdin, kun alunperin oli sellainen ajatus, että isoimmasta remontista aloitetaan ja siirrytään sitten niihin muihin. Johtokarttaotteen tilasin vesilaitokselta, ja tietenkin kaupungin sadevesiviemäri menee toisella puolella tietä. Tie päättyy tietenkin umpikujaan, joten sen poikkaiseminen ei varmaankaan ole ihan halpa juttu.
Isäni on sitä mieltä, että imeytyskenttä ei missään nimessä ole toimiva ratkaisu, koska vesiä ei silloin saada pois tontilta. Ymmärrän periaatteen, mutta toisaalta, kellari on melko kuiva, sinne on "pahimpina" päivinä valunut kellarinoven kynnyksen alta ehkä litran verran vettä. Kellaria ei ole koskaan tarkoitus ottaa asumiskäyttöön, asun talossa yksin ja jos jotain lisätilaa kaipaan, rakennan sen ennemmin yläkertaan. Kellari on siis kylmää tilaa ja saa sellaiseksi jäädäkin.
Onko kenelläkään kokemusta imeytyskenttään tehdyistä salaojista, pitävätkö kellarin kuivana vai tuleeko ikiliikkujaefekti, jolloin talolta poispäin johdetut vedet palaavat aina takaisin talon viereen, koska eivät poistu tontilta? Periaatteessa pitäisin järkevämpänä liittyä tuohon kaupungin sadevesiviemäriin, mutta jos se maksaa kymppitonnin lisää, en pidäkään enää ajatuksesta niin kovin. Entäpä onko muita vaihtoehtoja kuin imeytyskenttä tai liittyä kaupungin verkkoon? Maa tontilla on savimaata.
Mielessä on toki käynyt nyt sitten sellainenkin ajatus, että josko talo seisoisi paikallaan vielä muutaman vuoden ilman noita salaojiakin, kun se tuossa on kuitenkin miltei 60 vuotta tönöttänyt. Jossain vaiheessa nuo salaojat on varmastikin pakko laittaa, mutta yhden ihmisen kukkarossa 15-20 tonnin salaojaremontti tuntuu jo sen verran, että se syö kyllä koko tämän kesän remppabudjetin.
Ajatuksia suuntaan tai toiseen?
Isäni on sitä mieltä, että imeytyskenttä ei missään nimessä ole toimiva ratkaisu, koska vesiä ei silloin saada pois tontilta. Ymmärrän periaatteen, mutta toisaalta, kellari on melko kuiva, sinne on "pahimpina" päivinä valunut kellarinoven kynnyksen alta ehkä litran verran vettä. Kellaria ei ole koskaan tarkoitus ottaa asumiskäyttöön, asun talossa yksin ja jos jotain lisätilaa kaipaan, rakennan sen ennemmin yläkertaan. Kellari on siis kylmää tilaa ja saa sellaiseksi jäädäkin.
Onko kenelläkään kokemusta imeytyskenttään tehdyistä salaojista, pitävätkö kellarin kuivana vai tuleeko ikiliikkujaefekti, jolloin talolta poispäin johdetut vedet palaavat aina takaisin talon viereen, koska eivät poistu tontilta? Periaatteessa pitäisin järkevämpänä liittyä tuohon kaupungin sadevesiviemäriin, mutta jos se maksaa kymppitonnin lisää, en pidäkään enää ajatuksesta niin kovin. Entäpä onko muita vaihtoehtoja kuin imeytyskenttä tai liittyä kaupungin verkkoon? Maa tontilla on savimaata.
Mielessä on toki käynyt nyt sitten sellainenkin ajatus, että josko talo seisoisi paikallaan vielä muutaman vuoden ilman noita salaojiakin, kun se tuossa on kuitenkin miltei 60 vuotta tönöttänyt. Jossain vaiheessa nuo salaojat on varmastikin pakko laittaa, mutta yhden ihmisen kukkarossa 15-20 tonnin salaojaremontti tuntuu jo sen verran, että se syö kyllä koko tämän kesän remppabudjetin.
Ajatuksia suuntaan tai toiseen?
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Jos kellarin käyttötarkoitusta ei ole aikeita muuttaa ja kosteuskaan ei siellä ole häiritsevää ollut niin mielestäni mitään pakottavaa syytä niiden salaojien laittamiseen ei tosiaankaan ole. Priorisoi salaojat listan pohjalle ja investoi se 15k johonkin muuhun...
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Vaikka se mielikuva foorumia lukiessa saattaa tulla, niin ei salaojien laittaminen mitenkään pakko ole. Jos kellari pysyy kuivana?, niin turhaa rahanhaaskausta. Eikä salaojat pintavesien kellariin valumista estä. Salaojat ovat pohjaveden nousua varten
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Kapillaarikatkoahan tuolla kellarin lattian alla ei ole, joten sieltä (lattiasta) nousee jonkin verran kosteutta välillä, ei kuitenkaan lammikoiksi tms. Sen verran sitä nousee, että polttopuita olen säilyttänyt pressun päällä. Onko tämänkaltainen kosteudennousu haitallista? Kellariin lisättiin viikko sitten kaksi korvausilmaventtiiliä ja tällä hetkellä siellä on suorastaan rutikuivaa :)
Mitä olen naapuritaloja kytännyt, (ja minähän olen :D) aika harvalla näyttää olevan salaojitukset tehtynä, ne, joilla on, pilkistää patolevyä sokkelin alareunasta.
Mitä olen naapuritaloja kytännyt, (ja minähän olen :D) aika harvalla näyttää olevan salaojitukset tehtynä, ne, joilla on, pilkistää patolevyä sokkelin alareunasta.
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Salaojien tarkoitus on pitää pysyvä tai väliaikainen pohjaveden pinta perustusten alapuolella. Salaojat poistaa myös tehokkaasti sulamisvedet.
Purkupää tulee olla aina salaojaa alempana, jotta salaojitus toimii. Imetyskentän ongelmana on juuri tuo pohjavesi. Eli jos pohjavesi on niin ylhäällä että se ylettyy salaojiin, niin silloin tasaisessa maastossa imetyskenttäkin on veden vallassa. Rinnetontilla imetyskenttä voisi toimia, mutta kannattaa purkaa mielummin kaupungin putkeen tai ojaan.
Meidän rinnetontilla salaojat purkaituivat imetyskenttään -> ei toiminut. Kaivoin lapiolla uuden putken ojaan ja keväisin purkupäästä tulee kuukauden verran sulamisvettä, mutta muutoin pohjavesi on pysyvästi alhaalla. Meillä ei tosin ole kellaria.
Purkupää tulee olla aina salaojaa alempana, jotta salaojitus toimii. Imetyskentän ongelmana on juuri tuo pohjavesi. Eli jos pohjavesi on niin ylhäällä että se ylettyy salaojiin, niin silloin tasaisessa maastossa imetyskenttäkin on veden vallassa. Rinnetontilla imetyskenttä voisi toimia, mutta kannattaa purkaa mielummin kaupungin putkeen tai ojaan.
Meidän rinnetontilla salaojat purkaituivat imetyskenttään -> ei toiminut. Kaivoin lapiolla uuden putken ojaan ja keväisin purkupäästä tulee kuukauden verran sulamisvettä, mutta muutoin pohjavesi on pysyvästi alhaalla. Meillä ei tosin ole kellaria.
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Itse olen hommannut muovisia kuormalavoja polttopuita varten, ja siivonnut puusälän puuvarastojen lattioilta pari kertaa vuodessa. Ei tule niin helpolla haju- ym. haittaa.DumBlonde kirjoitti:Kapillaarikatkoahan tuolla kellarin lattian alla ei ole, joten sieltä (lattiasta) nousee jonkin verran kosteutta välillä, ei kuitenkaan lammikoiksi tms. Sen verran sitä nousee, että polttopuita olen säilyttänyt pressun päällä.
Bändikämppään rakensin puusta ja lastulevystä korokelattian, mutta puisten jalkojen alle laitoin kunnon bitumihuovan palaset. On toiminut hyvin, koska vesi ei koskaan lainehdi lattioilla, lattia vain kostuu toisinaan jonkun verran. Ja lattiapalat ovat erilliset, joten purkaminen on helppoa. En uskaltaisi kiinteitä rakennelmia tehdä ilman kapillaarikatkoa (joka löytyy kodinhoito- ja saunaosastolta).
T. Mustakorppi
-
tessu
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Niin eipä tuossa sitten kerrottu millanen tontti on?
on se eriasia jos on rinteessä tai tasamaalla,onko se savea,soraa,kalliota? kaikki nuokin myös ratkaisee mitä kannattaa tehdä ja jollei sitä vettä kellariin ole tullu niin tuskimpa sitä tulee tulevaisuudessakaan ja jos ei asuinkäyttöä havittele niin pieni kosteus kyllä kellarissa sallitaan
on se eriasia jos on rinteessä tai tasamaalla,onko se savea,soraa,kalliota? kaikki nuokin myös ratkaisee mitä kannattaa tehdä ja jollei sitä vettä kellariin ole tullu niin tuskimpa sitä tulee tulevaisuudessakaan ja jos ei asuinkäyttöä havittele niin pieni kosteus kyllä kellarissa sallitaan
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Maa on savea, kuten jo kerroinkin, ja tontti on tasamaata.tessu kirjoitti:Niin eipä tuossa sitten kerrottu millanen tontti on?
on se eriasia jos on rinteessä tai tasamaalla,onko se savea,soraa,kalliota? kaikki nuokin myös ratkaisee mitä kannattaa tehdä ja jollei sitä vettä kellariin ole tullu niin tuskimpa sitä tulee tulevaisuudessakaan ja jos ei asuinkäyttöä havittele niin pieni kosteus kyllä kellarissa sallitaan
Mistä olet noita muovilavoja hommannut? Olen myös miettinyt, että ne olisivat käteviä, mutta en tiedä, mistä niitä alkaa haeskelemaan.korppi kirjoitti:
Itse olen hommannut muovisia kuormalavoja polttopuita varten, ja siivonnut puusälän puuvarastojen lattioilta pari kertaa vuodessa. Ei tule niin helpolla haju- ym. haittaa.
Bändikämppään rakensin puusta ja lastulevystä korokelattian, mutta puisten jalkojen alle laitoin kunnon bitumihuovan palaset. On toiminut hyvin, koska vesi ei koskaan lainehdi lattioilla, lattia vain kostuu toisinaan jonkun verran. Ja lattiapalat ovat erilliset, joten purkaminen on helppoa. En uskaltaisi kiinteitä rakennelmia tehdä ilman kapillaarikatkoa (joka löytyy kodinhoito- ja saunaosastolta).
T. Mustakorppi
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Saattoi olla tämä:Mistä olet noita muovilavoja hommannut? Olen myös miettinyt, että ne olisivat käteviä, mutta en tiedä, mistä niitä alkaa haeskelemaan.
http://www.zymotec.fi/1/catalog/poistoerat/
T. Mustakorppi
-
umbrawhite
- Jäsen

- Viestit: 99
- Liittynyt: Su Maalis 16, 2008 21:38
- Paikkakunta: Porvoo
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Jos pihalla on kaivo niin laita sinne uppopumppu ja pumppaa letkulla tyhjäksi sadevesiviemäriin. Laskee pohjaveden tasoa hyvin ja syvemmältä kuin salaojat.
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Kiitos vinkistä, tosin tuollaiseen toimenpiteeseen ei taida juuri nyt olla tarvetta, kellarissa on aivan rutikuivaa juuri nyt.umbrawhite kirjoitti:Jos pihalla on kaivo niin laita sinne uppopumppu ja pumppaa letkulla tyhjäksi sadevesiviemäriin. Laskee pohjaveden tasoa hyvin ja syvemmältä kuin salaojat.
Vielä kaipailisin mielipiteitä, uskaltaako nuo salaojat nyt sitten toistaiseksi jättää tekemättä ja palata asiaan jahka on ensin saatu muuta remonttia tehdyksi? (Tarkoittaa muutaman vuoden kuluttua...)
- gretheline
- Jäsen

- Viestit: 367
- Liittynyt: Su Tammi 29, 2012 12:56
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Kotisivu: http://villabahnhugel.blogspot.fi/
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Kun talo on seissyt niillä sijoillaan ilman salaojia ja ongelmitta sen noin 60 vuotta, niin ei se nyt muutamassa vuodessa ole siitä mihinkään lähdössä -- tai jos se olisi lähtöä tekemässä, niin ainakin selvät merkit siitä olisivat näkyvissä.DumBlonde kirjoitti:umbrawhite kirjoitti:Vielä kaipailisin mielipiteitä, uskaltaako nuo salaojat nyt sitten toistaiseksi jättää tekemättä ja palata asiaan jahka on ensin saatu muuta remonttia tehdyksi? (Tarkoittaa muutaman vuoden kuluttua...)
Jos siellä ei mikään parhaillaan ole rikki tai särkymässä tai haittaa aiheuttamassa, niin mitä sitä suotta hirveitä rahasummia maan alle syytämään? Meillä salaojia ei ole, pohjavesi on pihakaivon vedenpinnan tason perusteella noin 4 metrin syvyydessä ja kellari ei lainehdi, mitä nyt hieman kosteutta nousee lattiaan ja seinien alaosiin keväisin, mutta se johtuu ennemminkin räystäskourujen puutteesta ja maanpinnan kallistuksien ongelmista kuin salaojien puutteesta. Harmia siitä ei ole kun pitää pinnat sellaisina että ne kostuessaan pääsevät myös kuivamaan ja lisäksi huolehtii kaiken orgaanisen pois kosteuden tieltä. Rahaa menee varmasti aivan riittävästi muuhunkin joten ne salaojat ei ole meilläkään ihan ensisijaisten eikä toissijaistenkaan rahareikien joukossa, vaan ne laitetaan mahdollisesti sitten jos on tarve kaivaa seinänvierukset auki muista syistä kuten kellarikerroksen lisäeristysprojektin yhteydessä, joka taas voisi tulla kyseeseen jos sinne varsinaista lämmintä tilaa ryhdytään tekemään.
Minua on jokunen insinööri jopa varoitellut, että salaojia ei pidä lähteä suin päin tekemään, ei varsinkaan savimaahan, koska se maaperän aika äkillinen kuivuminen voi saada talon perustuksen liikkumaan ei-toivotulla tavalla ja pahimmassa tapauksessa aiheuttaa isojakin halkeamia sokkeliin, eli kannattaa tosiaan ajan kanssa harkita että onko se ylipäätään tarpeen (ei jos kellari on kuiva eikä käyttötarkoitusta ole ajatuksena muuttaa) ja jos on tarpeen (esimerkiksi asuintiloja kellariin tehtäessä), niin varsinkin savimaalla se on viisainta suunnitella tarkoin ja kartoittaa tilanne ettei sitten muutaman ajan päästä tarvitse alkaa särkynyttä sokkelia ja/tai pahoin kallistunutta taloa korjaamaan. Kaksipiippuinen juttu siis, mutta mikään kiire niillä salaojilla ei todellakaan ole ellei ole havaittavissa salaojien puutteen aiheuttamia selviä ongelmia, poikkeuksena tilanne jossa kellariin tehdään asuintiloja.
"...ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Kiitos, gretheline, samalla rohkaisevasta ja pelottavasta viestistäsi :D
Ehkäpä tässä nyt sitten uskaltaa lykätä tuota salaojaremonttia hamaan tulevaisuuteen, tai ainakin nyt jättää sen tältä kesältä väliin ja seurailla tilannetta. Noita muovilavoja voisin hommata polttopuille niin ei pääse tuo maasta nouseva kosteus homehduttamaan puita sitten.
Kiitos kaikille kommentoijille, kommentoida toki saa lisääkin jos keksii kommentoitavaa :)
Ehkäpä tässä nyt sitten uskaltaa lykätä tuota salaojaremonttia hamaan tulevaisuuteen, tai ainakin nyt jättää sen tältä kesältä väliin ja seurailla tilannetta. Noita muovilavoja voisin hommata polttopuille niin ei pääse tuo maasta nouseva kosteus homehduttamaan puita sitten.
Kiitos kaikille kommentoijille, kommentoida toki saa lisääkin jos keksii kommentoitavaa :)
Re: Salaojat imeytyskenttään vai kaupungin sadevesiviemäriin?
Mä jättäisin salaojat tekemättä, kerta mitään ongelmaa ei kosteuden kanssa ole ollut. Katselet rauhassa onko niille oikeasti tarvetta.
Meidän talossa ei salaojia ole, rakennettu v.-28, ja muutettaessa tähän pitkäaikainen asukas sanoi että joka kevät on kellarissa ollut vettä. Kaivettiin sitten kaadot talosta poispäin, vuosien varrella kun oli talon vierustaan maata alkanut kerääntymään, ja sadevesille tehtiin talon yhdelle seinustalle salaoja noin parin metrin päähän talosta (että loivasta rinteestä valuva vesi stoppaisi siihen eikä jatkaisi talon seiustalle asti), ja ongelma oli hoidettu sillä. Ollaan asuttu vuodesta -05 tässä, eikä kertaakaan ole vesiä kellariin keväällä tullut kaatojen kaivamisen jälkeen. Eikä maasta nouse edes kosteutta kellariin, kun pitkään paikoillaan olleen jätesäkin allekaan ei ollut kosteutta muodostunut. Joku hätäisempi olisi turhaan saattanut salaojat kaivaakin jo.
Ja samaa mieltä grethelinen kanssa tuosta savimaa+salaoja-yhdistelmästä. Savi voi kuivua liikaa ja siitä seurauksena talo kallistua/painua ajan kanssa.
Meidän talossa ei salaojia ole, rakennettu v.-28, ja muutettaessa tähän pitkäaikainen asukas sanoi että joka kevät on kellarissa ollut vettä. Kaivettiin sitten kaadot talosta poispäin, vuosien varrella kun oli talon vierustaan maata alkanut kerääntymään, ja sadevesille tehtiin talon yhdelle seinustalle salaoja noin parin metrin päähän talosta (että loivasta rinteestä valuva vesi stoppaisi siihen eikä jatkaisi talon seiustalle asti), ja ongelma oli hoidettu sillä. Ollaan asuttu vuodesta -05 tässä, eikä kertaakaan ole vesiä kellariin keväällä tullut kaatojen kaivamisen jälkeen. Eikä maasta nouse edes kosteutta kellariin, kun pitkään paikoillaan olleen jätesäkin allekaan ei ollut kosteutta muodostunut. Joku hätäisempi olisi turhaan saattanut salaojat kaivaakin jo.
Ja samaa mieltä grethelinen kanssa tuosta savimaa+salaoja-yhdistelmästä. Savi voi kuivua liikaa ja siitä seurauksena talo kallistua/painua ajan kanssa.


