Meitsi lämmitti kuluneen talven puretulla ja 33 cm mittaiseks pätkityllä vanhalla vinolaudoituksella ja lämmitän kaks seuraavaakin vuotta. 33 cm palasia tuli nimittäin noin 6 400.
Nätisti ja ilmavasti liiterissä. Ihan lämpimäks saa uunit ala- ja yläkerrassa. Innostuin tässä eräänä päivänä nousuhumalassa lappamaan kläpiä ja kokeilemaan kuinkahan kuumaksi pönttiksen saa kolmella pesällisellä - sai; torpassa oli 23,6 astetta neljän metrin päässä uunista ja uunin kylki aika kuuma..
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
Luigi kirjoitti:Nuohousväli pääsi lipsahtamaan puoleentoista vuoteen viime vuonna. Ei kuulemma ollut nokea hormeissa kummoisesti
Kuinka iso hormi sinulla on Puolen kiven hormi ja sisäpiippu, ja nuohota saa ennemminkin puolentoista viikon kuin vuoden välein. Eikä ole harrastettu kitupolttoa, vaan läpät reilusti auki. Roskiakaan ei ole poltettu yhtään, vaan tuo on saatu aikaiseksi ihan koivuklapeilla.
Itse kun tekee, niin saa juuri sellaisen kuin sattuu tulemaan.
ramirez kirjoitti:Itse lämmittänyt 13 vuotta sekapuulla missä lepän osuus huomattava.
Pääasia että polttaa vähintään ylivuotista puuta.
Tällähetkellä polttelen 2 vuotta kuivanutta ja siitä loppukasasta riittää vielä ainakin pariksi vuodeksi.
Mikä etu tuosta ylivuotisesta saadaan?
EDIT - jos puun kuivuminen kiinnostaa niin kannattaa lukea koko juttu
ramirez kirjoitti:Itse lämmittänyt 13 vuotta sekapuulla missä lepän osuus huomattava.
Pääasia että polttaa vähintään ylivuotista puuta.
Tällähetkellä polttelen 2 vuotta kuivanutta ja siitä loppukasasta riittää vielä ainakin pariksi vuodeksi.
Mikä etu tuosta ylivuotisesta saadaan?
EDIT - jos puun kuivuminen kiinnostaa niin kannattaa lukea koko juttu
Se etu että poltetaan kuivaa puuta, luki ihan mitä tahansa noissa jutuissa.
Jos teet keväälä puut ja alat niillä syksyllä lämmitämään niin ulkokuivauksessa olleet ei ole kuivia.
On ihan omakohtainen kokemus.
^Ylivuotisuudesta ovat asiantuntijatkin erimielisiä. Kävin männä viikonloppuna kuuntelemassa arkkitehti/tulisijatutkija Heikki Hyytiäistä, joka nimenomaan varoitteli koivun ylivuotisuudesta: mikrobikasvusto kuulemma vaan lisääntyy koivussa turhaan jos sitä liian kauan säilyttelee.
Eli hänen vinkkinsä olivat nimenomaan koivulle: puiden kaato aina helmi-maaliskuussa, samantien pilkkominen ja kasaus katettuun tilaan johon aurinko paistaa. Syksyllä liiteriin ja talvella polttoon.
Viime kesänä ei kyl tämä toiminut.
Kysyin muuten häneltä pitkään mieltäni askarruttaneen kysymyksen - mikä on muuratun varaavan tulisijan hyötysuhde: kuivaa puuta käyttämällä ja oikein happea annostelemalla päästään 80-85% hyötysuhteeseen. Aika hyvin.
Linkki Hyytiäiseen : http://www.tulisijat.tv/
Jumalauta, saunan takana on tilaa!
Ensi kesänä teen sinne kasvimaan.
PetteriKivimäki kirjoitti:^Ylivuotisuudesta ovat asiantuntijatkin erimielisiä. Kävin männä viikonloppuna kuuntelemassa arkkitehti/tulisijatutkija Heikki Hyytiäistä, joka nimenomaan varoitteli koivun ylivuotisuudesta: mikrobikasvusto kuulemma vaan lisääntyy koivussa turhaan jos sitä liian kauan säilyttelee.
Ei kai kuivassa puussa mikrobit kasva.
Toki pitkässä säilytyksessä tulee ongelmaksi että ötökät syövät kuorta ja sitten on purua joka paikassa, tosin ei ihan parissa vuodessa taida tommosia ongelmia tulla.
Meillä on polttopuu metsän harvennus ja hakkuujätteestä tehtyä,niin ohutta ettei siinä juurikaan ole halkomisen tarvetta.Enimmäkseen mäntyä ja kuusta ja sillä lämmitetään pönttistä,kakluunia.tulikiviuunia, hellaa,saunaa ja karjakeittiön(hevostalli) pataa.Eikä mitään nokeentumis ongelmia ole,piipun hormit on sen verran nokiset,että ne on sisästä mustat mutta ei mitään pikeä tai karstaa,samoin uunien alakanavat,lähinnä sieltä löytyy lentotuhkaa.Puulajilla ei tuon nokeentumisen kannalta hyvin toimivissa ja oikein käytetyissä varaavissa tulisijoissa ole suurtakaan merkitystä.Puukattiloissa näkyy joskus olevan valmistajan suosituksia käytettävästä puusta,mutta tuosta voi varmaan sen maailman paremmin tuntevat kertoa enemmän.
Kuivan puun lisäksi tärkeitä pointteja hyvään palamiseen on oikea paloilman annostelu ja korkea paloprosessin lämpötila.Liian suuri paloilmamääräkään ei ole hyväksi,se jäähdyttää turhaan paloprosessia(esim.avotakassa paloprosessi on huonohko koska palaminen tapahtuu alhaisessa lämpötilassa,niinkun nuotiolla,vaikka paloilmaa on rajattomasti saatavilla)Siis tulipesässä ja sen yläpuolisessa tuliputkessa ptäisi palamisen aikana päästä mahdollisimman korkeaan lämpötilaan,niin että kaikki palavat kaasut ja hiukkaset saadaan poltettua lämmöksi.
Khyron kirjoitti:
Toki pitkässä säilytyksessä tulee ongelmaksi että ötökät syövät kuorta ja sitten on purua joka paikassa, tosin ei ihan parissa vuodessa taida tommosia ongelmia tulla.
Pitkässä säilytyksessä tulee vastaan säilytystilojen riittävyys etenkin ruutukaava-alueella. Täälläkin taitaa olla ainakin 4 vuoden puut silti tehtynä kun tilaa ympärillä on riittävästi ja sattuu polttopuuta kertymään.
Suomessa sinänsä on turhaa mitään tutkia kun kaikki on jo opittu kiertokoulussa, olkoon sitten kyseessä polttopuun kuivuminen tai Itämeren lohi
edit
aikoinani isäni kanssa törmäsin vastaavaan asiaan kun sanoin että kuoripuoli ylöspäin että kuivuu paremmin. Aiheesta on tehty kotimaisia tutkimuksia jossa kuivuu paremmin kuori ylöspäin. Isä kertoi ykstuumaisesti en usko joten se keskustelu sitten loppu siihen
aikoinani isäni kanssa törmäsin vastaavaan asiaan kun sanoin että kuoripuoli ylöspäin että kuivuu paremmin. Aiheesta on tehty kotimaisia tutkimuksia jossa kuivuu paremmin kuori ylöspäin. Isä kertoi ykstuumaisesti en usko joten se keskustelu sitten loppu siihen
Tämähän on totta, mutta erot kuivumisen suhteen tutkimuksissa oli niin marginaalisia,että asialla ei ole suurta käytännön merkitystä.
Jos joku väittää, että märkä puu palaa paremmin kuin kuiva niin olisi ihan perustelut paikallaan. Veden höyrystyminen kuitenkin sitoo runsaasti lämpöä ja luovuttaa sen pois vasta hormissa tai sen ulkopuolella kuitenkin laskien voimakkaasti palotapahtuman lämpötilaa ja siten hyötysuhdetta.
Viimeksi ostin halvalla kuivaa sekaklapia (kuusta,"sekana" klapi koivua/motti) jota talvi poltettiin. Keväällä nokisutari kehui että "olet tainnut kuusta polttaa kun on niin puhtaat hormit". Sanoi että koivun tuohta ei pitäisi polttaa kuin sytykkeenä.
Luigi kirjoitti:Nuohousväli pääsi lipsahtamaan puoleentoista vuoteen viime vuonna. Ei kuulemma ollut nokea hormeissa kummoisesti
Kuinka iso hormi sinulla on Puolen kiven hormi ja sisäpiippu, ja nuohota saa ennemminkin puolentoista viikon kuin vuoden välein. Eikä ole harrastettu kitupolttoa, vaan läpät reilusti auki. Roskiakaan ei ole poltettu yhtään, vaan tuo on saatu aikaiseksi ihan koivuklapeilla.
Ihan puolen kiven hormeja ne taitaa olla kaikki, ainakin piipun päästä. Saunan hormi näyttäisi pellin perusteella olevan alapäästään hervottoman iso, mutta ei niissä missään olisi kuulemma ollut kummoisempaa tarvetta nuohoukselle nokien puolesta. Kai se koivukin palaa, kun on kuivaa. Poltettiin vielä melkoiset määrät koivunoksaa, eli kuortakin on riittänyt.
Meillä on poltettu vain Tammea ja remontista jäänyttä maalaamatonta lautaa. Aika iso ero noissa on palon kestossa ja kuumuudessa. Tammea riittää onneksi vielä pariksi talveksi ainakin.
aikoinani isäni kanssa törmäsin vastaavaan asiaan kun sanoin että kuoripuoli ylöspäin että kuivuu paremmin. Aiheesta on tehty kotimaisia tutkimuksia jossa kuivuu paremmin kuori ylöspäin. Isä kertoi ykstuumaisesti en usko joten se keskustelu sitten loppu siihen
Tämähän on totta, mutta erot kuivumisen suhteen tutkimuksissa oli niin marginaalisia,että asialla ei ole suurta käytännön merkitystä.
Kysymys oli enemmän siitä kannattaako tutkimuksiin uskoa vai käykö "itämeren lohet". Tosin viimeisessä tutkimuksessa on päästy tasatulokseen. Hyvin ehti kuivaa touko-kesäkuussakin kuivaksi vaikka huhtikuussa taitaa ollakin vielä vähemmässä ilmankosteus
aikoinani isäni kanssa törmäsin vastaavaan asiaan kun sanoin että kuoripuoli ylöspäin että kuivuu paremmin. Aiheesta on tehty kotimaisia tutkimuksia jossa kuivuu paremmin kuori ylöspäin. Isä kertoi ykstuumaisesti en usko joten se keskustelu sitten loppu siihen
Tämähän on totta, mutta erot kuivumisen suhteen tutkimuksissa oli niin marginaalisia,että asialla ei ole suurta käytännön merkitystä.
Kysymys oli enemmän siitä kannattaako tutkimuksiin uskoa vai käykö "itämeren lohet". Tosin viimeisessä tutkimuksessa on päästy tasatulokseen. Hyvin ehti kuivaa touko-kesäkuussakin kuivaksi vaikka huhtikuussa taitaa ollakin vielä vähemmässä ilmankosteus
Jatkan samaan malliin kuin ennenkin tällä tontilla - puut trukkilavalle kuori alaspäin. Päällimmäiset mahdollisesti toisin päin jos muistaa. Juhannuksen jälkeen kattoa päälle tai katon alle.
33 cm palasia tuli nimittäin noin 6 400.
Puolen kiven hormi ja sisäpiippu, ja nuohota saa ennemminkin puolentoista viikon kuin vuoden välein. Eikä ole harrastettu kitupolttoa, vaan läpät reilusti auki. Roskiakaan ei ole poltettu yhtään, vaan tuo on saatu aikaiseksi ihan koivuklapeilla.
