Kellarisauna ja -KPH

[JaMal]

Tervehdys,

Jälleen yksi innokas ummikko liittyy 50-luvun talon kunnostajien joukkoon, joten koittakaa jaksaa
Kovasti on tullut foorumia luettua erityisesti tässä keväällä alkavan saunaremontin suhteen. Sitä kun ei millään haluaisi siirtää kaikkea kosteutta maasta suoraan välipohjaan väärillä ratkaisuilla...
Talon perustietoja: Harjun päällä, tasamaan tontti, nykyisien kokemusten perusteella ei aivan kuiva muttei täysin märkäkään maaperä. Salaojat tehty viisi vuotta sitten ja Fuktisolit sokkelia vasten. Painovoimainen ilmastointi, jota olisi märkätilojen osalta ajatus tehostaa PAXeilla. Kellarin käyttö lähinnä saunaan liittyen, mutta tarkoitus olisi tehdä myös hieman harrastetilaa jotta isännän mielenterveys pysyy tyydyttävällä tasolla Nykyinen sauna on hyvinkin alkuperäiskuntoinen ja tarkoitus olisi kunnostaa sauna ja kylppäri. KPHn toiminnot olisivat vain peseytyminen, ei pyykin kuivatuksia tms muuta kosteusrasitusta.

Foorumilla on nähtävästi monet tehneet ja udelleet kylppäriremontista, mutta ajattelin koostaa rakenneajatelmia yhteen kuvaan josta toivoisin kommentteja. Itseäni ainakin askarruttaa väliseinän kosteuden haihtuminen - pitäisikö jättää vedeneristeet ja paprut esimerkiksi ylälaidasta kokonaan pois että mahdollinen kosteus pääsisi haihtumaan jostain pois?

-J-

[pvalila]

Paljonko kellarissa on huonekorkeutta ja paljonko korkeutta ehdottomasti vaaditte?

Mietin vain, josko löytyisi ratkaisu joka tuottaa vähän vähemmän huonekorkeutta mutta toisaalta myös vähemmän työtä.

Jotain huone-huoneen-sisällä -tyyppistä mietin.

Ettekö te voisi sijoittaa kosteita tiloja jonnekin muualle ja hyödyntää kellaria jollain muulla tavalla?

Kas kun juuri kosteiden tilojen sijoittamiseen kellari sopii kaikkein huonoimmin: kuivaa huonetilaa kellariin syntyy paljon helpommin, koska silloin ei ole mikään ongelma vaikka lattiasta hieman haihtuisikin kosteutta sisäilmaan (toimiva hengittävä lattia ei tarkoita hajua, haju liittyy siihen, ettei kosteus pääse kunnolla haihtumaan).

Sepelin määrään sinulla on iskenyt painovirhepaholainen, tarkoitit varmaankin vähän senttiä enemmän?

[Juha_P]

Toi kuvassa oleva suunnitelma on omien kriteerieni mukaan melkolailla oikeaoppinen.

Lattia vaan herättää kummastusta: Valu ei ulotu sokkeliin asti. Minkä päällä rivinteeraus lepää?
Toisekseen valu on aika ohut. Melkein pitäisin tavoitteena 80mm ja siitä voisi joissain kohdissa tinkiä sentin pari esim kaatojen takia.

Pesuhuoneen vesieristys kontra kosteuden haihtumistie on toinen mietinnän arvoinen yksityiskohta.
Pykälien mukaan se pitäisi tehdä juuri noin eli vesieristys lattiasta kattoon mutta jotkut ihan järkevien kirjoissa kulkevat ihmiset ovat tehneet toisinkin. Riippuu tietysti monesta muuttujasta; pesuhuoneen koosta ja varsinaisen lutrausalueen suhteesta siihen yms. Mene ja tiedä.

[JaMal]

Kiitokset kommenteista,
pvalila:

Paljonko kellarissa on huonekorkeutta ja paljonko korkeutta ehdottomasti vaaditte?

Tällä hetkellä huonekorkeus on 215 ja siihen luokkaan olisi ajatus lopputuloksenkin asettua.

Sauna muualla? - Ehkä olisi rakenteellisesti kaikkein helpoin, mutta sauna sijaitsee jo kellarissa ja tuntuisi fiksulta remontoida se tämän vuosisadan kriiteerit täyttäväksi. Toisaalta sisätiloissakaan ei ole järkevää muuta paikkaa riittävän kokoiselle saunalle.

Sepelin määrään sinulla on iskenyt painovirhepaholainen, tarkoitit varmaankin vähän senttiä enemmän?

Lueskelin muistaakseni ettei fuktisol vaadi muuta sepeliä kuin naurettavan ohuen tasoitekerroksen, mutta korjatkaa ihmeessä jos olen väärässä? Tiedä sitten tuon tasoitteen tarpeellisuutta, käsittääkseni nykyisen lattian alta pitäisi paljastua jokseenkin hienoa hiekkaa...

Juha_P:

Lattia vaan herättää kummastusta: Valu ei ulotu sokkeliin asti. Minkä päällä rivinteeraus lepää?
Toisekseen valu on aika ohut. Melkein pitäisin tavoitteena 80mm ja siitä voisi joissain kohdissa tinkiä sentin pari esim kaatojen takia.

Tosiaan tilanne on se, että lähdetään repimään vanhaa saunaa pois ja mietin rivinteerauksen tekoa vanhan lattiavalun päälle reunojen osalta jos sen saa alapuolelta fiksusti tuettua ja jos muun lattian purku onnistuu noilta osin leikkurilla siten että reunalippa jää ehjäksi. Tällä tavalla rivinteeraus jäisi irti muusta lattiasta etenkin jos lattialämmitys aiheuttaa hieman lämpölaajenemista.
Aivan totta tuon valun paksuuden osalta, joutaisi varmasti olla paksumpi ja niin näyttää lattialämmitysten valmistatkin suosittelevan (60-80mm). Siispä niin tehdään

Pesuhuoneen vesieristys kontra kosteuden haihtumistie on toinen mietinnän arvoinen yksityiskohta.
Pykälien mukaan se pitäisi tehdä juuri noin eli vesieristys lattiasta kattoon mutta jotkut ihan järkevien kirjoissa kulkevat ihmiset ovat tehneet toisinkin. Mene ja tiedä.

Juurikin tämä on aiheuttanut lievää tukan harmaantumista
Yhtenä vaihtoehtona pohdin sitä, että jättäisikö suosiolla KPH:N seinien ylälaidoista 20-30cm ilman vesieristettä, joista pääsisi haihtumaan vai onko tuollaisesta sitten minkäänlaista hyötyä? Muita vaihtoehtoja? Vesieristys tulisi seinillä vain suihkun vaikutusalueelle, eli alueelle KPH:n ovi -> seinä -> rivinteeraus -> seinä -> saunan ovi. Lattioilla toki kaikkialle.


-J-

[Juha_P]

Lueskelin muistaakseni ettei fuktisol vaadi muuta sepeliä kuin naurettavan ohuen tasoitekerroksen

Justiin. Pääasian on että pohja tasataan suoraksi.

mietin rivinteerauksen tekoa vanhan lattiavalun päälle reunojen osalta jos sen saa alapuolelta fiksusti tuettua ja jos muun lattian purku onnistuu noilta osin leikkurilla siten että reunalippa jää ehjäksi.

Niin siellä ei ole ennestään rivinteerausta?
Siinä tapauksessa sanoisin, että pura lattia pois seiniä myöten ja muuraa rivinteeraus uuden lattian päälle.
Näin saat rivinteeraukselle kapillaarikosteudesta vapaan lähtökohdan.

Tuota ehdottamaasi menetelmää käytetään silloin jos olemassa olevaa rivinteerausta ei raaskita purkaa pois. Mutta siinä on se huonopuoli, ettei saada kapillaarikatkoa alle.

Normaalisti se alkuperäinen lattiavalu ei ole sokkelissa millään kiinni eli jos sen saat leikattua sopivasta kohtaa poikki niin se reunasoiro jää puolihuolimattomasti kosteaan maahan keikkumaan ja on näin ollen huono lähtökohta rivinteeraukselle.
Vai ymmärsinkö tilanteen ylipäätään oikein?

ps. Kuvan mukaan siellä onkin fuktisol alla. Mutta en ymmärrä miten saisit sen lattian reunan pysymään paikoillaan ja ujutettua sinne eristeet alle ja mitä hyötyä tästä vanhan lattian säästömanööveristä olisi.

[JaMal]

No kieltämättä nyt kun tuota reunan kanssa pelaamista miettii, niin ehkäpä se on helpoin tehdä rivinteeraus uuden valun päälle. Mutta mitä olette mieltä mahdollisesta lattialämmityksen tuomasta lämpöliikkeestä? Onko niin mitätöntä ettei vaikuta harkkoseinään?

-J-

[Juha_P]

Mutta mitä olette mieltä mahdollisesta lattialämmityksen tuomasta lämpöliikkeestä?

Itse muurasin rivinteeraukset ja väliseinät uuden lämmitetyn lattian päälle niin, että väliin tuli PE-solumuovikaista.
Vaihtoehtoisesti voi käyttää bitumikermisuikaletta. Se joustaa sen verran, että lattia ja seinä saa elää omaan tahtiin. Vesieristeen reunavahvike joustaa sitten samoin ja kaakelisaumaksi nurkkaan laitetaan silikoni. PE-nauha tai bitumikermi toimii myös kapillaarikatkona jos esim kevättulvan aikana lattia saa altapäin kosteutta.

[JaMal]

OK, kiitokset neuvoista Juha_P!
-J-

[PTM]

Tässä helv.. nopiaa paintilla tehty kuva meidän ratkaisusta :D


Edit. kuvasta puuttu ulkopuolinen fuktisoli. Sekä lisäksi oleskelutilan osalta laitettiin finnwoamia kerta tuli kallio vastaan ja haluttiin pitää huonekorkeus vähintään 220, lattiavalu on keskimäärin 120mm, vesikiertoinen lämmitys.
Pesuhuoneen puolelle tuli paikoin 200mm soraa kun otin kaikki "ketunmaat" pois. ei viittinyt jättää höttömaata alle.

[Matti Alander]

Euro suunnittelu normien mukaisesti minimi laatan paksuus on 80 mm ja tuskin liian ohuen laatan riskiä kannattaa ottaa.
Rivinteerauksen kuormitus tulee ottaa myös huomioon jos tehdään uusi laatan päälle.
Kuormitettavilla alueilla suosittelen 99 kpl Fuktisol tuotteen käyttöä ja miksei pesutiloissa koko lattiankin alueella, eristeen kokoon puristumisen pienentämiseksi.
Kun näinkin suuren remontin tekee, kannattaa kerralla tehdä kunnolla, vaikka enemmän maksaisikin.
Fuktisol tuote on puhtaana ja harvana erinomainen kapillaarikatko, eikä erillisiä sora kerroksia tarvita mikäli maaperän kantavuus riittää.
Vedeneristeen käytöstä oma mielipiteeni on, että käytetään aina, miksi kastelemaan rakenteita turhanpäiväisesti. Kosteus sitten rajoittuu laatan ja vedeneristeen väliin.
Uuden rivinteerauksen väliin kivivillaa yläosaan ja 300 milliä Fuktisolin kanssa ristikkäin on toiminut hyvin rakenteena. Pienempikin eristystä on eduksi kondenssin vähentämiseksi ja ilmarako tehdään ilmatiiviiksi. Joustava Uretaani on todettu hyväksi tiivistykseksi yläpohjan ja rivinteerauksen väliin. Tuote on sama jota käytetään uusien talojen ikkunoiden asennuksessa.
Kannattaa myös tutustua nykyisiin kosteus tulppa tuotteisiin, saattaisivat olla käyttökelpoisia myös rintamamiestalojen kellareissa ja erinomaisia laatoituspohjia.
Mikäli koko remonttia aloitettaisiin ulkopuolelta, niin käytettäessä sisäpuolista eristystä, olisi 200 mm Fuktisol kerros ulkopuolella eduksi kuivumiselle.