Kellarin kosteus ja lämmöneristys remontti?

[HillyMan]

En nyt muista mikä Hilly Manin remontin laajuus on, mutta ainakin asentamalla Fuktisol levy ulkopuolelle, kuivuu koko Kapillaariongelma ulospäin, myös rivinteerauksesta.

En aio kaivaa taloa suotta auki ulkopuolelta, siihen ei ole oikein muuta syytä kuin tuo kapilaarisuus. Sokkeli ei ole mennyt miksikään ajan kanssa paitsi tuo joku vuosi sitten laitettu sokkelimaali hilseilee pois.

Talo seisoo hiekkaharjulla eikä vettä ole tullut kellariin nyt vuoden asumisen jälkeen. Kellarissa iso osa hiekalla, piikattu lattiat pois viemäriremontin takia.

Ei ole tarkoitus tehdä mitään 21 asteista kellarista, 15 riittää hyvin jopa saunassa jonka saa talvella helposti lämpimäksi kiukaalla (siis myös pesuhuoneen). Pukuhuoneessa on vain hyvä olla viileätä kuuman saunan jälkeen. Vesieristeet tulisi riviteraukseen vain suihkun kohdalle jossa olisi ulkoseinää vain metrin verran, jaettu väliseinillä kodinhoitohuoneen ja löylyhuoneen väliin.

Kodinhoitohuoneessa mietityttää kalusteiden laitto, kaapit kiinni rapattuun riviteeraukseen. Mutta se on sen ajan murhe se. En oikein usko että kosteudesta tulee mitään ongelmaa kun ei siitä ole tullut tähänkään asti.
Muutenkin riviterauksen pinnoitus punttisalissa ym. tiloissa on kysymysmerkki, maali vai joku muu hengittävä materiaali.

[Hower]

Matti Alander kirjoitti:

.... ainakin asentamalla Fuktisol levy ulkopuolelle, kuivuu koko Kapillaariongelma ulospäin, myös rivinteerauksesta.

Meillä on anturallista ulkoseinää 32 metriä.
Sisätilassa olevia anturallisia betoniseiniä yht. 14 metriä....ei kuivuisi koko kapillaariongelma fuktisolilla.

[Matti Alander]

Väliseinien kapillaarisuus ei parane Fuktisolilla, niihin tarvitaan muut lääkkeet.
Myöskään lattian kapillaarisuus ei parane kellarin ulkopuolelle asennetulla Fuktisolilla.
Ulkoseinän anturankin kuivuminen vie mitä ilmeisimmin vuosia, kellarinseinä kuitenkin kuivuu n. vuodessa.
Olen seurannut näitä korjauksia mittaamalla kosteuksia muutamassa kymmenessä rintamamiestalossa, Fuktisol remonttia ennen ja jälkeen.
Mittauskaluston Vaisalan porareikämittari tai pintakosteusmittari. Tyypillinen alkukosteus on ollut n. 80% luokkaa, vuodessa se painuu jo lähemmäs 40 %.
Rintamamiestalon huokoinen betinisenä on melkoisen hyvä kuivumaan ulospäin, 80 luvun betonisokkeleissa sama kuivuminen vie jo vähintään tupla-ajan.
Nopein kuivumaan on kevytsoraharkkosokkeli, mikä on meillä varsin yleinen korjauskohde.

[HillyMan]

Nuo väliseinät mietityttää melkein enemmän kuin ulkoseinät, ei kuulosta järkevältä tehdä niihin riviteerausta kahta puolen saadakseen kuivat seinät. Ja kapilaarisesti kostuva seinä jäisi sisään. Pitänee vain valita materiaaleja jotka kestävät kosteutta. Rappauksen poistaminen tiilisen väliseinän alapäästä lattiavaluun tieltä ehkäisee hieman kapilaarista nousua joka helpommin nousee rappausta pitkin. Puun käyttökään kellarissa ei ole pois suljettu, puuta ei pidä vain haudata rakenteisiin niin ettei se pääse tuulettumaan. Vielä kellarissa ei ole tapahtunut mitään mutta pohjaratkaisu ja työsuunnitelma lattioiden osalta pääpiirteittäin alkaa olla selvillä.

Saunan paikan ratkaisee hormi joten se jää paikalleen. Löylyhuoneen ja pesuhuoneen välinen seinä jota ei näy pohjakuvassa, taitaa tehdä katoamistempun ja näin mahtuu lauteille useampi kuin kaksi kerrallaan.

Tämmösiä ajatuksia tullut mieleen omalta kohdalta. Tässä on jo kohta vuosi mennyt suunnitellessa, pohjaratkaisu on jo kolmas mutta nyt se tuntuu lopulliselta saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen osalta.

[Matti Alander]

Väliseinien kapillaarisuuden katkaisuun voisi koittaa vaikka EMI-BEAM systeemiä.
Tietoa aiheesta löytyy kotisivuilta http://www.elmatec.fi

[Rex]

Terve vaan kaikille.

Kiitoksia vaan foorumilaisille. Täältä on tullut paljon tietoa.

Ajattelin osallistua tähän ketjuun, kun aihe on itselläkin tällä hetkellä ajankohtainen.

Meillä tehtiin kellarin seinän eristys Fuktisolilla marraskuussa ja samalla asennettiin

* 110 mm SN 8 salaojaputket
* 110 mm SN 8 sadevesiputket
* Rännikaivot
* 315 mm M4 putkesta SO tarkistuskaivot
* Perusvesikaivo (Entinen JV kaivo tyhjennettiin ja siitä tehtiin perusvesikaivo)
* Uusi JV putki (entinen oli melkein täysin tukossa JV kaivosta eteenpäin)
* 2kpl 50mm pontillinen Finnfoam kaadoilla Fuktisolia vasten routasoujauksena

Ennen asennusta seinä oli todella märkä ja marras-joulukuun sateiden aikana ei vettä tullut kellariin ollenkaan. Homma siis näyttäisi toimivan.

Kellarin lattia on ollut piikattuna pois, joten tätä on ollut helppo tarkkailla silmämääräisesti hiekasta. Kellarin seinäkin on kuivanut vaikkakin sisäseinällä on paksu pikikerros

Sitten tuli talvi vastaan ja ei olla vielä ehditty eristää tuota sokkelin maanpäällistä osaa

Rakennetta kellarin sisäseinään olen arponut sen verran, että olen päätynyt tällä hetkellä seuraavaan

Rivinteeraus 85mm kahi harkolla + 50mm ilmarako. Piki jää sisäseinälle, sillä en ole keksinyt mitään tehokasta keinoa sen irroittamiseen.

Tuohon ilmarakoon minulle on ehdotettu 50mm Finnfoamia, mutta itse on oikein ole innostunut siitä ajatuksesta, kun pelkään että sokkelin maanpäällisen osan eristäminen sisäpuolelta jäätää sokkelin ja muodostaa kylmäsillan.

Sokkelin maanpäällinen eristäminen on vielä hakusessa. Maan alla on tuo 100mm Fuktisol. Siihen olen ajatellut 30mm EPS eristettä, mutta en tiedä vielä tarkkaan mikä tuote siihen sopisi. Ongelmana on myös, että talon vuorilaudoitus nousee vain 20mm ulos sokkelista.

Tämmöisiä ajatuksia amatööriltä. Kommentteja kaivataan!

[JJ]

Jos teet rivinteerauksen et välttämättä tarvitse mitään eristettä maan päälisellä osalla. Varmasti toimiva ratkaisu.

[Rex]

Jos teet rivinteerauksen et välttämättä tarvitse mitään eristettä maan päälisellä osalla. Varmasti toimiva ratkaisu.

Kiitos kommentista!

Ajattelinkin katsoa talven pakkaset miltä homma näyttää ja tehdä päätöksen vasta sitten. Eli niitä odotellessa...

Jollakin foorumilaisella taisi olla kokemusta ACO elementin käytöstä?

http://www.rboy.net/aco.html
http://www.rboy.net/acoRTkortti05.pdf

Onko ACO elementti järkevä ratkaisu kellarin rivinteeraukseen verrattuna kahi, hb prima, siporex tms, jos kellarin huonekorkeus on 2300mm? Houkuttaisi noiden LVIS juttujen veto ACO elementin sisällä, nopea pystytys ja pikkusen ohkaisempi rivinteeraus.

Onko yliampuvaa? Voiko asentaa itse? Kellarin sisämitat 9080 mm x 8080 mm (sokkelin ulkomitat 9500mm x 8500mm, paksuus 210mm, maanpäällistä osaa 400-600mm)josta tosin rivinteerausta ei tule kuin n. 27m ja sen lisäksi sisäseiniä pesuhuoneen ja saunan osalta n. 6m eli siis neliöinä n. 74-75m2.

Säätöä säätöä.

[Tomppa]

Kannattaa tarkistaa myös se että jos päätyy ohuimpaan 68mm harkkoon tai ACO:on että silmäkoko on riittävä niiden LVIS-juttujen vetämiseen harkon sisällä.Meillä tehdään parhaillaan rivinteerausta hb-priiman 68 mm harkoista ja niissä tuo silmäkoko on 20 mm joten esimerkiksi vesijohdot suojaputkessa(PEX) jää vetämättä harkon sisällä.Sähköjä pystyy vetämään kyllä ohuella suojaputkella.Meillä väliseinät tehtiin 100 mm Lammin harkoista joissa silmäkoko riittää mihin vaan joten kaikki vedot pyrittiin keskittämään väliseiniin.Yksi vesipiste jää rivinteeraukseen ja sille roilotetaan ura harkon kylkeen.

[Rex]

Kannattaa tarkistaa myös se että jos päätyy ohuimpaan 68mm harkkoon tai ACO:on että silmäkoko on riittävä niiden LVIS-juttujen vetämiseen harkon sisällä.Meillä tehdään parhaillaan rivinteerausta hb-priiman 68 mm harkoista ja niissä tuo silmäkoko on 20 mm joten esimerkiksi vesijohdot suojaputkessa(PEX) jää vetämättä harkon sisällä.Sähköjä pystyy vetämään kyllä ohuella suojaputkella.Meillä väliseinät tehtiin 100 mm Lammin harkoista joissa silmäkoko riittää mihin vaan joten kaikki vedot pyrittiin keskittämään väliseiniin.Yksi vesipiste jää rivinteeraukseen ja sille roilotetaan ura harkon kylkeen.

Hyvä pointti!

RT kortin mukaan ACO:n reikä (vai reiät?) on

68 x 600 x 2500 elementissä 38mm
92 x 600 x 2500 elementissä 62mm
(paksummassa sama 62mm)

[Tomppa]

Aika ohuen tuntuista harkkoa toi ACO jos 68 mm harkossa on 38 mm reikä.Siinä ei seinämävahvuudeksi paljon jää.

[Rex]

Aika ohuen tuntuista harkkoa toi ACO jos 68 mm harkossa on 38 mm reikä.Siinä ei seinämävahvuudeksi paljon jää.

Samaa mittailin tuossa viivoittimella itsekin. Aikamoista näkkäriä

[simpli]

Rintamamiestalomme jo lämpimässä asuinkäytössä olevan kellarin maanalainen osa muurista on tarkoitus kosteus- ja lämmöneristää. Samalla kaivamisella uusisin myös salaoja- ja sadevesiviemäröinnin. Kannattavaa olisi varmaan myös samalla tehdä jotain vanhalle rautaiselle viemäriputkelle.

Näillä toimenpiteillä olisi tarkoitus saavuttaa vähäisempi sähkönkulutus kellarin lämpimänä pitämiseen ja saavuttaa turvallinen mieli kylpyhuoneen ja saunan kaakelointiin tulevaisuudessa. Myös mahdollinen liika kosteus perustuksista olisi hyvä saada pois.

Joutuisimme tekemään töistä suuren osan itse. Rahaa, kun ei ole käytössä kuin maksimissaan 5000 euroa. Työtä emme pelkää, mutta riittääkö meillä tietotaito? Vastaavasta työstä meillä ei ole kokemusta. Talon omistajia olemme olleet vasta vuoden, mutta lapio ja vasara pysyy kyllä kädessä.

Konetyöt (kaivuun, täytön ja maansiirron) ajattelin teettää, mutta entä kaikki muu? Mitä moisessa urakassa pitää tehdä, siis ihan rautalangasta väännettynä, että varmasti maallikkokin ymmärtää?

Tasoitetaanko maa kaivurilla viettämään valmiiksi oikeaan loivuuteen vai joutuuko sen tekemään lapiohommina?

Mistä sen sitten tietää, että salaojaputkille on oikea loivuus eikä liian jyrkkä tai suora kaivanto? Mittaamalla vai ihan silmämääräisesti?

Joutuuko mahdollisen vanhan eristyksen poistamaan (piki tms.) ennen kuin uutta eristystä kiinnitetään?

Miten uusi eristys kiinnitetään sokkeliin? Naulaamalla?

Entä viemäri? Mitä rautaputkelle on tehtävissä? Piikata pois koko helahoito?

Jne… Kysymyksiä riittää, mutta pointti kai on, että onnistuuko ko. remontti ihan pystymetsästä omakotitalomaailmaan tulleelle kaverille vai pitäisikö varata hommaan mukaan alan ihmisiä.

Lue otsikko: "sokkelin märkyys" ja eristä sokkelisi ehdottomasti piellä ja eristä foamilla. Täytä slaojakaivanto täyttösepelillä, niin kosteutta siihen tulee vain, mikäli teet sisäpuolisen kosteuseristyksen huonosti.

[Hower]

simpli: Lue otsikko: "sokkelin märkyys" ja eristä sokkelisi ehdottomasti piellä ja eristä foamilla. Täytä slaojakaivanto täyttösepelillä, niin kosteutta siihen tulee vain, mikäli teet sisäpuolisen kosteuseristyksen huonost.

Meinaatko että kellarin betoniseinä, jonka anturat ovat märässä maassa, kosteus/vesieristetään ulko- ja sisäpuolelta?
- Minnekähän se kapillaarinen kosteus (anturoista) menee???
Vaikkaan että jostain puolelta vesi/kosteus-eristeet irtoaa iloisesti pois...


Oliko tää joku provo....?

[Tomppa]

Oliko tää joku provo....?

Tämä tuli itsellänikin ensimmäisenä mieleen.
Kyllähän tuo rakenne on niin päin P:tä kuin olla ja voi!