Kellarin lattian/seinän eristäminen?

[rautakauppias]

Tervehdys arvon palstalaiset. Olen vasta-alkaja, aloittelija tässä rintamiestalon ympärille kietoutuvassa ihmeellisessä maailmassa. Tiedonjano ja mielenkiinto on kuitenkin suurta, eikä vähiten sen vuoksi, että oman talon hankkiminen on nyt ajankohtaista ja käsillä. Kokemusta rakentamisesta on, mutta tuntuu että rm-talot ovat oma lukunsa, vaikka noudattavatkin kaikkia rakentamisen lainalaisuuksia.

Sitten kysymyksenasetteluun. Asiasta on ollut paljon keskustelua palstalla, mutta kertaus on opintojen äiti. Kysymyksessä on v. 1925 rinnetontille hirrestä rakennettu rintamiestalo, jota laajennettu 1947. Salaojia ei ole tiettävästi lainkaan. Kysymys on talon kellarikerroksessa sijaitsevasta sauna/kph-tiloista, joka tällä hetkellä laatoitettu. Olen antanut itseni ymmärtää, että mikäli näitä tiloja lähdetään uudistamaan niin lattialämmityksen asentaminen lattiaan ei ole suotavaa mikäli eristyksestä maanvaraisen laatan alla ei ole huolehdittu. Samoin on vesieristyksen laita. Tämä siis tarkoittaisi vanhan lattian poispiikkaamista, maan kaivamista, täyttämistä kapillaarisoralla, eristystä ja uuden laatan valamista. Ja sama koskisi kellarin maanvastaisia ulkoseiniä johon suositellaan esim. isodrän-, fuktisol-levyjen asentamista salaojineen.

Eli ei lattialämmitystä, ei vedeneristystä seiniin, eikä lattiaan mikäli lämmöneristys ei ole ulkopuolella kunnossa, eikä pohja- ja valumavesistä ole huolehdittu. Korjatkaa jos olen väärässä.

Kun vanha lattia on piikattu pois on palstalla ollut puhetta myös salaojien vetämisestä laatan alle. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja miten ne johdetaan pois? Missä tilantessa se on välttämätöntä?

Mikäli talon ulkoseinä eristetään esim. tuolla isodränillä niin tuleeko myös talon maanpäällinen osa eli varsinainen sokkeli eristää ja miten se parhaiten tapahtuu huomioiden se, että sokkeli ei saa tulla ns. ulkoverhouslaudoituksen yli?

Onko kenellekään heittää jonkinasteista hinta-arviota tai haarukkaa siitä mitä lattian uusiminen eristeineen päivineen + salaojien ja nimenomaan lämmöneristyslevyjen laittaminen talon ympärille kokonaisuudessaan kustantaa? Itsetehtynä/teetettynä

Myös kellaritilojen seinäpintojen oikeaoppisesta eristämisestä on ollut puhetta, mutta kertokaapa yksinkertaiselle vielä kerran. Mikäli seinäpinnat ovat ulkopuolelta eristetty salaojittavalla lämöneristeellä, mitä on huomioitava sisäpuolen seinäpinnan kanssa tai mikä ylipäätään on järjestys sisäpuolelta lähtien;

a) kun seinä laatoitetaan ja vesieristetään
b) kun osa seinistä jätettäisiin rouheaksi kivipinnaksi esim. rappaamaalla


Kiitos jo etukäteen vastauksista tyhmiin(kin) kysymyksiin.

[nahkaluoma]

En vastaa kysymyksiisi, mutta tarkennus rintamamiestalojen nimityksestä. Sodissa olleille miehille jaettiin sotien (39-40, 41-44/5) hyvitykseksi sodassa oloajalta halpoja (pitkällä maksuajalla tark.) omakotitalotontteja ja näille he rakensivat taloja sodasta päästyään. Tätä loppupään valmistumisvuosia en varmasti tiedä, mutta käsitykseni mukaan 50-luvulle päättyi. Vuonna 1927 rakennettu talo ei siis kuulu kyseisiin rakennelmiin, vaikkakin ongelmat saattaa olla samoja kuin alkupään hirsitaloissa.

[Matti Alander]

Kustannusten arvioiminen on miltei mahdotonta, koska paikkakuntien väliset hintaerot voivat olla suuriakin. Tekotapoja on monia ja remonttien laajuuskin heittelee.
Maaperän ominaisuudet vaihtelevat kalliosta savipatjaan, perustamissyvyydet ovat erillaisia ja remontteihin mahtuu aina yllätyksiä.
Aloittaa tulisi suunnitelmien teolla ja sen jälkeen tarjouksien tai kustannusarvioiden hankinnalla.
Sunnitteluvaiheessa sitten ratkaistaan energia-asiat, kosteustekninen toimivuus ja varmasti myös hinnan määräytyminen.
Ohjeeksi voisi antaa, että kerralla kunnolla tekeminen on pidemmän päälle halvinta. Raha kuitenkin yleensä ratkaisee mihin on mahdollisuuksia, siksi suunnittelu on tärkeätä, eikä heti viikonloppuna oteta lekaa käteen ja aloiteta hajottamaan paikkoja.
Aloittaminen ulkopuolelta on yleisesti järkevintä ja sitten vasta sisäpuolen kimppuun.
Kellarin ulkoseinän ja lattian toimintaperiaate kosteusteknisessä toimivuudessa on suurin piirtein sama. Lattia vaatii vieläkin parempaa eristämistä, koska maaperä talon alla jäähtyy huonosti. Salaojittavien eristeiden kuivaava ominaisuus kun perustuu lämpötilaeroihin ja kosteusmääriin.
Lattialämmitys on hyvä mutta sekin periaatteessa vaatii parempaa eristystä, jotta meistä ei tulisi maalämmittäjiä.
Ulkopuolinen Salaojitus on yleensä riittävä ja lattian alla ei erillistä putkitusta tarvita pienissä omakotitaloissa. Kuitenkin jokin reitti sisäpuolen kapillaarikatkokerroksesta ulkopuolen salaojitukseen olisi suotavaa.

[rautakauppias]

Kiitokset Matille vastauksesta, toki suunnittelulla alotetaan ja mietitään sitten yksityiskohtia tarkemmin.

Olisiko vielä kommenttia tuosta ulkopuolelta lämpöeristetystä kellarin seinästä. Eli mikä on toimiva rakenne sisäpuolella silloin kun tila on lämpöeristetty ja sen käyttötarkoitus on palvella sauna-ja kphuoneena, mitä on huomioitava;
a) laatoitettaessa
b) jätettäessä pinta rapatuksi
c) paneloitaessa

[Matti Alander]

Kun lämmöneristys on ulkopuolella on sisäpuolen betoni seinä yhtä kuiva ja lämmin kuin sisäilma. Silloin sisäpuolen pinnoittaminen on turvallista. Kivimateriaalit ovat kuitenkin kellareissa aina turvallisimpia ja puurakenteiden ja betonin välissä kannattaa käyttää bitumihuopa kaistaa.
Mitä paksumpi on salaojittavan, kuivaavan, hengittävän eristeen kerros, sitä tehokkaampi on betoniseinän kuivuminen, suuremmasta vesihöyryn osapaine-erosta johtuen.

[A.Aho]

Jatkokysymyksenä edellisiin:
Meillä on salaojat toteutettu fuktisol-menetelmällä ja nyt pitäisi alkaa päättää, miten toteutetaan maanpäällinen eristys kellarin betoniseiniin.
Ulkopuolinen eristäminen lienisi paras, mutta se ei nyt taida tulla kyseeseen, johtuen verhoilulautojen sekä betonipinnan syvyyserosta sekä osittaisesta pihan asfaltoinnista, myöskään kuistin alle ei ole mahdollista laittaa ulkop. eristystä.

Kellarissa on nyt seinä anturaa myöten paljaana, eli sitä kautta kaikki vaihtoehdot toteutettavissa. Seinät osittain sisäpinnasta paksun pien peitossa, joka ei käsittääkseni sisäpinnassa mitään haittaa, ulkopuolelta piki jyrsittiin salaojaremontissa 90% pois.

Oma ajatukseni oli seuraava:
Seinästä on nyt 2/3 osaa maan alla ja 100mm fuktisolilla eristetty. Maanpäällinen osa, eli 1/3-osaa ylhäältäpäin eristetään sisäkautta uretaanilevyllä mahdollisimman höyrytiiviiksi, jatkaen sitä alaspäin 30cm fuktisolin kanssa "päällekkäin". Alaosa jää paljaaksi eristeestä.
Tämän sisäpuolelle olisi tarkoitus muurata kevytbetoniharkoista rivinteeraus, joka lepää anturan ja bitumihuovan päällä, jotta saadaan 100% varmasti aikaan kapillaarikatko. Sen päälle sitten vesieristys ja laatta tai panelit jne...
Pelkkä rivinteeraus lattiasta kattoon ilman uretaania ei taida olla hyvä, koska ulkopuoli osittain eristetty, vai kuinka?

Monenlaista mielipidettä on näistä liikkeellä, mutta mikä siellä homehtuu, jos rakenteen sisälle ei jätetä mitään orgaanista, nyt siellä on muutamia rakennusaikaisia puupalikoita seinän valun sisällä, jotka tulisi kait poistaa ja muurata kolot kiinni.

Meneekö ihan metsään vai mitä on raati mieltä?

[Matti.A]

Miljoonien mielipiteiden kellarit... Näistähän on jos jonkinmoista mielipidettä, sekä toteutustapaa.

Itse tein seuraavasti:

Ulkopuoli- ja lattia:

Ensimmäisenä salaojat, patolevyt ulkopuolelle. Seuraavana piikattiin vanha lattiakakku pois, vaihdettiin hiekat sepeliin ja viemärit uusiksi. Seuraavaksi annoin kuivua vuoden, puhaltimia ympäri vuorokauden pohottamassa (ei siitä sen enempää) Sepelin päälle 100mm foumi, jonka päälle verkot ja 20mm lattialämmitysputket. Sokkelikaistaa reunoille. Muistaakseni 8-10 cm valukakku päälle.

Pesuhuoneen seinät:

Ulkoseiniin suoraan vanhan tasoitetun rivinteerauksen päälle 40mm SPU- remonttilevy lattiasta kattoon. SPU-levyn päälle suoraan lujalevy (kivipohjainen rakennuslevy) pikanauloilla. Sisäseiniin suoraan tasoitteen päälle lujalevy.

Saunan seinät, katto:

Ulkoseiniin rivinteerauksen päälle 40mm SPU-remonttilevy, muuten kauttaaltaan sauna-satua, saumat teipaten. SPU-levyjen päälle n. 30mm pystykoolaus, koolaukset kuitenkin 200mm irti lattiasta. Tähän lattian rajaan jäävään 200mm:n laitoin lujalevyä, ns. reunanoston helpottamiseksi. Koolausten päälle vaakapaneli.

Saunan lattia:

Kauttaaltaan vesieristetty reunanostoa myöten, vesieristys yhdistetty spu-levyjen höyrysulkuun. Lattiassa laatta.

PSH:n vesieristys:

Kauttaaltaan vesieristetty. Laitoin muuten kattoonkin höyrysulkumuovin, mutta elekää vielä hiiletkö, lukekaa hieman pidemmälle. PSH:n kattoon tuli laitettua tosiaan höyrysulkumuovi, estämään vesihöyryn pääsyä yläpuolisiin pururakenteisiin. Höyrysulun- ja yläpuolisen eristerakenteen väli on tuuletettu kellarin toiselle puolelle harrastetilaan, kahdella 110mm tuuletusritilällä. Höyrysulun- ja kattopanelin väli (48mm) tuulettuu itse pesuhuoneeseen reunoilta.
Eli koko pesuhuoneen- saunan sisäilma on eristettynä kauas kaikesta muusta. Tässä tietysti toivotaan, että rakenne kuivuu tarpeeksi ulospäin (näistä on sitten ainakin miljoona mielipidettä)

Ilmanvaihto:

PSH:n ja saunan puolella raitisilmaventtiilit pihalle. Saunassa poistoilmaventtiili suoraan hormiin. Saunan ovi kokoajan auki, ellei saunota. Läpiveto on lähestulkoon komea.

Pesuhuoneen pinnat:

Vesieristeen päälle lattiaan- ja seiniin laattaa, katto panelia.


Tämä kompleksi on nyt ollut toiminnassa 2 vuotta, enkä ole havainnut minkäänlaisia kosteus- tai muitakaan ongelmia. Ja tämä oli tosiaan vain omakohtainen kokemus, en ota vastuuta mistään.

Kellarin toinen puoli vielä tekemättä (purettu on, harrastetilaksi ja kodinhoitohuoneeksi muuttumassa) , eristyksen ajattelin toteuttaa myös SPU:lla samalla kaavalla. Pinnaksi ehkä lujalevy+maali tai osittain panelia.