Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?

[kaji]

Yks tosi tyhmä kysymys.....eikö sinne pannun sisään näkis jos repäsee joku putki jostain yläosasta irti ja tirkistelis taskulampun kans jos sais jotain selkoo ton härvelin sielunelämästä?

[han_mies]

Yks tosi tyhmä kysymys.....eikö sinne pannun sisään näkis jos repäsee joku putki jostain yläosasta irti ja tirkistelis taskulampun kans jos sais jotain selkoo ton härvelin sielunelämästä?

Ei mielestäni pääse putkien kautta juuri tuota tilaa oikein näkemään, pitäisi päästä melkein räjäyttämään kattila että näkisi niiden poskilevyjen taakse, helpoitenhan se selviäisi kun poraisi reiän siihen vesitilaan, mikä siellä konvektio-osassa on. Mutta ei sitä ominpäin viitsi alkaa tekemään, eikä se periaatteessa pitäisi olla asiakkaan ongelma kun takuunalainen laitos eikä tuota lähellekkään mainittuja tehoja, kyllä se siinä vaiheessa pitää firman kuntoon hoitaa jne.

[Maatilallinen]

Pystyisiköhän jollain viemärikameralla tai vastaavalla kurkkimaan?

Jos pannu ei ota lämpöä talteen niin savukaasujen pitäisi ainakin olla todella kuumia, se vähän ihmetyttää että jos tosiaan 250-300 astetta täydellä tulella. Mittari on rikki tai sitten pääsee jostain kattilan ja mittarin väliltä ilmaa piippuun, esimerkiksi kattilan ja hormin liitoksesta. Se heikentää myös vetoa, jolloin tuli ei välttämättä pala niin hyvin kuin pitäisi.

Jos vettä ei ole ja kaikki lämpö piippuun niin pitkälti yli 500 astetta pitäisi olla savukaasujen lämpö.

[han_mies]

No se nyt olisi yksi vaihtoehto, jos jostain saisi halvalla lainaan kameran.
Nuo savukaasujen lämmöt, nyt ne pyörii siellä 200-300, mutta vetoluukkua säätämällä hieman isommalle ne saa kyllä sinne 400 aika helpolla, oma mittari on siihen asti niin enpä ole niin kovaa vetoa viitsinyt edes laittaa, eikä mielestäni tarvii missään nimessä ollakkaan.
Joskus toki testipolttoja tehty luukut levällään ja vastaavia, mutta ilman sen suurempia hyötyjä.
Tässä olen tullut siihen lopputulokseen että pitäisi joka päivä lämmittää vähintään 5 pesällistä puuta että pelkkä talo pysyisi 18c ja varaajassa olisi keskellä vielä 40c, alhaalla toki taas 30c.
Niin eihän tuollaisesta touhusta nyt yksinkertaisesti vaan voi missään olosuhteissa tulla yhtään mitään. Sehän tarkoittaa omistautumista puulämmitykselle 24/7.
Eihän siinä ihminen enää ehtisi päivätöihinkään lainkaan.

[Pula-aika]

Ja eikös tuolla hommalla ole puukustannuskin niin suurta, että olisi sama lämmittää vesi vastuksilla?

[Huovinen]

Vielä sitä puiden polttamisen matematiikkaa tässä ehdottelen.

Kuinka pitkään siinä semmosen tavallisen täyttöluukun alalaitaan täytetyn pesän polttamisessa menee ja kuinka monta kiloa sillon on puuta pesässä?

Yläpalokattilan hyötysuhteeksi on varmaan turha kuvitella mitään 60% parempaa keskimäärin ja nimellisteholla varmaan tuotakin huonompi. Silloin jos hyötysuhde on 60%, pitäisi tuntiin saada poltettua noin 60 kg puuta, että kattilasta ulos saatava teho olisi noin 40 kw. Tuo ei kuitenkaa toteudu keskimäärin, vaan (yläpalo)kattilasta saadaan ulos nimellisteho vain pienen ajan pesällisestä, todellinen teho on 40 kw yläpalokattilalla omien mittailujen perusteella keskimäärin hiukan yli 30 kw ja minä poltan hakematta parasta hyötysuhdetta.

Mulla on tapana polttaa 12-13 kg pesällisiä, jotka vastaa suurinpiirtein tuota kattilavalmistajan suositusta puumäärästä, ovat hiukan alle täyttöluukun alareunan. Vedon olen säätänyt niin, että pesällinen kestää 45 min - tunnin, riippuen hiukan puiden koosta. Nuilla säädöillä pääsee tuohon mainitsemaani noin 30 kw:n keskitehoon, sisältäen sytytsvaiheen ja palamisen loppumisen siihen, että latauspumppu sammuu ja kattilaan jää hiillos. Hyötysuhde on sieltä itestään, mutta mulle on tuo lämmitysaika merkannut enemmän, kuin parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttaminen.

Tuohon 30 kw:n keskitehoon kun yhdistetään verkostoon pahimmillaan menevä 9-10 kw tai edes näiden köykäsempien kelien 5 kw, niin kyllä siinä väistämättä meinaa aika loppua.

Ps. olen melko varma, että kattila on valmistettu semmosista osista, että sen konvektio-osan vedettömäksi jääminen on hyvinkin pitkälti mahdottomuus.

[jarkkis]

Jos kattilan konvektio-osassa ei olis vettä,niin silloinhan sen pinnat (yli)kuumenis niin paljon että noki palaa pois,pinta ei olis musta vaan vaalean harmaa.Tuommoinen tilanne kai voisi vahingoittaa kattilaa,ainakin kovemmalla lämmityksellä?Tuosta huonosta lämmöntuotosta tuli mieleen,että voisko olla niin,syystä tai toisesta,että palaminen kattilassa tapahtuu huonotehoisesti,alhaisella lämmöllä?Mites nuo poskilevyt,jotka pienentää arinan pintaa,oletko kokeillut lämmittää ilman niitä?Tosin jos takuunalainen laite on kyseessä,pitää tietysti olla varovainen.

[han_mies]

Vielä sitä puiden polttamisen matematiikkaa tässä ehdottelen.

Kuinka pitkään siinä semmosen tavallisen täyttöluukun alalaitaan täytetyn pesän polttamisessa menee ja kuinka monta kiloa sillon on puuta pesässä?

Yläpalokattilan hyötysuhteeksi on varmaan turha kuvitella mitään 60% parempaa keskimäärin ja nimellisteholla varmaan tuotakin huonompi. Silloin jos hyötysuhde on 60%, pitäisi tuntiin saada poltettua noin 60 kg puuta, että kattilasta ulos saatava teho olisi noin 40 kw. Tuo ei kuitenkaa toteudu keskimäärin, vaan (yläpalo)kattilasta saadaan ulos nimellisteho vain pienen ajan pesällisestä, todellinen teho on 40 kw yläpalokattilalla omien mittailujen perusteella keskimäärin hiukan yli 30 kw ja minä poltan hakematta parasta hyötysuhdetta.

Mulla on tapana polttaa 12-13 kg pesällisiä, jotka vastaa suurinpiirtein tuota kattilavalmistajan suositusta puumäärästä, ovat hiukan alle täyttöluukun alareunan. Vedon olen säätänyt niin, että pesällinen kestää 45 min - tunnin, riippuen hiukan puiden koosta. Nuilla säädöillä pääsee tuohon mainitsemaani noin 30 kw:n keskitehoon, sisältäen sytytsvaiheen ja palamisen loppumisen siihen, että latauspumppu sammuu ja kattilaan jää hiillos. Hyötysuhde on sieltä itestään, mutta mulle on tuo lämmitysaika merkannut enemmän, kuin parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttaminen.

Tuohon 30 kw:n keskitehoon kun yhdistetään verkostoon pahimmillaan menevä 9-10 kw tai edes näiden köykäsempien kelien 5 kw, niin kyllä siinä väistämättä meinaa aika loppua.

Ps. olen melko varma, että kattila on valmistettu semmosista osista, että sen konvektio-osan vedettömäksi jääminen on hyvinkin pitkälti mahdottomuus.

Tuossa tullut kertaalleen aiemmin tarkkaan punnittua ja kellotettua palotapahtumaa sekä lämpöjä.
Todettakoon sekin näin jälkikäteen, että siinäkin tehossa on liikaa, sillä se vaaka millä puut punnittu, tosiaan vanha keittiövaaka ja heittää ainakin normaaliin digitaali henkilövaakaan 1,2kg vähemmän puun painoa. En tiedä kumpaan sitä enemmän luottaa.

Ja se mitä itse seurannut vastaavan kattilan lämmitystä eräällä toisella puuharrastajalla, sekä 2,4kuutioisen varaajan lämmitystä sillä, oli ero aivan käsittämän suuri, siihen ei omasta mielestä mitkään puun täyttökoot sekä vedot niin paljoa voi vaikuttaa, ei millään.

Omaan järkeen ei kävisi edelleenkään näin maalaistyylillä muu kuin se ettei sitä vettä siellä konvektiotilassa olisi ( todennäköisesti on, mutta pakko uskotella edes itselle ettei näin olisi).

Muuten ei ole kyllä harmainta aavistusta mistä se tehottomuus voisi johtua, eikä se edelleen omasta mielestä puista ole ja niiden polttotyylistä, kyllä tässä on useamman kk aikana koitettu jos jonkinmoista tyyliä. Tosin ilman niitä poskilevyjä en ole vielä koittanut.

[Harri68]

Jos kattilan konvektio-osassa ei olis vettä,niin silloinhan sen pinnat (yli)kuumenis niin paljon että noki palaa pois,pinta ei olis musta vaan vaalean harmaa.Tuommoinen tilanne kai voisi vahingoittaa kattilaa,ainakin kovemmalla lämmityksellä?Tuosta huonosta lämmöntuotosta tuli mieleen,että voisko olla niin,syystä tai toisesta,että palaminen kattilassa tapahtuu huonotehoisesti,alhaisella lämmöllä?Mites nuo poskilevyt,jotka pienentää arinan pintaa,oletko kokeillut lämmittää ilman niitä?Tosin jos takuunalainen laite on kyseessä,pitää tietysti olla varovainen.

Ne poskilevyt on ihan irrallisia osia, poistaminen ei valmistajan käyttöohjeen mukaan vaurioita kattilaa. Itsellä ne on välillä paikallaan ja välillä pois. En mainittavaa eroa ole havainnut. Lähinnä ne on tuhkien kolaamisen tiellä. Muutaman kokeilun perusteella tulenohjauslevyn säätely vaikuttaa enemmän. Mutta ihan yhtä huonosti täälläkin latautuu teki mitä vaan

Kuten oon jo tainnut mainitakin, niin usko on mennyt koko laitokseen. Enään en viitsi edes yrittää varaajan täyteen lataamista. Varaajan ylälämmön ja pattereille kiertoon menevien lukemien perusteella tulee sit poltettua. Ihan turhaa puun tuhlaamista minimaalisella hyötysuhteella. Poltan sen verran, että lämmintä vettä riittää ja sisällä tarkenee. Kovilla pakkasilla ei sit meinaa tarjeta vaikka kuin polttas Noin kerran viikossa tulee pidettyä "lämmityspäivä" jolloin poltan useamman pesällisen. Sillä kurin saapi varaajan pohjallekin vähän resursseja.

[han_mies]

Jos kattilan konvektio-osassa ei olis vettä,niin silloinhan sen pinnat (yli)kuumenis niin paljon että noki palaa pois,pinta ei olis musta vaan vaalean harmaa.Tuommoinen tilanne kai voisi vahingoittaa kattilaa,ainakin kovemmalla lämmityksellä?Tuosta huonosta lämmöntuotosta tuli mieleen,että voisko olla niin,syystä tai toisesta,että palaminen kattilassa tapahtuu huonotehoisesti,alhaisella lämmöllä?Mites nuo poskilevyt,jotka pienentää arinan pintaa,oletko kokeillut lämmittää ilman niitä?Tosin jos takuunalainen laite on kyseessä,pitää tietysti olla varovainen.

Ne poskilevyt on ihan irrallisia osia, poistaminen ei valmistajan käyttöohjeen mukaan vaurioita kattilaa. Itsellä ne on välillä paikallaan ja välillä pois. En mainittavaa eroa ole havainnut. Lähinnä ne on tuhkien kolaamisen tiellä. Muutaman kokeilun perusteella tulenohjauslevyn säätely vaikuttaa enemmän. Mutta ihan yhtä huonosti täälläkin latautuu teki mitä vaan

Kuten oon jo tainnut mainitakin, niin usko on mennyt koko laitokseen. Enään en viitsi edes yrittää varaajan täyteen lataamista. Varaajan ylälämmön ja pattereille kiertoon menevien lukemien perusteella tulee sit poltettua. Ihan turhaa puun tuhlaamista minimaalisella hyötysuhteella. Poltan sen verran, että lämmintä vettä riittää ja sisällä tarkenee. Kovilla pakkasilla ei sit meinaa tarjeta vaikka kuin polttas Noin kerran viikossa tulee pidettyä "lämmityspäivä" jolloin poltan useamman pesällisen. Sillä kurin saapi varaajan pohjallekin vähän resursseja.

No itse en ainakaan tuohon ralliin ajatellut lähteä! Saa hakea huit helvataan koko laitoksen jos ei, eikä se tuosta parane.
Niin kypsä koko jäspin toimintaan, suolesta!!
Ei ole eräs henkilökään sieltä vastaillut useampaan päivän, kun tod nköisesti tietää mitä asia koskee! Aikamoista vastuun pakoilua. Tuo laitos ei tosiaan tuossa kauaa enää ole, enkä tämän pannun perusteella voi kyllä suositella kenellekkään samaa ongelmaa!
Jos tuo keskiteho on 8-9kw niin eikös siinä silloin ole aika ja pahasti kaikki poskellaan?
Asiakaspalveluun firman puolelta olen kyllä tyytymätön! Tällä menolla tuo kattila vielä kymmenen vuoden päästäkin, jos soittoa pitäisi aina odotella, mitä ei tunnu koskaa kuuluvan!

[tippiwatti]

Vielä sitä puiden polttamisen matematiikkaa tässä ehdottelen.

Kuinka pitkään siinä semmosen tavallisen täyttöluukun alalaitaan täytetyn pesän polttamisessa menee ja kuinka monta kiloa sillon on puuta pesässä?

Yläpalokattilan hyötysuhteeksi on varmaan turha kuvitella mitään 60% parempaa keskimäärin ja nimellisteholla varmaan tuotakin huonompi. Silloin jos hyötysuhde on 60%, pitäisi tuntiin saada poltettua noin 60 kg puuta, että kattilasta ulos saatava teho olisi noin 40 kw. Tuo ei kuitenkaa toteudu keskimäärin, vaan (yläpalo)kattilasta saadaan ulos nimellisteho vain pienen ajan pesällisestä, todellinen teho on 40 kw yläpalokattilalla omien mittailujen perusteella keskimäärin hiukan yli 30 kw ja minä poltan hakematta parasta hyötysuhdetta.

Mulla on tapana polttaa 12-13 kg pesällisiä, jotka vastaa suurinpiirtein tuota kattilavalmistajan suositusta puumäärästä, ovat hiukan alle täyttöluukun alareunan. Vedon olen säätänyt niin, että pesällinen kestää 45 min - tunnin, riippuen hiukan puiden koosta. Nuilla säädöillä pääsee tuohon mainitsemaani noin 30 kw:n keskitehoon, sisältäen sytytsvaiheen ja palamisen loppumisen siihen, että latauspumppu sammuu ja kattilaan jää hiillos. Hyötysuhde on sieltä itestään, mutta mulle on tuo lämmitysaika merkannut enemmän, kuin parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttaminen.

Tuohon 30 kw:n keskitehoon kun yhdistetään verkostoon pahimmillaan menevä 9-10 kw tai edes näiden köykäsempien kelien 5 kw, niin kyllä siinä väistämättä meinaa aika loppua.

Ps. olen melko varma, että kattila on valmistettu semmosista osista, että sen konvektio-osan vedettömäksi jääminen on hyvinkin pitkälti mahdottomuus.

Höpönlöpö.

Siis lämmitystyylin suhteen.

täysiä, eli 30kg pesällisiä,ni ei tarvi asua siellä pannuhuoneessa.

Arimax 240 ,eli 40kW kattila lataa 1340l varaajaa kelistä ja alkulämmöstä riippuen 3-4h . Vaikka olis ylälämmöt 25" ja sisällä sen verran,että se ottaa reippaasti sinnekin (ja ylipäätään järjestelmään),ni ei siinä ole ikinä mennyt 4h kauemmin,eikä puita puoltatoista pesällistä enempää. Silloinkin se isompi kulutus on johtunut siitä,että lämmöt on olleet alhaalla päivätolkulla ja entinen avovaimo on yrittänyt "säästää" lämmityksessä.

Yleensä ala 20"-ylä 30" tilanteesta se on täysi pesällinen,eli n.30kg puuta ja enintään muutama halko siihen päälle. Silloin on lämmöt 82"-82"
Palolämmöt 280" ,lukuunottamatta sytytysvaihetta.

90":een ei oikeastaan kannata edes nostaa,kun ei sen 12kWh takia kannata kuluttaa aikaa vahtaamalla lämpöjä.
Silloin pitää jo laittaa latauspaketin pumppu III:lle ja muutenkin vahtia,ettei nouse lämmöt liikaa.

Mitä mahtaa olla hyötysuhde? 72-83% välillä menee....
Jos joku saa Jäspin YPV:llä tai jollain muuten uudemmalla kattilalla sen painumaan 60%:tiin .ni on kumma juttu?

[han_mies]

Vielä sitä puiden polttamisen matematiikkaa tässä ehdottelen.

Kuinka pitkään siinä semmosen tavallisen täyttöluukun alalaitaan täytetyn pesän polttamisessa menee ja kuinka monta kiloa sillon on puuta pesässä?

Yläpalokattilan hyötysuhteeksi on varmaan turha kuvitella mitään 60% parempaa keskimäärin ja nimellisteholla varmaan tuotakin huonompi. Silloin jos hyötysuhde on 60%, pitäisi tuntiin saada poltettua noin 60 kg puuta, että kattilasta ulos saatava teho olisi noin 40 kw. Tuo ei kuitenkaa toteudu keskimäärin, vaan (yläpalo)kattilasta saadaan ulos nimellisteho vain pienen ajan pesällisestä, todellinen teho on 40 kw yläpalokattilalla omien mittailujen perusteella keskimäärin hiukan yli 30 kw ja minä poltan hakematta parasta hyötysuhdetta.

Mulla on tapana polttaa 12-13 kg pesällisiä, jotka vastaa suurinpiirtein tuota kattilavalmistajan suositusta puumäärästä, ovat hiukan alle täyttöluukun alareunan. Vedon olen säätänyt niin, että pesällinen kestää 45 min - tunnin, riippuen hiukan puiden koosta. Nuilla säädöillä pääsee tuohon mainitsemaani noin 30 kw:n keskitehoon, sisältäen sytytsvaiheen ja palamisen loppumisen siihen, että latauspumppu sammuu ja kattilaan jää hiillos. Hyötysuhde on sieltä itestään, mutta mulle on tuo lämmitysaika merkannut enemmän, kuin parhaan mahdollisen hyötysuhteen saavuttaminen.

Tuohon 30 kw:n keskitehoon kun yhdistetään verkostoon pahimmillaan menevä 9-10 kw tai edes näiden köykäsempien kelien 5 kw, niin kyllä siinä väistämättä meinaa aika loppua.

Ps. olen melko varma, että kattila on valmistettu semmosista osista, että sen konvektio-osan vedettömäksi jääminen on hyvinkin pitkälti mahdottomuus.

Höpönlöpö.

Siis lämmitystyylin suhteen.

täysiä, eli 30kg pesällisiä,ni ei tarvi asua siellä pannuhuoneessa.

Arimax 240 ,eli 40kW kattila lataa 1340l varaajaa kelistä ja alkulämmöstä riippuen 3-4h . Vaikka olis ylälämmöt 25" ja sisällä sen verran,että se ottaa reippaasti sinnekin (ja ylipäätään järjestelmään),ni ei siinä ole ikinä mennyt 4h kauemmin,eikä puita puoltatoista pesällistä enempää. Silloinkin se isompi kulutus on johtunut siitä,että lämmöt on olleet alhaalla päivätolkulla ja entinen avovaimo on yrittänyt "säästää" lämmityksessä.

Yleensä ala 20"-ylä 30" tilanteesta se on täysi pesällinen,eli n.30kg puuta ja enintään muutama halko siihen päälle. Silloin on lämmöt 82"-82"
Palolämmöt 280" ,lukuunottamatta sytytysvaihetta.

90":een ei oikeastaan kannata edes nostaa,kun ei sen 12kWh takia kannata kuluttaa aikaa vahtaamalla lämpöjä.
Silloin pitää jo laittaa latauspaketin pumppu III:lle ja muutenkin vahtia,ettei nouse lämmöt liikaa.

Mitä mahtaa olla hyötysuhde? 72-83% välillä menee....
Jos joku saa Jäspin YPV:llä tai jollain muuten uudemmalla kattilalla sen painumaan 60%:tiin .ni on kumma juttu?

Mitä nyt sivusta seuraillut, lukenut ja testaillut niin kyllä nuo kaikki säätelyt niin hifistelyä tuntuu olevan, juuri että ei saa täyttää kun täyttöluukkuun puita, savukaasujarrut jne. Kyllähän niillä varmaan hyötysuhde hieman paranee, mutta se on varmaan max niitä muutamia prosentteja, ainakin tässä omassa tapauksessa se hyötysuhde pitäisi lisääntyä useita kymmeniä prosentteja!!
Ja mitä tässä nyt alkanut lukemaan tuosta kyseisestä arimaxista, niin olisi kaikissa olosuhteissa kyllä ollut järkevämpi investoida siihen tuon jäspin sijaan, ei ole mitään muuta saanut kun päänvaivaa, ajantuhlausta ja puiden tolkutonta kulutusta!! Lämpöä ei juuri näy.

Tuollainen parikin pesällistä päivässä kuulostaisi järkeenkäypäseltä poltolta, esim tänään itse poltellut sellaisia 16kg pesällisiä 4kpl, varaajassa ei ole vielä sähkövastuskaan noussut, eli ei myöskään keski eikä alalämpö.
Ensimmäisen pesän poltin aamulla, toisen kuuden jälkeen ja nyt kahdeksan jälkeen muutaman.

Niin ei se nyt ole sinne päinkään kun miettii mitä keliä päivälläkin ollut.

Ja tässäkään palstassa ei viitsi kiroilla, niitä sanoja en säästelisi kyllä yhtään tuonne jäspin suuntaan!

Enkä sitäkään käsitä kun ei huollon puolella ja tuntuu että koko lafkan puolellakaan ole törmännyt tuollaiseen ongelmaan, vaikka on niin perusmalli kyseessä.
Tai kenties yrittää luistaa koko asiasta, mikä ei kyllä tule onnistumaan mitenkään päin. Päinvastoin alkaa olemaan v-itutus käyrä aikasmoisen tapissa tuohon kattilaan ja sen reklamoimiseen, mikä tuntuu äärimmäisen vaikealta sekin.

[tippiwatti]

Jos on semmonen epäilys,että olis valmistusvirhe,eli.ettei konvektiotilassa ole vettä ollenkaan?

No näkeehän se täysillä tulilla,kun ottaa sen yläluukun auki. Ei ne liekit eikä savut sieltä silmille lyö,jos on kaikki kunnossa muuten.

Jos siellä ei kierrä vesi tai sitä ei ole,ni ne palopinnathan hehkuu silloin tulipunaisena?
Eli valot vaikka pois ja sitte katsoo. Siellä kiertää ~900 asteiset palokaasut ja jos ei ole vettä jäähdyttämässä,ni kyllä se näkyy.

Eikä se Jäspi mikään huono kattila ole;toiseks parasta mitä Suomesta saa yläpalojen osalta.

[tippiwatti]

Jos on semmonen epäilys,että olis valmistusvirhe,eli.ettei konvektiotilassa ole vettä ollenkaan?

No näkeehän se täysillä tulilla,kun ottaa sen yläluukun auki. Ei ne liekit eikä savut sieltä silmille lyö,jos on kaikki kunnossa muuten.

Jos siellä ei kierrä vesi tai sitä ei ole,ni ne palopinnathan/konvektiotila hehkuu silloin tulipunaisena?
Eli valot vaikka pois ja sitte katsoo. Siellä kiertää ~900 asteiset palokaasut ja jos ei ole vettä jäähdyttämässä,ni kyllä se näkyy.

Eikä se Jäspi mikään huono kattila ole;toiseks parasta mitä Suomesta saa yläpalojen osalta.

[han_mies]

Jos on semmonen epäilys,että olis valmistusvirhe,eli.ettei konvektiotilassa ole vettä ollenkaan?

No näkeehän se täysillä tulilla,kun ottaa sen yläluukun auki. Ei ne liekit eikä savut sieltä silmille lyö,jos on kaikki kunnossa muuten.

Jos siellä ei kierrä vesi tai sitä ei ole,ni ne palopinnathan hehkuu silloin tulipunaisena?
Eli valot vaikka pois ja sitte katsoo. Siellä kiertää ~900 asteiset palokaasut ja jos ei ole vettä jäähdyttämässä,ni kyllä se näkyy.

Eikä se Jäspi mikään huono kattila ole;toiseks parasta mitä Suomesta saa yläpalojen osalta.

No sellainen epäilys kyllä on!
Tai siis eipä itsellä ainakaan mikään muu tule mieleen mistä se totaalinen tehottomuus oikein voisi johtua.
Olen muutaman kerran ottanut sen luukun auki, valojen kanssa en ainakaan ole havainnut että palopinta mitenkään hehkuisi.
Mutta jos oletetaan että siellä on vesi, niin kuinka se lämpö ei vaan siirry lähellekkään kunnolla siihen veteen, sitä en käsitä.
Ja onhan niitä juu kenellä toki toimiikin tuo jäspi, itsellä vaan mennyt maku kattilaan.