Mielipiteitä lämmitysmuotoihin

[juhapaas]

Varaavasta takasta.
Onko jollain tiedossa jotain tutkimusta (tai muuten vain tietoa) varaavien takkojen massan merkityksestä hyötysuhteeseen?
Oma "järki" sanoisi, että jossain on raja. Eli kun massa kasvaa, kasvaa myös lämmittämiseen menevä aika. Tällöinhän myös lämpöä menee koko ajan harakoille. Kevyempi takka on nopeasti lämmitetty "huippuunsa" ja pääsee pian luovuttamaan lämpöä. Ja saadaanhaan sitä lämpöä jo siinä tuli-vaiheessa. Tarpeeksi kun on massaa, niin lämpö ei pääse massasta pintaan asti yhtä "tehokkaasti". Rintsikka kuitenkin vaatii (yleensä) kohtullista lämmittämistä. Tuollainen suurimassainen takka voisi olla verratavissa matalalämpöjärjestelmään. Sen tuottama lämpö ei välttämättä ole riittävä.

No niin. Oikaiskaas joku vääräuskoista. Itselläni on pönttöuuni ja muurattu liesileivinuuni. Pönttöuunin muuraaja piti pönttöuunia yhtenä parhaimmista tulisijoista. Juurikin siitä syystä, että varautunut lämpö pääsee vaivattomasti huoneilmaan (vrt. kuorellinen tulisija joss tulipesästä ulkonurkkaan voi olla paksuutta esim.30-40cm).

En ole mikään puulämmittämisen asiantuntija, mutta kokemusperäisesti epäilisin ettei moinen tulisijan kokoraja (massan osalta) voi kotioloissa tulla vastaan. Meillä on esimerkiksi kotona varsin massiivinen kaakeliuuni, jolla on painoa n. 3500kg. Se lämmittää tosiaan oikein mukavasti jo lämmitysvaiheessa, kuten varmaankin kaikki tulisijat. Yhden pienehkön pesällisen jälkeen pellit kiinni. Pinta on aluksi erittäin lämmin, mutta ei sentään polttavan kuuma kuten joskus pönttöuuneissa. Kakluunimme viilenee kädenlämpöiseksi n. 24 tunnissa. Makuasioita, mutta mieluummin lämmitän tuota kakluunia kuin toisaalta meidän pönttöuunia, joka jäähtyy alle puolessa tuosta ajasta. Siinä se lämpö tuntuu enemmän "harakoille" menevän, kun lämmönluovutusaika on niin paljon lyhyempi. En tarkoita mollata pönttöuunia, kyllä se varmasti on ihan todella mainio laitos, mutta oma näkemykseni siis on että tulisijan suuresta massasta on pelkästään hyötyä.

[Khyron]

Varaavasta takasta.
Onko jollain tiedossa jotain tutkimusta (tai muuten vain tietoa) varaavien takkojen massan merkityksestä hyötysuhteeseen?
Oma "järki" sanoisi, että jossain on raja. Eli kun massa kasvaa, kasvaa myös lämmittämiseen menevä aika. Tällöinhän myös lämpöä menee koko ajan harakoille. Kevyempi takka on nopeasti lämmitetty "huippuunsa" ja pääsee pian luovuttamaan lämpöä. Ja saadaanhaan sitä lämpöä jo siinä tuli-vaiheessa. Tarpeeksi kun on massaa, niin lämpö ei pääse massasta pintaan asti yhtä "tehokkaasti". Rintsikka kuitenkin vaatii (yleensä) kohtullista lämmittämistä. Tuollainen suurimassainen takka voisi olla verratavissa matalalämpöjärjestelmään. Sen tuottama lämpö ei välttämättä ole riittävä.

No niin. Oikaiskaas joku vääräuskoista. Itselläni on pönttöuuni ja muurattu liesileivinuuni. Pönttöuunin muuraaja piti pönttöuunia yhtenä parhaimmista tulisijoista. Juurikin siitä syystä, että varautunut lämpö pääsee vaivattomasti huoneilmaan (vrt. kuorellinen tulisija joss tulipesästä ulkonurkkaan voi olla paksuutta esim.30-40cm).

Isomman lämmityksessä menee enemmän aikaa mutta se myös lämmittää pidempään. Harakoille lämpöä menee silloin kun pellit on auki, eli isommassa pidempään ja pienemmässä useammin. En oikein näe että tulisijan massalla olisi merkittävää vaikutusta hyötysuhteeseen.

Teoreettisempana pohdiskeluna kovin kevytrakenteisessa tulisijassa palotilojen lämpötila voisi nousta optimaaliseen lämpöö nopeammin jolloin palo tapahtuu puhtaammin. Toisaalta Kevyemmässä tulisijassa sytyttämisiä tulee enemmän samassa ajassa, ja sytytyksessä palo yleensä on aika epäoptimaalista. Raskaampaan tulisijaan voi tietysti myös tehdä suuremman pesän jolloin yksi panos on suurempi jolloin mahdollisesti saadaan paremmin lämpöä talteen vrt pienemmässä tulisijassa useampi panos.

Sanoisin että tulisijan koko kannattaa valita sen mukaan että selviää maks. kahdella lämmityskerralla vuorokaudessa.

[Oppes]

Että uunin hyötysyhdee olisi hyvä, tarvitaan vain kaksi ominaisutta. Puut poltetaan mahdollisimman täydellisesti ja syntyneet kaasut jäähdytetään mieluummin alkuperäiseen lämpötilaan ennen polttoa.
Kaikki ovat sitä mieltä että kiviaineista tehdyssä uunissa palamaninen tapahtuu hyvin koska palopesän lämpötila nousee korkeaksi. Se johtuu kiven huonosta lämmön johtavuudesta ja pienestä ominaislämmöstä. Siihen ei ole syytä puuttua.

Kuitenkin lämpö kiviuunissa sisältä pintaan siirtyy vain johtumalla ja se on kivessä huono. Jos koko kivimäärä halutaan kuumaksi, sisäosa on huomattavasti pintaa kuumempi. Tämän vuoksi kaasut eivät jäähdy ja uunin hyötysuhde alkaa laskea. Suuresta massasta on siis haittaa. Tulta ei voi tai kannata kauan yhtäjaksoisesti polttaa.
Hitaan johtumisen vuoksi uuniin täytyy myös tehdä paljon laajoaja kanavia. Ne eivät osallistu juuri lämmön varaamiseen vaan ovat hukkatilaa. Vaikka kivi on painavaa, hukkatila tekee sen että kiviuunien tiheys on yleensä alle 1. Siis kevyempiä kuin vesi. Tarkastelin huvikseni vuolukiviuuneja esitteistä ja vain muutaman ominaispaino oli yli 1.

Kun veden ominaislämpö on 5 kertaa kiven suuruinen, kiviuunien lämmön varaavuus on kokoon nähden huono vesisäiliöön nähden.
Nyt on tehty ns. kuoritakkoja. Lämmön eristys unin pinnassa huonontaa sitä entisestään varaajana. Kuorihan ei myöskään osallistu varaamiseen.

[jarkkis]

Mulla oli tilaisuus kokeilla erään kookkaan pönttöuunin ominaisuuksia,uuni oli lähes 3m korkea ja 80 cm halk.Rakoarinalla varustettu,1950 luvulla muurattu,hyvä ja vahvatekoinen uuni,kuin suoraan ohjekirjan mukaan tehty.Uunissa oli tuplasavupellit,otin alemman pellin pois ja laitoin pellin rakoon savukaasumittarin,raon tilkitsin villalla.Poltin uunissa n.11kg(en mitannut)purkupuusta tehtyjä klapeja kahdessa erässä,ensimmäinen pesä täysi ja toinen reilu puolikas.Primääri-ilman syöttö koko ajan melko pienellä,toisioilmaa suuluukun venttiilistä alkuvaiheessa reilusti,hiilipalovaiheessa melkein kiinni.Savukaasumittari kävi korkeimmillaan 160:ssä asteessa,hiilloksen hehku uunin pesässä oli niin kova,että nahkahanskat alko käryämään pesää hiilihangolla kohentaessa.Palaminen oli käsittääkseni varsin täydellistä,koska piipusta ei tullut kuin valkeaa pakkassavua,joka on siis vesihöyryä.Lämmitykseen meni aikaa n.1.5 tuntia,uunin pintalämpö oli yläosassa peltien kiinnilaiton jälkeen n.100 astetta,alaosa oli viileämpi.

Olisin sitä mieltä,että ainakin tuossa uunissa oli hyötysuhteet aika kohdillaan,ei savukaasuja paljoa tuon alemman voi luonnonvetoisessa tiilihormissa jäähdyttääkään.Tuossakin oli havaittavissa,että piipun yläosaan jäi pellin sulkemisen jälkeen kosteutta,koska sieltä nousi höyryä pakkasilmaan vaikka pelti oli jo kiinni.

Kuorellisessa nykyajan uunissa voi käydä vähän niin,että uunin sisuskalut pysyy lämmitysten välillä turhankin kuumina(uunin ollessa jo pinnastaan jäähtynyt),ja valmiiksi kuuma massa ei pysty ottaamaan vastaan tuota uutta lämpöä tehokkaasti,savukaaasulämmöt tulee silloin korkeiksi ja hyötysuhde kärsii.

[thhs]

Tulisijat alakerrassa tasaavat sähkön kulutusta, mutta eivät tuo kunnollista apua yläkerran lämmitykseen.

Ei ne varmaan sellaisenaan riitä, mutta tietyillä ratkaisuilla käsittääkseni lämpöä pystyy tasaamaan kerrosten välillä jopa tyydyttävästi.

Minulla on vastaavan kokoinen rintsikka kuin sinulla ja tässä on semmoinen systeemi mitä suunnittelit aloitusviestissä, eli alakerrassa on uunin päällä Pax-puhallin, joka työntää uunin päältä lämmintä ilmaa yläkertaan kahteen eri huoneeseen putkia pitkin. Alakerrassa kun on 22 lämmintä, niin yläkerrassa on 19-20. Lisäksi lämpö nousee tietysti eteisen kautta rappuja pitkin, ja kylmä ilma palaa alakertaan rappuja pitkin myös.

Yläkerrassa on työhuone ja makuuhuone, joten jos on vähän viileämpääkin niin omalla kohdallani se tarkoittaa vain parempia unia. Jos makuuhuoneessa on yli 20 astetta, niin tulee kuuma nukkuessa. Nämä ovat tietysti käyttötarkoitukseen ja mieltymykseen liittyviä asioita. Esim. jos olisi lastenhuone yläkerrassa, niin lämpö ei välttämättä riittäisi pelkästään näin.

Tänä talvena yläkerrassa on ollut lämpöpatteri päällä joulureissun ajan ja viime talvena kovimmilla pakkasilla pidin patteria päällä 1,5 viikkoa. Muuten tuo leivinuuni riittää koko talon lämmittämiseen, pl. saunasiipi = ovet aina kiinni koska kulku tuulikaapista, tämän ratkaisun myötä.

[Uustilallinen]

Tulisijat alakerrassa tasaavat sähkön kulutusta, mutta eivät tuo kunnollista apua yläkerran lämmitykseen.

Ei ne varmaan sellaisenaan riitä, mutta tietyillä ratkaisuilla käsittääkseni lämpöä pystyy tasaamaan kerrosten välillä jopa tyydyttävästi.

Minulla on vastaavan kokoinen rintsikka kuin sinulla ja tässä on semmoinen systeemi mitä suunnittelit aloitusviestissä, eli alakerrassa on uunin päällä Pax-puhallin, joka työntää uunin päältä lämmintä ilmaa yläkertaan kahteen eri huoneeseen putkia pitkin. Alakerrassa kun on 22 lämmintä, niin yläkerrassa on 19-20. Lisäksi lämpö nousee tietysti eteisen kautta rappuja pitkin, ja kylmä ilma palaa alakertaan rappuja pitkin myös.

Yläkerrassa on työhuone ja makuuhuone, joten jos on vähän viileämpääkin niin omalla kohdallani se tarkoittaa vain parempia unia. Jos makuuhuoneessa on yli 20 astetta, niin tulee kuuma nukkuessa. Nämä ovat tietysti käyttötarkoitukseen ja mieltymykseen liittyviä asioita. Esim. jos olisi lastenhuone yläkerrassa, niin lämpö ei välttämättä riittäisi pelkästään näin.

Tänä talvena yläkerrassa on ollut lämpöpatteri päällä joulureissun ajan ja viime talvena kovimmilla pakkasilla pidin patteria päällä 1,5 viikkoa. Muuten tuo leivinuuni riittää koko talon lämmittämiseen, pl. saunasiipi = ovet aina kiinni koska kulku tuulikaapista, tämän ratkaisun myötä.

MAHTAVAA, KIITOS!! Olen niiiin odottanut että joku ottaisi tähän kantaa, kun tiesin että näitä systeemeitä jollain on.

Voitko kertoa vaikka vähän tarkemmin tuon toiminnasta, eli millainen uuni ja miten putket on vedetty ja millaisilla putkilla jne. Ja vähän että miten paljon lämmität uunia päivässä että pysyy tuollainen parikymmentä lämpöä.
Pohjapiirustus jonkinlainen auttaisi myös.

[tv43]

Tv43
Paljonko kustantaa tollainen teetetty varaaja kun itselläni vastaava harkinnassa. Kokoluokka sais myös olla sama 3000 litraa.

Nämä systeeemit on rakennettu 33 v sitten , enkä sitäkään hintaa muista . Eristeeksi laitoin 300 mm villaa .
Tuntuisi riittävältä , nollakelillä lämmitys joka kolmas päivä .

[thhs]

Voitko kertoa vaikka vähän tarkemmin tuon toiminnasta, eli millainen uuni ja miten putket on vedetty ja millaisilla putkilla jne. Ja vähän että miten paljon lämmität uunia päivässä että pysyy tuollainen parikymmentä lämpöä.
Pohjapiirustus jonkinlainen auttaisi myös.

Koko alakerta on avointa tilaa, kun tullaan sisälle niin ensin tuulikaappi, ovi, sitten eteinen, siitä keittiöön ja keittiön ja olohuoneen välillä aukko ilman ovea. Alakerran koko taitaa olla 8,5 x 8,5 jos en väärin muista. Yläkerrassa on työhuone noin 3 x 4 m ja makuuhuone 5 x 4 m sekä eteinen 3 x 2 m.

Uunin vieressä katossa on PAX-puhallin, jolle on katkaisija seinässä. PAXin perässä on normaalia 125 mm ilmastointiputkea välipohjan läpi. Putki tulee työhuoneeseen, ja siinä on pieni reikä. 90° kulman kautta putki jatkuu makuuhuoneen seinään. Tuo puhallin siirtää semmoisen kuution minuuttiin yläkertaan, ja lämpömittarin mukaan tuleva ilma on noin 30-asteista, kun uuni on lämmin.

Uuni on tuollainen tulikiven pömpeli, minne menee 60 cm puut. Tehona lukee kilvessä 6,0 kW.

Nyt kun tuo keli on ollut -1 - -5 asteista niin olen lämmittänyt joka toinen päivä 300 asteeseen. Jos pakkanen on kireämpää kuin -5 niin lämmitän kerran päivässä noin 250 asteeseen. Puuta kuluu 7 pino-m3 koivua talveen ja talon kokonaispinta-ala oli 128 m2. Saunatiloissa on lämmitysvastus sähköllä lattiassa, neliöitä noin 10 m2, ja sinne ei uunin lämpö yllä juurikaan (liian monta ovea välissä). Muuten sähköä ei käytetä, paitsi kuten kerroin, erittäin kovalla pakkasella yläkerrassa. Tämä kova pakkanen tarkoittaa -25 ja siitä rajumpaa keliä. Esim. -20 kelillä yläkerta on vielä ok uunilla + puhaltimella.

Kaverilla on hieman isompi rintamamiestalo, ja siinä on pönttöuuni + leivinuuni. Niiden päältä on 125 mm putket yläkerran huoneisiin, mutta nyt en ole varma laittoiko niihin puhaltimet. Luultavasti kyllä, koska painovoimaisena tuollainen ei toimi tunnu toimivan tarpeeksi tehokkaasti. Jos itse en käytä puhallinta syystä tai toisesta, niin yläkerrassa on heti 3-5 astetta vähemmän kuin puhaltimen kanssa.

Niin ja puhallin ei huuda koko aikaa, vaan yleensä kotiintulosta noin klo 16 nukkumaanmenoon noin klo 24. Siltikään aamulla ei ole kylmä.

[Zaffodi]

Valmis tuote lämmön siirtämiseen: http://www.clasohlson.com/fi/Lämmönsiir ... r364560000

Tuollaisenhan kasaa helposti kanavapuhaltimesta, termostaatista ja muutamasta putkenpätkästä. Termostaattiohjaus on ihan hyvä tuohon jos esim. alakerrassa on myös ilmalämpöpumppu niin sen tekemää lämpöä saa myös yläkertaan silloin kun takka ei ole päällä. Riippuu tietty huonejaosta kuinka hyyödyllinen tuo on, meillä ilp puhaltaa 8m oh+ruokasalin läpi suoraan portaikkoon ja lämmin ilma nousee siitä yläkertaan jo muutenkin.

Katsoin justiinsa meidän talon sähkönkulutuksen viime vuodelta, 18.600kWh. Meillä siis lämpenee talo saunaa myöten sähköllä, ilp toki mukana ja apuna vanha avotakka jossa on sydän joka ei varaa lämpöä lainkaan. Eli jos nyt vaikka laskisi että haluamme varaavan takan ja kustannusarvio olisi vaikka 4.000,-e (takka+piipun sisäputkitus) pitäisi sen laskea kulutusta ainakin 8.000kWh/vuosi jotta takaisinmaksuaika olisi yleisesti hyväksyttävä 5 vuotta. Ei onnistu, hyvä jos kymmeneen vuoteen pääsee saatikka mitä maksaisi joku maalämpö kun talossa ei kerran ole mitään putkituksia valmiina. Tilanne toki muuttuu jos sähkön hinta nousee paljon. Tämä laskelma itse asiassa käynnisti mulla uudelleen vanhan ajatuksen "hybridi" takan tekemisestä eli rakentaisin tuon sydämen ympärille uudet kuoret jossa savukaasut kiertää ja varaa lämpöä. Eli lämpöä tulisi heti siitä sydämestä suoraan ilmaan todella tehokkaasti, olisko sen nimellisteho ollut 6kW ja sitten kun pellit saa kiinni olisi kuoressakin varattuna lämpöä. Tuo on Harvian sydän jossa siis lämmitetty ilma tulee suoraan huonetilaan eikä sinne takan sisään kuten joissakin muissa malleissa eli se ei tosiaan varaa nyt mitään.

[Arveccio]

Se alakerran takka on kyllä varaava joku vuolukivijuttu.. Ja se varaaja on kai akvatermin joku 300 litrainen pystymalli, pitää katsoa se malli kun saa avaimet kämppään.
Sehän siinä juuri on, että jos laittaa kattilan, niin olisi järkevää olla iso varaaja, mutta jotenkin ajattelin että pienemmällä vesitakalla (tyyliin 10-15 kW) voisi riittää ihan se 500L ja sen voisi saada jopa lämpimäksi. Toki pitää olla prasu takassa koko illan ja joka ilta, mutta eipä tuo nyt niin.. Jos olen ihan metsässä niin huutakaa..

Aiotko nyt siis hoitaa lämmityksen puulla vai kompata jotain muuta lämmitysmuotoa puuta polttelemalla? Varaajan koon määrittää tuo kysymys. Jos tavoite on jälkimmäinen niin tuo 500L voi olla sinneppäin. Jos taas haetaan oikeasti puilla lämpiävää keskuslämmitystä niin 500L on auttamattomasti pieni. Pointti tässä koko hommassa ei ole se, ettetkö voisi pitää tulia takassa koko iltaa vaan se, että takan tuottama lämpömäärä ei ns. "mahdu" tuohon varaajakokoon. Kuvitellaan vaikka tämmönen tilanne että laitat takkaan tulet klo 16:00 ja klo 20:00 varaaja on lämmennyt kokonaan 95 asteiseksi. Ajan puolesta voisit poltella vielä lisää puita mutta varaaja on niin lähellä maksimilämpötilaa että homma ei enää onnistu vaan joudut odottamaan että varaaja jäähtyy. Kun voisit taas varaajalämmön puolesta laittaa tulet takkaan, kello onkin 02:00. Tämän takia pieni varaaja vain jos säestät puulla jotain muuta lämmitysmuotoa.

[tessu]

Niin siellähän sitten mene jotain lämpöputkiakin keittiöön ja olikos se nyt sitten verannalle vai minne?
Jos tuota pääsee täydentämään niin eikös siinä sitten olisi täydellinen kiertoverkko?
Onhan siel kellarissakin jo jotai valmiina,kannattaa varmaan alkaa kehittää sitä vaihtoehtoa?

[lmfmis]

[quote="Arveccio"Jos tavoite on jälkimmäinen niin tuo 500L voi olla sinneppäin. Jos taas haetaan oikeasti puilla lämpiävää keskuslämmitystä niin 500L on auttamattomasti pieni. Pointti tässä koko hommassa ei ole se, ettetkö voisi pitää tulia takassa koko iltaa vaan se, että takan tuottama lämpömäärä ei ns. "mahdu" tuohon varaajakokoon. [/quote]

Just noin.

Jos 500 litran varaajan tappiinsa lämmittää saa siitä noin 30 kW energiaa ulos, joka riittää tyypillisellä 6 kW kulutuksella (esim -5 astetta ulkona) viideksi tunniksi....pakkasella sitten lyhyemmäksi aikaa.

Tuossa noita energiamääriä löytyy http://www.puulammitys.info/index.php?topic=106.0


Lisäksi pitää ottaa huomioon että lataus olisi mukavaa tapahtua nopeasti ettei mene kaikki vapaa-aika puita heitellessä....

[Arveccio]

Tuosta teknisestä tilasta senverran että se lämpölinjojen kääntö/jatko semmoseen tilaan jossa on piippuyhde ei maksa kuin murto-osan sen teräspiipun hinnasta. Lisäplussana talon hormisto lämpenee mahdollisen kattilan savukaasujen lämmöstä joten saat enemmän lämpöä irti samasta puumäärästä vrt jos piippu olis ulkona.

[Uustilallinen]

Kiitoksia taas viesteistä..

Vastailen taas satunnaisesti kaikkiin tulleisiin kysymyksiin.

Eli tarkoitus olisi vähentää ainakin lämpimän käyttöveden lämmittämistä sähköllä ja samalla käyttää puuta talon lämmitykseen siinä sivussa jos se tulee mahdolliseksi. Sen takia ajatus pyöri vesitakka + aurinkoajatuksessa. Vesitakalla varaaja täyteen ja leivinuunilla lämpöä myös yläkertaan.
Ja tällä hetkellä tosiaan menee jo kellarista putket keittiöön ja ulkoeteiseen. Niistä kai voisi jatkaa pidemmän kierron ainakin alakertaan.. Jotenkin.. ehkä..
Kellari on tosiaan siitä hassu (en tosin tiedä tarkkaan kun en ole päässyt tutkimaan), että siellä ei kaiketi ole hormiyhdettä missään vaan ensimmäiset ja ainoat on keski(maantasa)kerroksen tulisijoissa. Mutta en tosiaan tiedä millainen tuo piippu tuossa talossa edes on. Se on tietty selvää että uusi teräshormi talon ulkoseinään tulee maksamaan sen yli 3k€. Ja se on aika ronski hinta.

Mutta näillä tiedoilla taidan ainakin aluksi yrittää tehdä tuollaisen ilmansiirto systeemin ja lisäksi yhden lämpöpumpun ylös. Pitänee miettiä sitä lämmintä vettä sitten jossain kohtaa, että miten sen kanssa tekee.
Asiat tietenkin vähän selkenee kun oikeasti pääsee ronkkimaan sitä taloa, että mitä se on syönyt.

[Zaffodi]

Pelkän lämpimän käyttöveden teko aurinkokeräimillä ei taida maksaa itseään ihan heti takaisin. Tietty saa puhtaamman omatunnon mutta samalla tyhjemmän lompakon
Jos alakerran ilp on kunnollinen niin yläkertaan ei välttämättä toista tarvita. Huolehtii ensin, että alakerran lämmin ilma kulkee myös ylös. Pumpuissa on valtavasti eroa, mulla on kaksi Mitsubishiä, mökillä GA25 joka lopettaa toimintansa jossakin -15 kohdalla, kotona FD25 joka tekee lämpöä vielä -20 keleissä.