Liian myöhäinen lattialautojen asennusajankohta?

[itokt]

Alkaisi tilanne olla yläkerran huoneessa jo siinä vaiheessa, että vanhan lastulevylattian voisi purkaa pois ja laittaa tilalle uudet lattialaudet.

Talvihan alkaa olla takana ja lumet on sulamassa, joten ollaanko jo auttamattomasti liian myöhässä puulattian asennuksen osalta? Jos siis nyt asennan laudat (tai itse asiassa parin viikon päästä), niin onko ilmankosteus jo liian suuri ja ensi talvena on nähtävissä railot maan uumeniin (kenties kiinaan asti)?

Entäpä jos käyttäisi huoneessa ilmankuivaajaa asennuksen aikana. Voisiko tällä saada kuuman kosteasta kuuman kuivan paikallisen ekosysteemin?

[Pekka Huhta]

Kyllähän lattian voi tehdä vaikka kesähelteillä, ei se siitä ole kiinni. Kyllähän nyt selvästi kosteampaa on kuin tammikuussa, mutta jos teet lattian huolellisesti ja tiukaksi niin ei se siitä pilalle mene. Eikä se hyvä ole luunkuivastakaan tehdä: Liian kuivaksi tehty lattia puristuu sitten syyskosteilla liiankin tiukaksi niin että laudanreunat puristuvat kasaan ja sitten niitä rakoja kuitenkin taas seuraavina vuosina on.

Pekka

[PetteriKivimäki]

Asensin viime kesänä (en viitsinyt jättää yläkertaa puoleksi vuodeksi ilman lattiaa ) Kyyjärven sahan 50 mm. lattialaudoista lattian ja pieniä rakojahan tuohon tuli. Mutta nätti on rakoineenkin. Kesällä maali pintaan ja saa olla raotkin, en ala kittaamaan umpeen.

Eräs toinen kenkku puoli kosteana kesänä asennuksessa on: saattaa pontit mennä ihan helvatin tiukoiksi -siis ihan mahdottoman tiukoiksi kerrassaan- mun oli pakko ottaa välillä pikku nokkahöylä ja höyliä pikkasen siivua urospontista. Minkähän vuoksi pontit pitää olla niin sadistisen tiukat joskus?

[Karhis]

Moro.

Meillä pistettiin lattiat viime kesänä (joka ei ihan se kuivin ollut) heinä elokuussa....
Eikä niihinkään rakoihin ole vielä kukaan pudonnu Lattiapuita tosin kyllä kuivateltiin koko talvi taapelissa, oli kyllä aie ne lattiaan talviaikaan laittaa, mutta kun aina ei mene niinkuin suunniteltu on. Ihan hyvä tuli, maalasin nyt talvella ja yritin kyllä rakoihin maaliakin saada, vaan vähän vaikeeta on. Mutta eipä nuo niin silmään kiillä tuolta, mattojen alta.

Meillä keittiön ilmankosteusmittari näyttää vasta 37% kosteeta, 22 astetta keškimäärin, eikä viel ole kertaakaan puikannut yli 40% joten ei täs viel kovin kosteet kelitkään ole.

Riikka

[Limes]

Mää näkisin että soon enempi kiini niiden lattialautojen kosteudesta vielä tähän aikaan vuodesta.
Notta joko ne on hankittu ? Jos on,niin missä säilytetty ja kuinka kauan.

[itokt]

Ei ole vielä hankittu, koska seuraavaksi on vuorossa vanhan lattian purku. Nyt tosin jo etsin mistä sopivia lautoja löytyisi. Tarkoitus olisi hankkia erikoiskuivattua lautaa, joka avataan paketista vasta asennuksen yhteydessä. Onkohan tämä nyt sitä mitä voisi asentaa myös subtrooppisessa ympäristössä, jos riittävää vauhtia pitää?)

[kkuula]

Kyl siitä hyvän saa jos vain saat kunnolla kuivattua lankkua jostain eli 6-8% ja HETI välittömästi lattiaan kiinni.
Riippuen käytetyn puun laadusta tulee lattia rakoilemaan enempi tai vähempi jokatapauksessa, Hyvällä kuivauksella ja huolellisella asennuksella saa kyllä minimoitua rakoilua.

Ponttien ylenmaallinen tiukkuus johtuu lankkujen kostumisesta höyläyksen jälkeen ellei niitä sitten ole alunperinkin höylätty ylitiukoiksi.
Kesäkostealla säällä tuollainen 6-8% asti kuivattu puutavara ottaa kosteutta muutamssa vuorokaudessa useamman prosentin ja pontit alkaa ahdistaa..

[PetteriKivimäki]

Niin näköjään täältäpäin olet; sinuna kääntyisin Kyyjärven sahan puoleen, todella nättiä tavaraa myyvät ja toimittavat kotipihalle:

http://www.ponttiset.com/

Niin tosiaan tuon yläkerran lattialaudan tiukka pontti saattoi johtua siitä, että laudat olivat mulla kesäkuusta heinäkuuhun sisällä odottamassa lattiaan laittoa ja ilmankosteus oli sisälläkin melkoinen. Toinen vaihtoehto on tietty se, että sain parinkymmenen neliön ylijäämälattiamateriaalin todella halvalla kakkosluokan hinnalla.

Ostin parin neliön tilapäisvessaan Finforestin lattialautaa jostain Starkilta, Puukeskukselta tms. Sitä en laittaisi omaan talooni; mikroviisteet reunoissa ärsyttää ja lisäksi kun puutavaraa vertaa varaosatalosta purkamaani alakertaan tulevaan yli 70-vee vanhaan lattialautaan, niin niin:



Toi Vinvorestin tavara on hötön lisäks väärin sahattua.

[Limes]

Notta tarkootit väärin höylättyä...siis sydänpuu eri päitten kuin ns. ennen vanhaan. Tolleen ne on kyllä Kyyjärvenkin laurat höylätty,ainakin
nää mun lattioissa olevat.Vähän harmittaa mut onneks on vaa lattia
Oiskoon syy että noin tulee sellainen hiottu ja lakattu lattia tasaisempi ?

[Limes]

Ei ole vielä hankittu, koska seuraavaksi on vuorossa vanhan lattian purku. Nyt tosin jo etsin mistä sopivia lautoja löytyisi. Tarkoitus olisi hankkia erikoiskuivattua lautaa, joka avataan paketista vasta asennuksen yhteydessä. Onkohan tämä nyt sitä mitä voisi asentaa myös subtrooppisessa ympäristössä, jos riittävää vauhtia pitää?)

Niin mainittakoon että nuo Kyyjärven laudat tulee yhtenä nippuna joka on paketoitu säänkestävään pakettiin. Eli kiedottu muoviin joka pitää kyllä sadetta,mutta
ei estä ilman kosteutta. Eli ne on saatava heti pihalta sisälle ja sen perään suosituksen mukaan heti lattiaan. Ei taida kukaan toimittaa hermeettisesti
pakattua puutavaraa. Eli mestat pitää olla mihin kantaa ja koolaukset/mahdolliset ilmansulkupaperit niin valmiina että heti pääsee lattiaa tekemään.

[PetteriKivimäki]

Niin, olenko väärässä aatellessani, että lattialautaa ei sais höylätä noin sydänpuoli ylöspäin kuin tuossa Finforestin puussa? Tää epäilys juontaa juurensa kuivuessaan rumasti "auki räpsähtäneestä" lattialaudasta vanhempieni kesähuvilalla..

[Limes]

Niin, olenko väärässä aatellessani, että lattialautaa ei sais höylätä noin sydänpuoli ylöspäin kuin tuossa Finforestin puussa? Tää epäilys juontaa juurensa kuivuessaan rumasti "auki räpsähtäneestä" lattialaudasta vanhempieni kesähuvilalla..

Oiskoon puunjalostusteollisuuden käytännöt muuttuneet ? Ja jos niin miksi ? Valmistustekninen vaiko se että lopputulos on tasaisempi...eli yläpuoli kovertuu vähemmän kuin kupertuu kun kiinitetään laudat reunasta... Eli sydänpuoli ylöspäin höylätyissä koolaus pistää luontaista muutosta vastaan.

Mitä sain eteisen lattiasta kuikuiltua niin sydänpuoli ylhäällä on 90-lukulaisissakin Kyyjärven laudoissa.
Sen sijaan 60-luvun vanhat lankut tuvassa oli sydänpuoli alaspäitten,mikä tuntuu visuaalisesti oikealta kun aikanaan kupertuu silleen somasti.

Ei kyllä tullut mieleenkään kysyä lautoja tilatessa kun oletin että nykyäänkin olisi sydänpuoli alaspäitten. Löytyy kyllä yhdestä huoneesta 2000 luvun mökkilautaa
joka taas on höylätty sydänpuoli alaspäin. Ja lievää kupertumista onkin havaittavissa.

[PetteriKivimäki]

Jaa väärässä olin: on vanhoissa yläkerrasta puretuissa 50-luvun laudoissakin sydänpuuta ylöspäin. Ja ihan suorina, ilman "aukiräpsähtelyä" ja tasaisest kuluneina ovat pysyneet..

[markokoo]

Jaa väärässä olin: on vanhoissa yläkerrasta puretuissa 50-luvun laudoissakin sydänpuuta ylöspäin. Ja ihan suorina, ilman "aukiräpsähtelyä" ja tasaisest kuluneina ovat pysyneet..

Meillä on kaikki lattiat höylätty sydänpuoli ylöspäin, vanhat 20-, 50- ja -70 luvuilta ja uudet Tuulipuun laudat.
Perustelut tuohon sydänpuoli alaspäin tuossa tullut ja jostain kirjastakin lukenut tästä vaihtoehdosta, mutta ei se mitenkään pääsääntö oman kokemuksen mukaan ole ollut ennenkään. Voi olla aluekohtaisia erojakin paljon.

[benicio]

Onko muuten jotenkin niin, että laudan kosteusprosentti ja kutistuminen eivät ole suoraan verrannollisia, vaan lauta kutistuu juuri niillä viimeisillä prosenteilla (alle 10%) enemmän mm/% kuin kosteampana (10-15%)? Toki tässä kutistumisessa ja turpoamisessa on myös rajansa.