Klapikone vuotaa, voi

[Kiwikasa.]

Älkää IKINÄ pyllistäkö kohti ruuvia...
Sorry oli pakko...

[PetteriKivimäki]

Niin ruuvi! Mulla on (myös ilman edestä saatu) "hieman laittoa vaativa" Kuha-merkkinen laitos. Tappaja-Kuha:



Vaihdoin siihen hihnat ja kyllähän tuo DDRläisellä 4 kW moottorilla aika kyytiä terää ja ruuvia pyörittää, mutta en ole uskaltanut tuon tuota ruuvia edes kokeilla. Mitenkä toimii? (Lupaan, etten kokeilekaan)

[vesahy]

Petterillä onkin oikein peto peli, ei ole turhia suojaimia töitä hidastamassa. Niin ja se ruuvi, siihen se pölli isketään napakalla liikkeellä kiinni ja ruuvi "kaivautuu" puun sisään rikkoen sen. Ei esillä nättejä sileitä klapeja tule vaan rikki revittyjä. Mutta samalla tavalla ne kuitenkin lämmittävät.

Siitä on pitkä aika kun viimeksi olen ruuvipoikana ollut mutta muistan kyllä sen miten vaarallisen tuntuista touhua se oli. Vaatii vikkeliä käsiä ja jatkuvaa tarkkavaisuutta. Välillä ruuvi heittää ne palaset pitkälle pitkin kartanoa mutta niinhän se käy joskus isolla kirveelläkin.

Minä olen siirtynyt hydraulisen halkojan käyttöön ja sen kanssa voi työskennellä istuen. Jos on oikein suoraa ja hyvin lohkeavaa leppää tai kuusta, niin Fiskarsilla paukuttelen ne palasiksi. Taannoin oli myös anmerikkalainen kiilakirve, sellnen, jonka terän kyljissä on pienet jousikuormitteiset kiilat ja se oli aika hyvä peli niin kauan kunnen ne hennot jouset ruostuivat poikki. Uutta en ole ostanut.

Otsikkoon palatakseni niin ei ole ollut vuotoja mun hydrauliikassani, Bauhausista joskus kauan sitten ostetussa. Sen sijaan virtakytkin tahtoo jumittua pohjaan niin, että moottori jää käymään jatkuvasti. Pari ylimääräistä kytkimen painelua ja naputtelua yleensä auttaa.

[ObOlli]

Isäukko sai aikoinaan synttärilahjaksi työtovereiltaan saksalaisen, kynsillä varustetun halkomakirveen. Siinäkin oli kynnet jotka jousi piti terää vasten, ja terä painoikin 10 kg, siihen aikaan meikäläiselle liian raskas. Vajaan sentin päässä terän reunasta olevien kynsien tarkoitus oli että ne auetessaan repäisevät pöllin halki. Totuus oli toinen. Värkki oli turhan painava tarkkaan lyöntiin, varsi saksalaiseen tapaan suora joka haittasi sekin, ja terä oli sen verran tylppä ettei se oikein halunnut upota. Siinä vaiheessa kun kynnet olisivat purreet, kirves oli jo sen verran syvällä puussa että se oli halki jo kuitenkin. Käyttämättä jäi hieno multimediakirves.

Hankin sitten äijälle kunnollisen Fiskarsin, ja se oli käytössä kunnes reuma vei käsistä toimintakyvyn. Niin se on että suomalainen kirves on oikeasti hyvä, ja nyt kun on komposiittivarsi niin aika lähellä ikuistakin. (Ikuisen määritteli joku sellaiseksi että kuten valurautapannu, se kestää enemmän kuin pari sukupolvea.)

ObAnteeksipyytäen yhä OT:ta.

MuoksKorjaus: Kyseessä olikin (ilmeisesti kanadalainen) Super Spalter. Täältä löytyy kuva:
http://www.kloofmachines.nl/kloven/webs ... er-spalter
Näkyvät pienentäneen kokoa kun noita löytyy muutaman kilon painoisina, tai sitten niitä on aina ollut erikokoisia. Mutta lelu mikä lelu, mulle mieluummin kunnon Fiskars minä päivänä tahansa.

[Oto Hascak]

Otsikon ulkopuolellahan tässä jo ollaan niin voi kai pöytäkirjan ulkopuolella todeta, että kaikkein kamalin ja hirvittävin halkaisuvehje on se traktorin perään kytketty iso ruuvi.

Ehei, ehei. Kaikista kamalin ja vaarallisimman tuntuisin halkomavehjes on se kummallinen aparaatti, jolle en edes nimeä tiedä. Siis sellainen, joita aika ajoittain maatalojen pihapiirissä tulee vastaan. Siinä on sellainen suuri väkipyörä, johon on kiinnitetty kirveenterä tai sen tapainen kiilamainen hässäkkä, joka ei puita kohtaan tunne armoa. Väkipyörää pyörittää traktori tai sähkömoottori. Väkipyörä pyörii pystyasennossa puoliverkkaisesti ja työmies tarjoaa rukkaset suojavarustuksenaan pölliä sille kirveenterälle, joka väkipyörään kiinnitettynä tekee tuhoaan. Melkoinen aparaatti ja ilmeisen hyvä, kun niitä kuitenkin verrattain usein vastaan tulee. En oo kokeillut.

Siitä on pitkä aika kun viimeksi olen ruuvipoikana ollut mutta muistan kyllä sen miten vaarallisen tuntuista touhua se oli. Vaatii vikkeliä käsiä ja jatkuvaa tarkkavaisuutta. Välillä ruuvi heittää ne palaset pitkälle pitkin kartanoa mutta niinhän se käy joskus isolla kirveelläkin.

Kyllä määkin ruuvia alkuunsa pelkäsin, mutta parin tunnin käytön jälkeen se tuli siinä määrin tutuksi, että pelko on vaihtunut terveenoloiseen kunnioitukseen. Hirveämmältä laitteelta vinhasti pyörivä sirkelinterä tuntuu kuin halkomaruuvi. Meitillä tai siis isäukolla on traktorin perään kiinnitettävä sirkeli, jossa on myös halkomaruuvi. Alle kymmenen vuotta vanha. Siinä on aika fiksu systeemi sille ruuville tai pikemminkin puille, jotka ruuvilla halotaan. Puu nostetaan ikään kuin telineelle, joka sitten tönäistään lantiolla ja toisella kädellä kohti ruuvia toisen käden pitäessä pöllistä kiinni. Se halkaisee nätisti ja mielestäni hyvinkin turvallisesti.

Mulla on jerkkua aika paljon ja jopa jossakin määrin lyöntitekniikkaa sekä tarkkuutta, joten halkomakirves saa melkoista kyytiä. Silti ruuvi on näppärämpi ja nopeampi tapa pilkkoa puut. Kirveestä tulee tosin miehekkäämpi olo. Se on aika alkukantainen työkalu ja takaa veikeän erektion illaksi.

[Laippa]

Ehei, ehei. Kaikista kamalin ja vaarallisimman tuntuisin halkomavehjes on se kummallinen aparaatti, jolle en edes nimeä tiedä. Siis sellainen, joita aika ajoittain maatalojen pihapiirissä tulee vastaan. Siinä on sellainen suuri väkipyörä, johon on kiinnitetty kirveenterä tai sen tapainen kiilamainen hässäkkä, joka ei puita kohtaan tunne armoa. Väkipyörää pyörittää traktori tai sähkömoottori. Väkipyörä pyörii pystyasennossa puoliverkkaisesti ja työmies tarjoaa rukkaset suojavarustuksenaan pölliä sille kirveenterälle, joka väkipyörään kiinnitettynä tekee tuhoaan. Melkoinen aparaatti ja ilmeisen hyvä, kun niitä kuitenkin verrattain usein vastaan tulee. En oo kokeillut.

En tiedä onko noilla virallista nimeä, mutta kirveskoneista olen kuullut puhuttavan. Tästähän on toinen versio, jossa kirvesterä liikkuu vain ylös alas, aivan kuten moottorissa mäntä kiertokangen avulla.

Mulla on jerkkua aika paljon ja jopa jossakin määrin lyöntitekniikkaa sekä tarkkuutta, joten halkomakirves saa melkoista kyytiä. Silti ruuvi on näppärämpi ja nopeampi tapa pilkkoa puut. Kirveestä tulee tosin miehekkäämpi olo. Se on aika alkukantainen työkalu ja takaa veikeän erektion illaksi.

Metristen halkojen teossa kirvesmiehen taidot punnitaan, hellapuita nyt hakettaa joka jamppa

[Oto Hascak]

Metristen halkojen teossa kirvesmiehen taidot punnitaan, hellapuita nyt hakettaa joka jamppa

Kyllä, kyllä. Miesten töitä, miesten töitä. En ole koskaan halkoja tehnyt, mutta nyt pitäisi vissiin kevään tullen sellaisia askarrella, kun isäukolla on vähän enemmänkin pilkottavaa odottamassa työmiestä. Puuta on siinä määrin paljon, että ollaan mietitty, että olisi niistä vissiin parasta tehdä halkoja odottamaan tulevia talvia ja pienii sitten vasta tuleivaisuudessa halot klapeiksi.

Ne on sen verran suurta tavaraa, että niissä riittää ihmettelemistä vielä useampaankin kertaan. Kuinka mahtaa halkomaruuvissa voima riittää vai pitääkö hakea hydraulihalkoja koneliikkeestä?

[ObOlli]

Minä lopetin metristen halkojen tekemisen kun siirryin moottorisaha-aikakauteen joskus 80- ja 90-luvun vaihteen tienoilla. Käsipelillä sillä oli väliä kun pokasahalla kihnuttaminen vie aikaa, ja puut pitää saada ulkokuivamaan halkaistuna jotta pääsee seuraavaan puuhaan (kuten esmes seuraava runko.) Ja ilmavuotoja täynnä oleva mäkitupahan söi puuta, kun sitä talvellakin käytettiin. Virallisena syynä moposahaan oli, että isoja runkoja ei vaan saa poikki pokasahalla, kun tulee poka vastaan. Varmaan se miehekäs fiilis oli oikeampi syy. Ensimmäinen moposaha oli Tilhin 023, joka oli vähän pieni ja mopo niihin runkoihin joita sillä tein, mutta aina se pokasahan päihitti. Itse ostamani 250 on ihan eri maata.

Ei se metristen halkominen sen kummempaa ole, pitää vaan tietää vähän miten puun syyt kulkee, ja jatkaa eteenpäin halkeamaa jonka saa pöllin päähän lyötyä. Ja pitää olla kunnon kirveet. Osumatarkkuuskin on tietty tärkeää. Puulajista riippuen homma vaati vähän erilaiset varusteet: tuoretta kuusta halkoessa pihka roiskuu joten kannattaa olla kunnon suojatamineet. Koivu taas tarvitsee kevyemmät varusteet kun painaa enemmän ja pitää lyödä lujempaa, isompiin pölleihin toinenkin kirves ja ongelmatapauksiin pajavasara, moska ja muutama kiila (pajavasaralla saa kiilan naputeltua alkuun, moskalla lyötyä sisään.) Ja joku omenapuu tai vaahtera esmes on hankala kun kirves vain kimpoaa, joten kiilat olivat hyvä idea, erään ison vaahteran kanssa piti odottaa palttiarallaa vuoden verran että pehmenee sen verran että saa halki.

Nykyään sahaan suoraan rungosta klapimittaan, ja halkaisen kerran ulkokuivumaan. Oksisita vuolen kuoren auki vesurilla ja pätkin sitten joskus massana, pienemmät menevät nykyään silppuriin kun pienellä tontilla ei ole enään läjityspaikkaa. Halkaisun/avaamisen jälkeen eivät enään lahoa, ja voi tehdä jotain muuta kunnes ovat ulkokuivia. Vaatii tietty vähän enemmän varastotilaa ja aikaa, mutta kun puuta on tulossa tarpeeksi, niin eipä tarvitse murehtia että onko kylmä, tai pihdata puuta niin kuin isäukkoni teki kun puusouvingissa oli hänestä niin paljon vaivaa. Minä taas tykkäsin siitä ettei tarvitse joka klapia laskea, ja että sain paeta pois kaupungista viikoiksi keskellä talvea, joten tein niitä ns. riittävästi.

Tällä kokemuksella uskallan väittää että se suoraan klapeja tekevä vipukirves on harrastelijoiden multimedialelu, ja että fisse on kirveiden aatelia. Sama siitä Super Spalterista, paljon tärkeämpää kuin joku kynsiviritelmä on kirveen terän muotoilu. Ja yhä vieläkin teen klapit mielelläni käsipelillä, koska sahaaminen on mopolla nopeaa eikä pilkkominen tuossa työmäärässä ole niin iso osa hommaa kuin miltä asiaa tuntematon luulisi. Kunnollinen hydraulihalkoja voi olla hankaliin pölleihin ihan loistava, mutta en näe miksei moska ja pari kunnon kiilaa tekisi saman, on kaupan päälle huoltovapaa, ja maksaa palttiarallaaa satasen tai puolitoista. Väitän kyllä että hyvällä kirveellä tulee jälkeä nopeammin kuin luulisi. Ja kunnon kohentuessa isosta kirveestä saa saa kaupan päälle machon olon, joka ei suinkaan meikäläistä haittaa.

Näitä hommia tehdessä kannattaaa aina pitää mielessä että turha kiire pois. Jälkeä syntyy sillä että jaksaa tehdä pitkiä päiviä eikä sillä että tekee lyhyen aikaa räjähtävällä tarmolla. Voimia kannattaa siis säästellä, eikä koskaan ajaa itseään sellaiseen lihassolmukramppiin ettei seuraavana päivänä jaksaisi tehdä samaa. Vaimoni ihmettelikin "joutilasta" työtapaani (pahalta kuulostava termi oli kuulemma sallalaisen suusta iso kehu) eli sitä että tein koko ajan rauhallisesti jotain mutten koskaan kiirehtinyt tai yrittänyt väkisin enempää kuin välttämätöntä. Silti pihasta oli siivottu ensimmäiset kuusi koivunrunkoa noin viikossa (olivat vielä halkomatta ja kuorimatta, risut toki oli silputtu ja ohimennen rakennettu muutaman kuution lautakompostori oksamurskeelle,) eli pihakin löytyi ja sitä sai ruveta hoitamaan.

[KariFS]

Tällä kokemuksella uskallan väittää että se suoraan klapeja tekevä vipukirves on harrastelijoiden multimedialelu, ja että fisse on kirveiden aatelia. Sama siitä Super Spalterista, paljon tärkeämpää kuin joku kynsiviritelmä on kirveen terän muotoilu.

Aamen. Kirveessä ei kuulu olla liikkuvia osia. Sellainen 70 senttinen Fiskarssi on mulla, tosi hyvä peli vaikken kaikkia polttamiani puita itse pilkokaan.

[sahrami]

Kunnollinen hydraulihalkoja voi olla hankaliin pölleihin ihan loistava, mutta en näe miksei moska ja pari kunnon kiilaa tekisi saman, on kaupan päälle huoltovapaa, ja maksaa palttiarallaaa satasen tai puolitoista. Väitän kyllä että hyvällä kirveellä tulee jälkeä nopeammin kuin luulisi.

Paitti kun siitä moskan päästä irtoaa siru ja menee housuista ja nahasta läpi, eikä sitä saada kiinni röntgenistä ja kirurgista huolimatta Sen jälkeen isäni hankki hydraulisen pilkkomiskoneen (työkaverini myi ylimääräisiä perintökoneita). Enimmät puut tehdään sirkkeli&ruuvi-yhdistelmällä traktorin kanssa, mutta paksut/hankalat pöllit säästetään erikseen.
itsellä kun ei pysy kädessä kuin Fiskarsin pikkukirves, mutta saa sillä nirhittyä isonkin pöllin kupeesta lopulta saunapuut. Jos ei muuten niin pahalla sisulla.

[ObOlli]

Metristen halkojen teossa kirvesmiehen taidot punnitaan, hellapuita nyt hakettaa joka jamppa

Kyllä, kyllä. Miesten töitä, miesten töitä. En ole koskaan halkoja tehnyt, mutta nyt pitäisi vissiin kevään tullen sellaisia askarrella, kun isäukolla on vähän enemmänkin pilkottavaa odottamassa työmiestä. Puuta on siinä määrin paljon, että ollaan mietitty, että olisi niistä vissiin parasta tehdä halkoja odottamaan tulevia talvia ja pienii sitten vasta tuleivaisuudessa halot klapeiksi.

Ne on sen verran suurta tavaraa, että niissä riittää ihmettelemistä vielä useampaankin kertaan. Kuinka mahtaa halkomaruuvissa voima riittää vai pitääkö hakea hydraulihalkoja koneliikkeestä?

Tuo useammassa vaiheessa kuivaaminen on ehdottomasti hyvä idea, kun kuivamiseen menee joka tapauksessa vuoden verran, eikä sitä niin vaan kuivureitta kiirehditä. Ja jotenkin kuulostaa hölmöltä käyttää sähköä siihen että saa lämpöä polttopuiden pikakuivaukseen. Nelisen työvaihetta on isossa savotassa, ja työmäärä vähenee askel askeleelta:
rungot -> kaato, karsiminen ja sahaus pölleiksi, oksien siivous/läjitys/silppuaminen
pöllit -> halkaisu ja pinoihin ulkokuivamaan
halot -> pilkkominen ja sisään kuivamaaan
klapit -> sisäkuivasta sisävarastoon polttoa odottelemaan
Niinhän sen teen itsekin, tosin sahaan pöllit suoraaan tulipesän mittaan kun mopolla se pari lisäsurautusta ei kauan kestä, eikä tarvitse miettiä pöllien pituuksia ja työasentoja sahapukin kanssa.

Ammattimetsurit tuppaavat tietämäni mukaan jättämään oksat, mutta niistä saa nopeammin polttokelpoista. Itse vedän rajan siihen että noin kahden sormen levyiset kelpaavat, sitä pienemmät ovat enemmän vaivaa kuin hyötyä, ja jos ovat esteettinen ongelma kuten pihassa, niin silppuri on ehdoton. Tarkemman rajan asettaa se silppuri, mitä se ei syö työstetään polttopuuksi.

Pitäisikös tässä ruveta tajoamaaan kokeneen amatöörin talkooapua? Alkaa omalla mökillä Ikaalisissa olla hommat siinä vaiheessa että jokaiseen tarvitsee jotain mitä ei ole. Kuten esimerkiksi kun pitäisi nostaa hirsinen ulkorakennus tai pari kivien/harkkojen päälle, se taitaa olla useamman miehen homma ja voisi tarvita osaavamman vetäjäksi. Toisista selviäisi rahalla, kuten putket ja sähköt, mutta sitäkään ei nyt ole liiaksi asti, ja ehkä ne saa hoidettua joka tapauksessa vyötä kiristäen. Kolmanteen kategoriaan menee ne joissa tarvitsee asiantuntemusta, kuten saunan katon päällystäminen, pönttöuunin ropiseva sisus, ja esmes pehmenneen alapohjan ihmettely, mutta ei niitä neuvojiakaan ole vielä ollut kiusaksi asti -- ja neuvoja on hankala täälläkään pyytää kun 250 km etäisyydeltä on vaikea tarkistaa mikä se tilanne siellä juuri nyt olikaan. Ennen kesää noita hommia ei kuitenkaan saa eteen päin, selvitellessä/miettiessä olisi vähän aikaakin.

[Zaffodi]

Kunnollinen hydraulihalkoja voi olla hankaliin pölleihin ihan loistava, mutta en näe miksei moska ja pari kunnon kiilaa tekisi saman, on kaupan päälle huoltovapaa, ja maksaa palttiarallaaa satasen tai puolitoista. Väitän kyllä että hyvällä kirveellä tulee jälkeä nopeammin kuin luulisi.

Paitti kun siitä moskan päästä irtoaa siru ja menee housuista ja nahasta läpi, eikä sitä saada kiinni röntgenistä ja kirurgista huolimatta Sen jälkeen isäni hankki hydraulisen pilkkomiskoneen (työkaverini myi ylimääräisiä perintökoneita). Enimmät puut tehdään sirkkeli&ruuvi-yhdistelmällä traktorin kanssa, mutta paksut/hankalat pöllit säästetään erikseen.
itsellä kun ei pysy kädessä kuin Fiskarsin pikkukirves, mutta saa sillä nirhittyä isonkin pöllin kupeesta lopulta saunapuut. Jos ei muuten niin pahalla sisulla.

Mulla on kanssa mökillä hydraulihalkoja, hain sen kaupasta kun iso Fiskarssi ei saanut pölleihin edes lommoa. Kyllä ne tuoreina meni mutta oli niin paljon että projekti jatkui aika pitkään ja sitten alkoi olemaan niin sitkeää tavaraa ettei se suurin Fiskarssikaan enää tepsinyt. Lopuksi kun oli äijä vähän väsyksissä se tietty lipsahti ja tuli sääreen naarmu, siitä lähdin suoraan hakemaan laastaria ja sitten rautakauppaan

[vesahy]

Mites tämmöinen ---> Logmatic kiilakirves?

Hydraulihalkoja vaatii sähköä ja aika paljon kun kympin sulake ei aina tunnu riittävän. Siskolla on tämmöinen rautakanki saaressa, missä ei ole sähköä ja siellä olen sitä itsekin kokeillut. Kyllä se toimii, mutta sitkeän oksaisen saaristokuusen kanssa tulee kyllä hiki.

[PetteriKivimäki]

Hydraulihalkoja vaatii sähköä ja aika paljon kun kympin sulake ei aina tunnu riittävän.

Mulla ei riittänä kympin sulake edes tuohon topicin aloitusmurheeseen: 1500 W halpaan Timberlakeen. Sil ei kyl tee mitään (isoimat pöllit pitää joka tapauksessa kirvestellä ja pieniä pienii teroitetulla Fiskarsilla 5x) , paitti eläkeläinen jolla on aikaa, muttei terveyttä.. Otin virran 16 A voimavirtatöpselistä pienen työmaakeskuksen kautta, niin ei poltellut sulaketta.

[vesahy]

Hydraulihalkoja vaatii sähköä ja aika paljon kun kympin sulake ei aina tunnu riittävän.

Mulla ei riittänä kympin sulake edes tuohon topicin aloitusmurheeseen: 1500 W halpaan Timberlakeen. Sil ei kyl tee mitään (isoimat pöllit pitää joka tapauksessa kirvestellä ja pieniä pienii teroitetulla Fiskarsilla 5x) , paitti eläkeläinen jolla on aikaa, muttei terveyttä.. Otin virran 16 A voimavirtatöpselistä pienen työmaakeskuksen kautta, niin ei poltellut sulaketta.

Sama meillä kun otin virran jatkoroikalla saunan ikkunasta pesukoneelle tarkoitetusta pistorasiasta. Siinä sattui olemaan kotikylmiö saman sulakkeen takana ja kun käynnistin koneen eka kertaa niin se sanoi vain kerran hrrrr ja sitten vaimokulta juoksi ovvesta pihalle hurjan, kauha koholla. Uusintayrityskään ei auttanut, se vika ei korjaantunut itsestään. Pakko oli etsi uusi reikä stöpselille.