Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?

[han_mies]

Nyt pitäisi kokeilla niin, että kaikki kattilaveden lämpötilan mukaan palamiseen vaikuttavat tekijät eliminoidaan pois, eli vedonsäädin, kiehumisventtiili, savukaasutermostaatti jne., niin ettei ne pääse vaikuttamaan mitenkään kattilan palamiseen tai poistamaan lämpöä sieltä.

Eli vedonsäätimen ketju pois kokonaan ja käsisäädöllä luukku auki, kiehumisenestoventtiili pois käytöstä ja kattilaan tuli. Ilman säätää niin että varmasti palaa ja kunnolla, sitten vaan lämmittämään ja seuraamaan mitä tapahtuu. Tuo savukaasutermostaatti ohjaa ilmeisesti latauspumppua, eli se täysille niin että latauspumppu varmasti käy koko ajan ja sulut auki, myös se ohikierto.

Jos latauspumpussa tai kierrossa on jotain vikaa niin kattila alkaa kiehumaan, jos vesi kiertää niin varaajan pitäisi lämmetä ja kattilaveden lämmön pysyä aisoissa.

Nyt kun palamiseen ei kattilaveden lämpötila vaikuta niin lämpöä syntyy ja jos se ei mene varaajaan niin kattila alkaa kiehumaan, jos ei ala niin silloin lämpö menee varaajaan. Kiehumisventtiili pois käytöstä niin viemäriinkään se ei pääse menemään.



Ja jos savulämmöt on 70-80 niin sitten on kitupoltto menossa, kyllä ne yläpalolla kunnon tulella varmasti päälle 200 on. Veto ei riitä savujarrujen kanssa, jos oli joku tuhkaluukku tms. auki niin sulkee sen.

Ok, hyviä vinkkejä!
Täytyy kokeilla tuollaisillakin testauksilla.
Mitä nytkin olen kyllä tänäänkin seurannut sitä palotapahtuman aikana, kiehunnaneston ollessa pois, vedonsäädin ketju on paikassaan, mutta vetoluukku noin 3-4cm auki koko ajan, palaa ihan miehekkäästi tuli, savukaasut mittarin mukaan mikä on keskellä savusolaa kupariputken sisällä, pyörii 250-300.
Nuo 70-80 savukaasut oli siis niiden jäspin jarrujen kera ja se ei toiminut kyllä tuossa alkuunkaan kun vetää niin tukkoon sen hormiin menevän solan että.
Kattilalämmöt oli polton loppuvaiheilla tänään reilu 80. Termari pumpulla siis oli tänään 61. Ja loppuvaiheessa pumpun lämpömittarit olivat jokainen päälle 80.

Mutta täytyy tuo vetoluukkukin availla vielä kunnolla ilman ketjua ja katsastaa kuinka lämmöt kehittyy.
Ehkä se vielä alkaa toimimaan jollain muotoa, suuntaa antaa ainakin tuo parempi lämpeneminen alkuun kun testaillut eri tapoja tuon latauksen kanssa.

[Arveccio]

Sivukommenttina että eikös lataustermostaatti ja vedonsäädin ole saman asian taklaamista varten? Molemmilla pyritään pitämään kattilassa olevan veden lämpö vakiona? Pointtina lähinnä se että tarvitaanko kattilaveden mukaan säätyvää vedonsäädintä ollenkaan vaan hakee vaan alaluukkuun soppelin kiinteän säädön ja antaa palaa sillä säädöllä kokoajan? Vedonsäätimellä rajoitetaan tehoa jos vesi ei ehdi jäähdyttää kattilaa kunnolla esim. vapaakierrolla toimivassa latauksessa?

[han_mies]

Sivukommenttina että eikös lataustermostaatti ja vedonsäädin ole saman asian taklaamista varten? Molemmilla pyritään pitämään kattilassa olevan veden lämpö vakiona? Pointtina lähinnä se että tarvitaanko kattilaveden mukaan säätyvää vedonsäädintä ollenkaan vaan hakee vaan alaluukkuun soppelin kiinteän säädön ja antaa palaa sillä säädöllä kokoajan? Vedonsäätimellä rajoitetaan tehoa jos vesi ei ehdi jäähdyttää kattilaa kunnolla esim. vapaakierrolla toimivassa latauksessa?

Tottahan se on varmaan tuokin kyllä.
Itse nyt poltellut muutamana päivän niin että se vedonsäädin on ihan reilulla kädellä auki.
Mutta tänäänkin poltin 3 pesällistä, huom. 3 pesällistä, edellisten lähes 10 sijaan.
Ensimmäisellä pesällisellä oli varaaja latautunut ylhäältä 50, keskeltä 30, alhaalla hieman päälle 20.
Toisella pesällisellä 56,58,32
Ja kolmannella 56,58,46.
Tuo on jotenkin käsittämätöntä.
Nytkin tuolla 61 termostaatilla tuntuisi ensimmäisen kahden pesän aikana että latautuisi ihan ok, siinä vaiheessa kun alalämpö kohoaa ja kattilankin pitäisi alkaa käymään kuumempana, varaajan lämmönnousu ikäänkuin pysähtyy täysin, mistä moinen ilmiö, tod näköisesti taas menisi se 10 pesää kuitenkin että saisi varaajaan esim ylös 90.
On tuo systeemi kyllä jotenkin veltto. Vaikka vedot oli täysilläkin ja sulut auki jne ei kattilämmöt kohonneet päälle 64. Eli varaajaan sen lämmön pitäisi siirtyä?

[Maatilallinen]

Sivukommenttina että eikös lataustermostaatti ja vedonsäädin ole saman asian taklaamista varten? Molemmilla pyritään pitämään kattilassa olevan veden lämpö vakiona? Pointtina lähinnä se että tarvitaanko kattilaveden mukaan säätyvää vedonsäädintä ollenkaan vaan hakee vaan alaluukkuun soppelin kiinteän säädön ja antaa palaa sillä säädöllä kokoajan? Vedonsäätimellä rajoitetaan tehoa jos vesi ei ehdi jäähdyttää kattilaa kunnolla esim. vapaakierrolla toimivassa latauksessa?

Lataustermostaatilla rajoitetaan ettei kattila käy liian kylmänä ja vedonsäätimellä säädetään palamistehoa veden lämpötilan mukaan, ei ne nyt ihan samaa asiaa tee, molemmat koittaa tietysti pitää veden lämmön asetetussa.

Ja sitten jos asetusarvot on lähellä toisiaan eli vaikka lataustermostaatti 80 asteinen ja vedonsäädin myös 80 niin ne alkaa yleensä "taistelemaan keskenään", eli vedenlämpö nousee 80, vedonsäätimen mielestä lämpöä on tarpeeksi ja se pienentää tulta ja samalla lataustermostaatti alkaa päästämään vettä varaajaan.

Noh, kattilassa ei ole enään tulta niin se on hetkessä kylmä ja sitten vedonsäädin aloittaa taas nostamaan luukkua ja tuli syttyy mutta lataustermostaatti ei halua päästää vettä varaajaan jne...


Yläpaloisesta niin tiedä mutta ainakaan alapalossa ei vedonsäätimen tapaan luukkua portaattomasti hiissaavaa säädintä tarvita, kiinteä säätö riittää, mutta täytyyhän siinä jotain automatiikkaa olla. Eli moottorit luukussa jotta se on kiinteän säädön verran auki tai kokonaan kiinni, kattilatermostaatti tai useampi sitten niiden ohjaukseen.

Itsellä on alapalossa sähkömoottorit luukuissa on/off toiminnalla, joko täysin kiinni tai kiinteän säädön verran auki. Ohjaukseen on kaksi termostaattia, varaajassa oleva avaa luukut kun n. 1/3osa on käytetty ja kattilassa oleva sitten sulkee kun kattilaveden lämpö ylittää 100 astetta.

Yläpalossa tietysti palaminen vaihtelee sytytyksestä hiillosvaiheeseen melkoisesti ja siten myös ilmantarve, kun koko kasa palaa kerralla, alapalossa palaminen on tasaisempaa. Siten voisi kuvitella että yläpalo tarvitsisi nimenomaan vedonsäädintä, eikä täysin kiinteää säätöä koko palon ajaksi.

Ei se lataustermostaatti sitä lämpötilaa täysin vakiona siellä pidä, eli vedonsäädin toimii, tehon vähentyessä lämpötila laskee ja vedonsäädin avaa luukkua, sitten palaminen kohentuu ja lämpö nousee jolloin säädin pienentää luukkua. Ketju ja säädin täytyy vaan säätää oikein niin että vetoa on sopivasti käyttölämpötilassa ja sitten luukku menee täysin kiinni kun alkaa kuumeta enemmän.

Itse nyt poltellut muutamana päivän niin että se vedonsäädin on ihan reilulla kädellä auki.
Mutta tänäänkin poltin 3 pesällistä, huom. 3 pesällistä, edellisten lähes 10 sijaan.
Ensimmäisellä pesällisellä oli varaaja latautunut ylhäältä 50, keskeltä 30, alhaalla hieman päälle 20.
Toisella pesällisellä 56,58,32
Ja kolmannella 56,58,46.
Tuo on jotenkin käsittämätöntä.
Nytkin tuolla 61 termostaatilla tuntuisi ensimmäisen kahden pesän aikana että latautuisi ihan ok, siinä vaiheessa kun alalämpö kohoaa ja kattilankin pitäisi alkaa käymään kuumempana, varaajan lämmönnousu ikäänkuin pysähtyy täysin, mistä moinen ilmiö, tod näköisesti taas menisi se 10 pesää kuitenkin että saisi varaajaan esim ylös 90.
On tuo systeemi kyllä jotenkin veltto. Vaikka vedot oli täysilläkin ja sulut auki jne ei kattilämmöt kohonneet päälle 64. Eli varaajaan sen lämmön pitäisi siirtyä?

Varaaja kerrostuu, tuossa näkee miten kerrostuma tulee pikkuhiljaa alemmas. Onko mittareiden välillä saman verran vettä, jos esim. keski- ja alamittarin väli on suurempi kuin ylä- ja keskimittarin niin vaikuttaa että lämmönnousu pysähtyy vaikka varaaja lämpenee edelleen samaan tahtiin.

Tuo vähän päälle 60 on liian vähän kattilaveden lämmöksi, sinne lähemmäs 100 se olisi hyvä saada koko polton ajaksi. Myös alaosa, eli ohikierto auki ja pumppu täysillä niin että sekoittaa kunnolla kattilaa. Pikeentyykö miten paljon kattila?

Itselläni ainakin pikeentyi ihan hyvin ja kondensiovettä valutteli kun oli 75-85 lämmöt, nykyään siellä 95-100 ja ylikin sadan niin ei valu kondensiovettä ja pysyy puhtaampana.

Onhan kaikki kanavat, hormi, liitinhormi ym. varmasti puhtaana ettei missään ole mitään salaperäistä tukosta?

[han_mies]

Varaaja kerrostuu, tuossa näkee miten kerrostuma tulee pikkuhiljaa alemmas. Onko mittareiden välillä saman verran vettä, jos esim. keski- ja alamittarin väli on suurempi kuin ylä- ja keskimittarin niin vaikuttaa että lämmönnousu pysähtyy vaikka varaaja lämpenee edelleen samaan tahtiin.

Tuo vähän päälle 60 on liian vähän kattilaveden lämmöksi, sinne lähemmäs 100 se olisi hyvä saada koko polton ajaksi. Myös alaosa, eli ohikierto auki ja pumppu täysillä niin että sekoittaa kunnolla kattilaa. Pikeentyykö miten paljon kattila?

Itselläni ainakin pikeentyi ihan hyvin ja kondensiovettä valutteli kun oli 75-85 lämmöt, nykyään siellä 95-100 ja ylikin sadan niin ei valu kondensiovettä ja pysyy puhtaampana.

Onhan kaikki kanavat, hormi, liitinhormi ym. varmasti puhtaana ettei missään ole mitään salaperäistä tukosta?

Mittareiden matkat on samat.
Mitenkäs tuota kattilämpöä olisi mahdollista korottaa tuolla systeemillä? Ei omasta mielestäni mitenkään, ainakin tuntuu että se paluuvesi/vesi on vaan niin määräävä tekijä. Toki pannu kävisi kuumana jos esim pumppu ei hetkeen kävisi jne.
Mutta kun se alkaa käymään alusta asti täydellä teholla, ei tuo kattilalämpökään muutu ennenkuin varaaajan alalämpö nousee noin 20c

Kattila ei pahemmin pikeenny, eikä kosteuttakaan seinämillä esiinny, alkuun sitä tapahtui kun oli toisenlainen latauspumppusysteemi mikä oli ihan fiasko jo syntyessään.

Kaikki kanavat on rassailtu kyllä useampaan kertaan, että enpä sitten tiedä missä vika voisi ilmetä.
Kyllähän se kattilalämpö on esim 78 heti alusta jos sinne termovariin laittaa sen jäykimmän termostaatin, mutta varaajan puolella ei sitten juuri mitään tapahdukkaan.
Nyt sentään alkuun tapahtuu ihan hyvinkin.

[kaji]

Ja sä oot testannut noi varaajan mittarit kattilassa kuumalla vedellä? Ei olis ensimmäinen mittari joka lopettaa nousun joka kerta samaan kohtaan

[tv43]

Kävin juuri talossa jossa lämmitelty 20v jäspi 40 yp : llä . Latauspumpu lämmityksen ajan päällä , termostaatti varaajan ja kattilan välissä .
Kattilan alaluukku 7-8 cm raollaan ja säätöketju pois . Joten toisioilmaakaan ei saanut . Lämmitettävää on asuinrakennus ja pienehkö halli .
Hyvin pärjäilleet täällä Sallan rajamailla . Puita menee noin 40 kuutioo vuosi , eikä kattilanvaihtoa ole suuniteltu .
Tuli näytti palavan tasaisesti ja lämpöä syntyi .

[Maatilallinen]

Mittareiden matkat on samat.
Mitenkäs tuota kattilämpöä olisi mahdollista korottaa tuolla systeemillä? Ei omasta mielestäni mitenkään, ainakin tuntuu että se paluuvesi/vesi on vaan niin määräävä tekijä. Toki pannu kävisi kuumana jos esim pumppu ei hetkeen kävisi jne.
Mutta kun se alkaa käymään alusta asti täydellä teholla, ei tuo kattilalämpökään muutu ennenkuin varaaajan alalämpö nousee noin 20c

Kattila ei pahemmin pikeenny, eikä kosteuttakaan seinämillä esiinny, alkuun sitä tapahtui kun oli toisenlainen latauspumppusysteemi mikä oli ihan fiasko jo syntyessään.

Kaikki kanavat on rassailtu kyllä useampaan kertaan, että enpä sitten tiedä missä vika voisi ilmetä.
Kyllähän se kattilalämpö on esim 78 heti alusta jos sinne termovariin laittaa sen jäykimmän termostaatin, mutta varaajan puolella ei sitten juuri mitään tapahdukkaan.
Nyt sentään alkuun tapahtuu ihan hyvinkin.

Se kattilaveden lämpöhän nousee laittamalla kuumemman termostaatin joka pitää kattilaa kuumempana näissä nykyisissä latauspaketeissa.

Parempi ratkaisu kuten itselläni, on Danfoss AVTA venttiili jonka kapillaari kattilavedessä ja sekoituskierto linjasäätöventtiilin kautta.

Pystyy ihan nuppia kääntämällä säätämään missä lämpötilassa varaajaan alkaa mennä vettä ja sitten linjasäätöventtiilistä kääntämällä saa säädettyä minkä verran sekoitetaan menovettä paluuveteen. Itse olen säätänyt että varaajaan alkaa mennä vettä kun kattilavesi ylittää 95 astetta ja sekoituskierron linjasäätö on kolmosella, niin että kattilan paluuvesi on riittävän kuumaa ja kattilaveden lämpömittari näyttää vähintään 90 astetta.

Nimittäin jos tuo sekoituskierto on liian pientä niin vaikka varaajaan menee 95-100 asteista vettä, voi olla että alaosassa kattilaa onkin jotain 50-60 astetta eli liian vähän. Silloin kattilaveden lämpömittari näyttää alempaa lukemaa, itselläni oli tilanne että näytti vain 80 astetta ja konvektioiden alaosa pikeentyi.

Sekoituskiertoa lisäämällä korjaantui, ennen oli vain ykkösellä niin nyt on kolmosella venttiili. Mittari sekä anturi kattilan paluuvedelle on ennen tuota sekoituskiertoa, joten en tiedä minkälämpöistä vettä kattilaan menee, ainoastaan sen mitä varaajasta tulee. Kuitenkin niin ettei putkea pysty kuin hipaisemaan, jos pystyy kädellä pitämään hetken kiinni niin liian kylmää on.


Suunnilleen samalla teholla sitä lämpöä pitäisi kehittyä oli kattila 60 tai 100 asteinen, varaajassa tietysti vaikuttaa tapahtuvan hitaammin kun suuremmalla lämpötilaerolla sama teho siirtyy pienemmällä virtaamalla jolloin kerrostuma "valuu" alaspäin hitaammin, mutta tietysti kuumempana. Lämpöä tulee saman verran.

Myöskin vaikka varaajasta alkaa tulemaan kuumempaa vettä niin se ei välttämättä vielä nosta kattilalämpöjä koska latauspaketti vähentää ohikiertoa ja paluuvesi kattilaan pysyy suunnilleen saman lämpöisenä. Itselläni kattilalämpö alkaa nousta tuosta 95-100sta vasta kun varaajan paluuvesi nousee yli 85 astetta, sitten nousee yli sadan ja termostaatti katkaisee tulet, tosin nyt säädin sen katkaisemaan vasta 105 asteen jälkeen.

[han_mies]

Se kattilaveden lämpöhän nousee laittamalla kuumemman termostaatin joka pitää kattilaa kuumempana näissä nykyisissä latauspaketeissa.

Parempi ratkaisu kuten itselläni, on Danfoss AVTA venttiili jonka kapillaari kattilavedessä ja sekoituskierto linjasäätöventtiilin kautta.

Pystyy ihan nuppia kääntämällä säätämään missä lämpötilassa varaajaan alkaa mennä vettä ja sitten linjasäätöventtiilistä kääntämällä saa säädettyä minkä verran sekoitetaan menovettä paluuveteen. Itse olen säätänyt että varaajaan alkaa mennä vettä kun kattilavesi ylittää 95 astetta ja sekoituskierron linjasäätö on kolmosella, niin että kattilan paluuvesi on riittävän kuumaa ja kattilaveden lämpömittari näyttää vähintään 90 astetta.

Nimittäin jos tuo sekoituskierto on liian pientä niin vaikka varaajaan menee 95-100 asteista vettä, voi olla että alaosassa kattilaa onkin jotain 50-60 astetta eli liian vähän. Silloin kattilaveden lämpömittari näyttää alempaa lukemaa, itselläni oli tilanne että näytti vain 80 astetta ja konvektioiden alaosa pikeentyi.

Sekoituskiertoa lisäämällä korjaantui, ennen oli vain ykkösellä niin nyt on kolmosella venttiili. Mittari sekä anturi kattilan paluuvedelle on ennen tuota sekoituskiertoa, joten en tiedä minkälämpöistä vettä kattilaan menee, ainoastaan sen mitä varaajasta tulee. Kuitenkin niin ettei putkea pysty kuin hipaisemaan, jos pystyy kädellä pitämään hetken kiinni niin liian kylmää on.


Suunnilleen samalla teholla sitä lämpöä pitäisi kehittyä oli kattila 60 tai 100 asteinen, varaajassa tietysti vaikuttaa tapahtuvan hitaammin kun suuremmalla lämpötilaerolla sama teho siirtyy pienemmällä virtaamalla jolloin kerrostuma "valuu" alaspäin hitaammin, mutta tietysti kuumempana. Lämpöä tulee saman verran.

Myöskin vaikka varaajasta alkaa tulemaan kuumempaa vettä niin se ei välttämättä vielä nosta kattilalämpöjä koska latauspaketti vähentää ohikiertoa ja paluuvesi kattilaan pysyy suunnilleen saman lämpöisenä. Itselläni kattilalämpö alkaa nousta tuosta 95-100sta vasta kun varaajan paluuvesi nousee yli 85 astetta, sitten nousee yli sadan ja termostaatti katkaisee tulet, tosin nyt säädin sen katkaisemaan vasta 105 asteen jälkeen.

Hyviä vinkkejä taas kerran!
Enpä tiedä, luulisi että tuolla termovarillakin pitäisi tuon homman pelata ihan ok. Ei nyt viitsisi ostella heti uusia osia kun vasta hommattu nuokin vehkeet tuohon, oletusarvolla että toimii!

Tänään oli tulta pesässä semmoiset 7 pesällistä, osa oli ihan pintalautaa, eli voisi laskea noin reilu 5 pesää.
Lopputuloksena kiertojen talolle ollessa päälle, oli varaajan lämmöt 72,78,68
eli paljon paremmin tuolla matalalla termarilla lämpenee jo, mutta voiko juuri tuo ohikierron toiminta jotenkin heikentää niin radikaalisti tuota lämmönsiirtymistä varaajaan, viimeisillä kahdella pesällä kattialämmöt kuitenkin 80-95 eikä silti varaajan yläosaa saanut tuon kuumemmaksi, outoa.
En tiedä jos huomenna vielä testaisi ilman termostaattia ja ohikiertoa, voiko sitä varaajaa saada lähemmäs 90 kauttaaltaan.
Eikö tuolla termovarilla käytännössä ole mahdollista sitten saada tuota latausta kunnolla toimimaan?
Tuntuu sekin aika monella muulla toimivan. Mutta oma näkemys ainakin tuossa, mitä kuumempi termostaatti, sen huonommin varaajaan siirtyy lämpöä.

[Maatilallinen]

Hyviä vinkkejä taas kerran!
Enpä tiedä, luulisi että tuolla termovarillakin pitäisi tuon homman pelata ihan ok. Ei nyt viitsisi ostella heti uusia osia kun vasta hommattu nuokin vehkeet tuohon, oletusarvolla että toimii!

Tänään oli tulta pesässä semmoiset 7 pesällistä, osa oli ihan pintalautaa, eli voisi laskea noin reilu 5 pesää.
Lopputuloksena kiertojen talolle ollessa päälle, oli varaajan lämmöt 72,78,68
eli paljon paremmin tuolla matalalla termarilla lämpenee jo, mutta voiko juuri tuo ohikierron toiminta jotenkin heikentää niin radikaalisti tuota lämmönsiirtymistä varaajaan, viimeisillä kahdella pesällä kattialämmöt kuitenkin 80-95 eikä silti varaajan yläosaa saanut tuon kuumemmaksi, outoa.
En tiedä jos huomenna vielä testaisi ilman termostaattia ja ohikiertoa, voiko sitä varaajaa saada lähemmäs 90 kauttaaltaan.
Eikö tuolla termovarilla käytännössä ole mahdollista sitten saada tuota latausta kunnolla toimimaan?
Tuntuu sekin aika monella muulla toimivan. Mutta oma näkemys ainakin tuossa, mitä kuumempi termostaatti, sen huonommin varaajaan siirtyy lämpöä.

Siis toimii nuo latauspaketit normaalisti ihan hyvin, ei kannata ruveta vaihtelemaan. Ei se ohikierto heikennä lämmön siirtymistä varaajaan, sillä pidetään kattilan alaosaakin kuumana juuri pikeentymisen, kondensoitumisen ym. estämiseksi. Jokatapauksessa jos kattilassa palaa puuta kunnolla niin lämpöä siitä tulee ja varaajaan menee jos kattila ei kiehu, siitä ei pääse mihinkään.

Kyllä jos varaajaan on mennyt jopa 95 asteista vettä niin pitäisi se näkyä vähintään siellä ylämittarissa.

http://imageshack.us/photo/my-images/26 ... 49txt.jpg/
Tuossa on tuo varaajan kuva, eli ylämittari taitaa olla tuolla Oumanin lähellä piilossa?

Onko se varmasti kunnossa, ylälämpö ei voi olla noin alhainen, mutta olit ilmeisesti vaihdellutkin mittareita? Ja varaaja on varmasti täynnä vettä, ettei mittari ole ilmassa?

Näkyykö kattilassa missään paikkoja, mitkä olisivat muita puhtaampia/käyneet kuumempana konvektio-osassa?

[han_mies]

Siis toimii nuo latauspaketit normaalisti ihan hyvin, ei kannata ruveta vaihtelemaan. Ei se ohikierto heikennä lämmön siirtymistä varaajaan, sillä pidetään kattilan alaosaakin kuumana juuri pikeentymisen, kondensoitumisen ym. estämiseksi. Jokatapauksessa jos kattilassa palaa puuta kunnolla niin lämpöä siitä tulee ja varaajaan menee jos kattila ei kiehu, siitä ei pääse mihinkään.

Kyllä jos varaajaan on mennyt jopa 95 asteista vettä niin pitäisi se näkyä vähintään siellä ylämittarissa.

http://imageshack.us/photo/my-images/26 ... 49txt.jpg/
Tuossa on tuo varaajan kuva, eli ylämittari taitaa olla tuolla Oumanin lähellä piilossa?

Onko se varmasti kunnossa, ylälämpö ei voi olla noin alhainen, mutta olit ilmeisesti vaihdellutkin mittareita? Ja varaaja on varmasti täynnä vettä, ettei mittari ole ilmassa?

Näkyykö kattilassa missään paikkoja, mitkä olisivat muita puhtaampia/käyneet kuumempana konvektio-osassa?

Juu ei ollut tarkoituskaan vaihdella kyllä, ja ohikierron pääperiaatteen kanssa suurinpiirtein sisäistänyt, jotenkin tullut sellainen kysymys vaan omassa päässä heitettyä että voiko mahdollisesti se suurin osa kattilalta lähtevästä vedestä pyöriä siinä pumpun ja kattilan välissä, luulisi että kattila kyllä kiehahtaisi siinä vaiheessa, vai onko näin? Paremmin asioista tietävät voi sen kertoa.

Ei se kattila kyllä pahemmin ole pikeentynyt nyt, vaikkei lämmöt kovia ole olleetkaan, mutta aina sen 60 ja siitä nouseva käyrä koko lämmityksen ajan.

No sehän siinä hommassa ihmetyttää, kattilalämmöt kun nousee, tuntuu että varaajaan ei siirtyisi lainkaan lämpöä, tai aivan muutamia prosentteja, alkuun taas siirtyy ihan huolella sitä lämpöä ja se näkyy varaajan mittareissa paljon paremmin.
Tuo 95-93c kattilassa oli lämpöä melkein koko viimeisen pesällisen ajan, että olisi todella pitänyt näkyä varaajalla.

Ylämittari juurikin siellä, paikkoja vaihdeltu ja samoja lukemia näyttää mittari kuin muutkin niistä.

No tuosta en voi 100% varmaksi mennä sanomaan onko varaajan täydessä vedessä, onko sitä kuinka mahdollista tarkistella? ainakin ihan kuumana käy ylimmät putket sekä paisuntaan menevä kupari, joka varaajan päällä on.
Toki esim tänään kun oli kovemmat lämmöt kattilassa ja varaajaassa, sulki hetkeksi aikaa sen varaajan kyljessä olevan kattilalta tuloventtiilin ja avasi hetken päästä, tuli kellolta muutamat pitkät pihaukset ilmaa, ja aina vaan siellä varaajassa pyörii ilmaa omasta mielestä kun sitä venttiiliä kääntelee.
Kun kattialämpö 20 päälle, on paineet ne 0,8. Mitkä ne olisi sitten kylmänä hyvä olla? Mielestäni tuo on riittävä vedenpaine?

Kattilassa en ole puhtaampia kohtia oikein nähnyt, tasaaseen nokeentuu sieltä konvektio-osasta.

Jonkunlaisen viisasten kiven kun tähän hommaan saisi niin olisin enemmän kuin tyytyväinen tämän foorumin antiin!

[Mökkihöperö]

Taisit mainita jossain vaiheessa että siellä putkissa on takaiskuvettiili ja onko niitä useampi? vai muistanko väärin,meinaan eihän nitä tarvita siellä kuristamassa.

[han_mies]

Taisit mainita jossain vaiheessa että siellä putkissa on takaiskuvettiili ja onko niitä useampi? vai muistanko väärin,meinaan eihän nitä tarvita siellä kuristamassa.

Siis siinä latauspaketissa on se omansa, putkari laittoi ennen sitä vielä toisen varmistukseksi kun meinaili että näytti niin hennolta se latauspumpun oma. Olen kyllä poistanut siitä takaiskusta sisuskalut, eikö sen pitäisi riittää että pääsee vapaasti virtaamaan?
Toki siinä se putkikoko hieman taitaa takaiskun kohdalla supistua, eihän se koskaan plussaa ole.

[han_mies]

http://imageshack.us/photo/my-images/32/wp000447.jpg/

tuossapa vielä sekavaa kuvaa tuosta latauspaketista mikä on pannuhuoneen puolella, muilla suunnilleen samalla tyylillä? (pumpun oikealla puolella "varmistus" takaisku)

[Takalaiton]

tuossapa vielä sekavaa kuvaa tuosta latauspaketista mikä on pannuhuoneen puolella, muilla suunnilleen samalla tyylillä? (pumpun oikealla puolella "varmistus" takaisku)

Sama latauspaketti asennettiin viikko sitten, ilman tuota takaiskua.