Sokkelin märkyys

[roosa]

Kellarisauna-, pesuhuone- ja salaojaremontit ovat nyt tehty. Meniköhän kaikki pieleen, sillä sokkeli on pesuhuoneen ja saunan kohdalta lähes jatkuvasti märän näköinen? Kapillaarista kosteuttako hiekkaharjumaassa?



Ennen remonttia kysyttiin neuvoja useita tahoilta ja kaikki toteutettiin lopulta kaupungin rakennustarkastajan ohjeiden mukaisesti niin, että pesuhuoneen kohdalla rakenne on seuraavanlainen ulkoapäin lukien:
patolevy, sokkeli, solimate, ilmarako, Kahitiilirivinteeraus, vesieristys ja laatat.
Neuvoja kysyin myös täältä ja itse olisinkin ehdottamasti halunnut laittaa Matti Alanderin ohjeiden mukaisesti Fuktisolit, mutta jäin häviölle. Osittain, koska täälläpäin ei kukaan tiennyt mitään Fuktisoleista. Siipan kanssa käytiin lukuisia kiistoja asian tiimoilta

Ensi kesänä olisi tarkoitus maalata tai pinnoittaa sokkeli ja viimeistellä ja täyttää sokkelin vierustat asianmukaisesti kuin myös hoitaa sadevesiasiat kuntoon.

Nyt vaan ihmetyttää ja huolestuttaa sokkelin märkyys. Saunan vieressä on lämmin pannuhuone ja sen kohdalla sokkeli on kuiva. Eli kuvittelisin, että siinä sokkeli kuivuu sisäänpäin, mitä saunan ja pesuhuoneen kohdalla ei tiiviiden sisäpintojen myötä pääse käymään.

Mutta mistä tuo märkyys tulee? Salaojat ovat kunnossa ja talo on rakennettu hiekkaharjulle. Jos tämä on kapillaarista kosteutta, niin tyhmä kysyy, mitä seurauksia sillä voi olla?

[maanma]

Mihin on salaojien asennusvedet johdettu ja kuinka paljon anturatasoa alemmas salaojat tuli asennettua?

Älkääkä sitten vaan tehkö sitä virhettä, että yki sokkelimaalia vielä tuohon. Mitä tahansa laitattekin niin ei sitten tavallista akryyli, öljy tai lateksimaalia.

Pinnan on oltava selvästi kunnolla ulospäin kuivuva. Tämä voidaan saavuttaa lähinnä betonisilla pinnoitteilla. Suolat niissäkin tulee pintaa jatkuvalla kosteudella.

Jos hiekka on hienoa niin nousee sitä pitkin maasta varsin korkealle.

[Matti Alander]

Aika monta höyrynsulkua eri kohdissa, patolevy, Solimate ja vesieristys.
Teoriassa ei ainakaan pitäisi toimia. Rakenteen pitäisi olla tiivis sisältä ja ulospäin harveneva.
Pienikin kapillaarisuus lisääntyy tällä rakenteella huokoisalipaineen kasvaessa, kuten pohjattomassa kumisaapaassa.
Hiekkaharjuja pidetään yleisesti varsin kuivina, mutta jos hiekka on hienoja aineksia sisältävää, sitoo se kosteutta itseensä melko hyvin ja siirtää sitä myös kapillaarisesti.
Kapillaarisuus määräytyy hienoaineksen mukaan ja melko pienikin määrä sitä riittää pilaamaan kapillaarikatkon.
Todellisuudessa kapillaarikatkoaineksen tulisi olla pestyä, sillä jopa pöly kiven pinnassa riittää nostamaan kosteutta kapillaarisesti melkoisesti.
Käytännössä kannattaa panostaa kapillaarikatkoihin Bitumihuovalla tai muilla varmemmilla konsteilla.
Rakenteen toimivuutta kannattaa seurata, koska on ainakin varmaa, että näillä rakenteilla mahdollinen kuivuminenkin on todella hidasta.
Korjausrakentaminen poikkeaa niin paljon uudisrakentamisesta, että useasti rakennusvalvonnalla ei ole riittävästi aiheesta tietoa, eikä aikaakaan paneutua.
Ymmärrän hyvin kuinka vaikeaa on useista saatavista neuvoista löytää se oikea ja kun tähän vielä liitetään tämä varsinkin miespuolisia riivaava jatkuva säästäminen rakennuskustannuksissa, niin lopputuloksen voi vain arvata.
Kuvasta näkyy varsin selvästi sokkelin ulkopuoliset kosteusläiskät. Suosittelen hiekkapuhaltamaan sokkelin tiiviin pinnan pois ja tekemään pinnoituksen Silikaatti laasteilla tai keinohartsipohjaisilla kivipinnoitteilla, jotka ovat hyvin vesihöyryä läpäiseviä.

[roosa]

Mihin on salaojien asennusvedet johdettu ja kuinka paljon anturatasoa alemmas salaojat tuli asennettua?

Älkääkä sitten vaan tehkö sitä virhettä, että yki sokkelimaalia vielä tuohon. Mitä tahansa laitattekin niin ei sitten tavallista akryyli, öljy tai lateksimaalia.

Pinnan on oltava selvästi kunnolla ulospäin kuivuva. Tämä voidaan saavuttaa lähinnä betonisilla pinnoitteilla. Suolat niissäkin tulee pintaa jatkuvalla kosteudella.

Jos hiekka on hienoa niin nousee sitä pitkin maasta varsin korkealle.

Salaojat tulivat kai ihan oikeaan kohtaan anturaan nähden, luulisin. Suodatinkangasta siihen laitettiin ja salaojasoraa putkien ympärille. Loppuun täyttöön käytettiin entistä hiekkaa, se olisi kai pitänyt vaihtaa karkeampaan.

Jotain tuollaista pinnoitejuttua ajattelinkin sokkeliin laitettavaksi, kun lueskelin täältä aiemmin sokkelin maalausjuttuja.

[JJ]

Pystysalaojitushan tuosta puuttuu, joka olisi saavutettu soratäytöllä, mutta tuskin se tuohon vaikuttaa.

Itse laitoin fuktisolit kahdelle seinälle, muilla seinillä on toistaiseksi patolevyt... aika suuri ero noissa kahdessa seinässä on. Mittailin myös hieman kosteuksia seinästä sisäpuolelta, ja myös siin fuktisol seinä vei voiton, se nyt on aika selvää koska seinä on lämpimämpi kun se on eristetty.

Turha kuitenkaan tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, odottelette rauhassa kesään ja tarkkailette. Tärkeintä on, että sadevedet johdetaan oikeasti kauas talosta, ja että salaojat oikeasti purkavat vedet johonkin.

[simpli]

Kellarisauna-, pesuhuone- ja salaojaremontit ovat nyt tehty. Meniköhän kaikki pieleen, sillä sokkeli on pesuhuoneen ja saunan kohdalta lähes jatkuvasti märän näköinen? Kapillaarista kosteuttako hiekkaharjumaassa?



Ennen remonttia kysyttiin neuvoja useita tahoilta ja kaikki toteutettiin lopulta kaupungin rakennustarkastajan ohjeiden mukaisesti niin, että pesuhuoneen kohdalla rakenne on seuraavanlainen ulkoapäin lukien:
patolevy, sokkeli, solimate, ilmarako, Kahitiilirivinteeraus, vesieristys ja laatat.
Neuvoja kysyin myös täältä ja itse olisinkin ehdottamasti halunnut laittaa Matti Alanderin ohjeiden mukaisesti Fuktisolit, mutta jäin häviölle. Osittain, koska täälläpäin ei kukaan tiennyt mitään Fuktisoleista. Siipan kanssa käytiin lukuisia kiistoja asian tiimoilta

Ensi kesänä olisi tarkoitus maalata tai pinnoittaa sokkeli ja viimeistellä ja täyttää sokkelin vierustat asianmukaisesti kuin myös hoitaa sadevesiasiat kuntoon.

Nyt vaan ihmetyttää ja huolestuttaa sokkelin märkyys. Saunan vieressä on lämmin pannuhuone ja sen kohdalla sokkeli on kuiva. Eli kuvittelisin, että siinä sokkeli kuivuu sisäänpäin, mitä saunan ja pesuhuoneen kohdalla ei tiiviiden sisäpintojen myötä pääse käymään.

Mutta mistä tuo märkyys tulee? Salaojat ovat kunnossa ja talo on rakennettu hiekkaharjulle. Jos tämä on kapillaarista kosteutta, niin tyhmä kysyy, mitä seurauksia sillä voi olla?

Rintamamiestaloissahan ei yleensä ole anturaa, joten salaojaputket pitäisi asentaa sokkelin alareunan alapuolelle. Lisäksi olisi hyvä valaa betonista ulospäin kaatava luiska sokkelin alaosaan, mihin asennetaan bituminauha puoliksi sokkeliin ja luiskaan. Tämän jälkeen patolevy sokkelia vasten.
Seuraavaksi täyttö routalevyihin asti täyttösepelillä. Mieluiten alhaalta asti tai vähintäänkin routalevyjen yläpuoliseen osaan patolevyn päälle Finnfoam 50 mm tai vastaava.
Yläpuolisen osan täyttö täytesoralla siten, että seinän viereen tulee n. 15 cm:n paksuudelta täyttösepeli.

Itse tein näin n. 5v. sitten, koska VAIN täyttösepeli tms muu karkea kivi-aines estää kapillaarikosteuden 100 %:sti, eikä kosteusongelmia ole ollut lainkaan.
Täyttösepeli on hieman kalliimpaa, kuin sora, mutta tulee kuitenkin halvemmaksi, kuin tehdä koko homma kahteen kertaan.

Nykyisin patolevy korvataan varsin usein pikeämällä sokkeli ERITTÄIN huolellisesti, rakenne muutoin sama, kuin edellä esittämäni. Uskoisin tämän menetelmän olevan saumattomutensa vuoksi selvästi patolevyä paremman, koska se estää painevedenkin pääsyn betonirakenteeseen.

[juh]

Meillä on samanlainen efekti - saunan seinän kohdalla näkyy metrin mittainen kostea alue. tosin seinässä on fuktisolia, mutta sillä kohtaa sisäpuolella on suoraan saunasatu betonia vasten (ei rivinteerausta/ilmarakoa). Tosin sadevedet tulevat vielä rännien puuttuessa suoraan seinän varteen. Mutta muualla tällaista näkyvää kosteutta ei ole.

[Hower]

simpli: patolevyn päälle Finnfoam 50 mm tai vastaava.

------- Miksi?

koska VAIN täyttösepeli tms muu karkea kivi-aines estää kapillaarikosteuden 100 %:sti,

- Ja mitenkäs anturoiden alta tuleva kapillaarikosteus....?

Nykyisin patolevy korvataan varsin usein pikeämällä sokkeli ERITTÄIN huolellisesti, rakenne muutoin sama, kuin edellä esittämäni. Uskoisin tämän menetelmän olevan saumattomutensa vuoksi selvästi patolevyä paremman, koska se estää painevedenkin pääsyn betonirakenteeseen.

- Tällä systeemillä ei sitten missään tapauksessa sisäpuolisia höyrysulkuja ja vesieristeitä...

[Hower]

juh: Meillä on samanlainen efekti - saunan seinän kohdalla näkyy metrin mittainen kostea alue. tosin seinässä on fuktisolia, mutta sillä kohtaa sisäpuolella on suoraan saunasatu betonia vasten (ei rivinteerausta/ilmarakoa). Tosin sadevedet tulevat vielä rännien puuttuessa suoraan seinän varteen. Mutta muualla tällaista näkyvää kosteutta ei ole.

- Ei pitäisi Matti Alanderin mukaan tämmöistä tapahtua fuktisolin kanssa:
"...koska kapillaarinen kosteus siirtyy jo anturatasolla maaperään...".
"...sisäpuolelle voi asentaa lämpöeristeen ja kosteus/vesieristeen..."
Lisäksi "...fuktisol toimii pystysalaojana...."

Mutta muualla tällaista näkyvää kosteutta ei ole

- pääsee kuivumaan sisäänkin päin....

- Omasta puolestani pyrin pitämään sisäpinnat ilman kosteussulkuja välttääkseni noita ilmiöitä....

[Jaanami]

Meillä on vastaava ilmiö nähtävillä n.s.perunakellarin kohdalla kivijalassa. Syystä en tiedä, mutta ollaan arvuuteltu josko sisäpuolelta tuleva lämpö (tai siis sen että lämpöä ei tule) aiheuttaisi näitä tiivistymisjuttuja.
Maakosteus saattaa meitin tönössä päästä kiipimään kivijalkaa pitkin, kun k.o. huoneessa on muovimatto, seinien eristyksestä ei tietoa, mitälie lastulevyn alle tungettu. (Yllätykset odottakoot kevättä kun purkuhomat alkavat.)
Saatan olla ihan hakoteillä, mutta fysiikka ei ollutkaan vahva kouluaineeni.

[juh]

Lämpöön minäkin liittäisin tuon tiivistymisilmiön - Saunan vieressä on kuitenkin 8m kylpyhuoneen seinää varustettuna sisäpuolisella kosteusululla. Ja saunaa kun paahtaa 80 asteeseen, niin varmaan seinäkin jonkin verran lämpiää...

[Hower]

juh,
mikäli minä oikein tulkitsen noita Matti Alanderin fuktisol-teorioita niin päinvastoin, mitä lämpimämpi kellarin betoniseinä on, niin sitä kovemmalla forssila sen betoniseinässä olevan kapillaarisen kosteuden pitäisi tunkeutua fuktisolin läpi kohti viileämpää maaperää eikä tiivistyä maanpäälliseen osaan. "Eristetään maan lämpiämistä vastaan", jolloin saadaan iso höyrynpaine-ero nääs...
Jos muualla (sisäpuolelta höyrynsuluttomissa) sokkeleissa ei tuota kostumista ilmene, niin voi kai vetää semmoisen johtopäätöksen että kuivumista tapahtuu sisäänpäin fuktisolista huolimatta... ja siellä missä ei pääse kuivumaan sisäänpäin niin sokkelit kostuu...?
Vai mistä tuo kostuminen sitten muuten voisi johtua?

Matti Alanderia lainaten:

Sisäänpäin kuivuvat rakenteet toimivat kohtuullisesti ja ovat toimineet pitkään. Tilanne vaan tahtoo muuttua, kun kellaria aletaan tekemään asuinkäyttöön, jolloin halutaan verhoilla sisäpintoja.

jolloin halutaan verhoilla sisäpintoja - eli tarttee vain tarkkaan miettiä haluaako niitä sisäpintoja verhoilla ja millä... no sauna on oma juttunsa ettei kastella esim. yläpuolisia rakenteita.

[Matti Alander]

Missähän kohtaa Jyväskylän miehellä se kosteusläiskä mahtaa olla ? Tekstistä ymmärsin, että ulkopuolella, koska se ei sisäpuolella ainakaan voi näkyä, kun on Saunasatu päällä.
Mahdollisuuksia ongelman syntymiseen on monia: Seinän kuivuminen vie aikaa vuoden pari, kun on vettynytkin vuosikymmeniä, Saunasatu on hyvä eriste ja viilentää sisäpuolelta seinää melkoisesti, Fuktisolin asennusvirhekkin on mahdollinen, mutta tuskin, rännivedet saattavat olla syynä, Fuktisolinkaan kuivaamisominaisuudet ei pysty mahdottomiin, tiivis sokkelimaali kerää alleen myös kosteutta, mikäli sisäpuolen höyrynsulku vuotaa ja saunassa höyryä riittää, Kondenssikin on mahdollinen kylmässä seinän yläosassa jne...
Asiaa kannattaa seurata ja laittaa ne rännitkin syöksytorvineen kuntoon ensimmäiseksi.
Normaali kapillaarisuus kyllä lähtee Fuktisolilla ulos että hurisee ja 80 asteissa, niin ettei huomaakkaan.
Onko kosteus todettu mittarilla, kellarinseinän ei tarvitse olla kostea, vaikka siinä olisi värimuutoksia. Tämä useasti on hämännyt alan ammattilaisiakin.

[juh]

Niin.. eipä sitä seinän kosteudesta mitään tietoa ole - tuo näkyvä kosteus on sokkelin pinnassa maalin päällä ihan käsinkin todettavissa - ja itse maalissa ei ole mitään kupruiluja yms.. joten luulis että on ihan vaan siinä pinnassa - elikkäs jostain syystä nyt siihen kohti on kondensoitunut kosteutta??

Enpähän minä mitenkään huolissani asiasta ole, näyttää vaan se läntti tosi samalta kuin noissa aiempien juttujen kuvissa - tosin hieman pienempänä.

[Matti Alander]

Kondenssi aiheutuu ilmeisesti ulkoilman ksteudesta, mikä on tänä talvena ollut poikkeuksellisen suuri.
Seinärakenne on myös viilentynyt huomattavasti sisäpuolen tehokkaan eristyksen ansiosta. Pisaroituminen kylmään ulkoseinään, eristettäessä kellaria sisäpuolelta on varsin yleistä.
Näiden asioiden takia lämmöneristystä olisi parasta aina lisätä ulkopuolelle.
Käytettäessä Fuktisol eristettä maan alla saadaan kellarinseinän lämpötilaa nostettua ja paras olisi tietysti, jos eristys olisi ulkopuolella puurunkoon asti.
Eikä sisäpuolista eristystä olisi laisinkaan.
Näissä asioissa vaan useasti joudutaan tekemään kombromisseja, koska talon mittasuhteet alkavat näyttää varsin merkillisiltä, ulospullistuneine sokkeleineen.
Nyrkkisääntönä käytettäessä ulkopuolella Fuktisol eristettä ja samanaikaisesti sisäpuolista on, että sisäpuolen eristyksen pitää olla puolet heikompi, kuin ulkopuolen eristyskyky, jotta kastepiste muodostuisi rakennuksen ulkopuolelle.
Jyväskylän tapauksessa tuskin on syytä huoleen, mutta varmuuden välttämiseksi voisit käyttää kellarissa n. 20 asteen lämpötilaa, jolloin kellarinseinän korkeampi lämpötila voisi estää ulkopuolisen kondenssin sokkelin yläosassa.
Myös lattiarakenteissa sama sääntö kosteusteknisesti löytyy myös ympäristöministeriön ohjeista, eli pääosa lämmöneristeestä tulisi sijoittaa ulkopuolelle.