Vesitakka
Re: Vesitakka
Minun vesitakkani ei ole minkään muu järjestemän rinnalla eikä siinä ole lisänä sähkövastustakaan. Sillä on vain tehty kaikki lämmin käyttövesi nyt vuoden ja kaksi viikkoa. Tämä on ollut ainoa lämmitysmuoto nyt reilut 7 kuukautta. Siinä ei ole ylipaineventtiiliä, paisuntasäiliötä, lataustermostaattia, savukaasutermostaattia, varaajaa, ilmanpoistoventtiilejä eikä myöskään savukaasuimuria. Sen ylikuumeneminen eli kiehuminen on vaaratonta. Sen voi lämmittää täysin ilman sähköpumppuja ja siitä saadaan käyttövesi ilman mitään lisälaitteita. Sen lämmönluovutustehoa pystytään säätämään eikä hormi tarvitse sulkupeltiä. Heti kun tuli sammuu, savukaasujen lämpötila laskee alle 100 asteen. Poltetaaessa se on 120.
Rak46 kirjoitti ettei ole havainnut sisälämpötilan nousevan erikoisemmin. Minä kysyn että minkä vuoksi sitten lopetit lämmittämisen jos sisällä oli kylmä? Oliko vesi liian kuumaa?
Nyt olen menestyksellä kokeillut käänteistä kerrostusta. Säiliö on kuumempi alhaalta kuin ylhäältä. Patterikierron paluu tulee samalle korkeudelle kuin lähtökin. Lämmityksen aikana pumpaan pohjalta kylmäää vettä aivan säiliön yläosaan. Minun ja muiden vesitakkojen ero on se että muissa yritetään tehdä vesisäiliö kivuunin sisään mutta minä teen kiviuunin vesisäiliön sisään. Kumpi parempi? Juuri tänään tuli täyteen 4 vuotta tämän kokeiluita.
Rak46 kirjoitti ettei ole havainnut sisälämpötilan nousevan erikoisemmin. Minä kysyn että minkä vuoksi sitten lopetit lämmittämisen jos sisällä oli kylmä? Oliko vesi liian kuumaa?
Nyt olen menestyksellä kokeillut käänteistä kerrostusta. Säiliö on kuumempi alhaalta kuin ylhäältä. Patterikierron paluu tulee samalle korkeudelle kuin lähtökin. Lämmityksen aikana pumpaan pohjalta kylmäää vettä aivan säiliön yläosaan. Minun ja muiden vesitakkojen ero on se että muissa yritetään tehdä vesisäiliö kivuunin sisään mutta minä teen kiviuunin vesisäiliön sisään. Kumpi parempi? Juuri tänään tuli täyteen 4 vuotta tämän kokeiluita.
Re: Vesitakka
Oppes kirjoitti:Minun vesitakkani ei ole minkään muu järjestemän rinnalla eikä siinä ole lisänä sähkövastustakaan. Sillä on vain tehty kaikki lämmin käyttövesi nyt vuoden ja kaksi viikkoa. Tämä on ollut ainoa lämmitysmuoto nyt reilut 7 kuukautta. Siinä ei ole ylipaineventtiiliä, paisuntasäiliötä, lataustermostaattia, savukaasutermostaattia, varaajaa, ilmanpoistoventtiilejä eikä myöskään savukaasuimuria. Sen ylikuumeneminen eli kiehuminen on vaaratonta. Sen voi lämmittää täysin ilman sähköpumppuja ja siitä saadaan käyttövesi ilman mitään lisälaitteita. Sen lämmönluovutustehoa pystytään säätämään eikä hormi tarvitse sulkupeltiä. Heti kun tuli sammuu, savukaasujen lämpötila laskee alle 100 asteen. Poltetaaessa se on 120.
Rak46 kirjoitti ettei ole havainnut sisälämpötilan nousevan erikoisemmin. Minä kysyn että minkä vuoksi sitten lopetit lämmittämisen jos sisällä oli kylmä? Oliko vesi liian kuumaa?
Nyt olen menestyksellä kokeillut käänteistä kerrostusta. Säiliö on kuumempi alhaalta kuin ylhäältä. Patterikierron paluu tulee samalle korkeudelle kuin lähtökin. Lämmityksen aikana pumpaan pohjalta kylmäää vettä aivan säiliön yläosaan. Minun ja muiden vesitakkojen ero on se että muissa yritetään tehdä vesisäiliö kivuunin sisään mutta minä teen kiviuunin vesisäiliön sisään. Kumpi parempi? Juuri tänään tuli täyteen 4 vuotta tämän kokeiluita.
Ei sisällä varsinaisesti kylmä ole ollut +24´c ( okei tykätään lämmöstä ) mutta aikaisemminkin jo siitä kirjoitin että tuo 500ltr varaaja lämpeni niin nopeasti, mikä oli takan kanssa kytketty, en viitsinyt hakea rajoja siitä lämmittämällä sitälähelle 100´c.
Eilen illalla polttelin säiliöt lämpötilaan 50´c, varaajasta puuttuu pari seuranta mittaria vielä, mutta näillä mittauspisteillä oletettuna varauspinta oli kokonaan tuon 50´c, aamulla kävin pannuhuoneessa,niin 6´c oli lämpö tippunut. Tarvittava puunmäärä ei ole vertailukelpoinen,koska lähtö lämmitykseen oli normaalista poikkeava.
Tänään aamupäivän aikana olen polttanut lihalaatikollisen laudan pätkiä 15*10cm silppua,niin varausjärjestelmä on noussut 54´c, termomatic on säädetty antamaan 40´c patterijärjestelmään, mutta jostain syystä mittari näytti lähteväksi lämpötilaksi pattereille 58´c!!!
Huomioikaa, että varaajan lämpötilat ilmoitettu keskiarvolla, koska mittareita puuttuu ja patterille menevän lämmön näen tarkasti.
Järjestelmä on kytketty nyt seuraavanlaisesti:
- "vanhassa" hybridi varaajassa on vilppi, käyttöveden esilämmitys. pattereille/lattialämmitykselle lähtö.
- uuteen varaajaan on kytketty takka, patterikierron paluu otettu tätä kautta kiertämään hybridiin, saadaan sieltä mukaan takalla tuotettua lämpöä.
- tämän kytkennän jälkeen ei hybridissä tapahdu enään kerrostumaa, vaan on kokonaisuudessa saman lämpöistä vettä ylhäällä ja alhaalla.
Toivottavasti saatte jonkinlaista selkoa :)
Re: Vesitakka
Nyt on sitten järjestelmään saatu jonkinlaiset asetukset, tosin thermomatic era10 ei ole missään ällissä, en jostain syystä saa säätämään menovedenlämpötilaa mihinkään suuntaan
Jos lähistöllä asuu joku kenelle säädin on tuttu ja osaisi sitä säätä niin korvausta vastaan saa tulla kylään
Poltettu 1 lihalaatikkollinen laudanpätkiä/päivä. vilppi käy keskimäärin 5h/vrk, muuten lämpö riittää täysin, sähköä on kulunut 35kwh/vrk. Lämmin tila lisääntyi 10m2 varaajan laiton yhteydessä, joten lämmitettävä tila on nyt 180m2 sekä 8 ihmistä, lämpötilaa sisällä pidetään 23-24´c
Poltettu 1 lihalaatikkollinen laudanpätkiä/päivä. vilppi käy keskimäärin 5h/vrk, muuten lämpö riittää täysin, sähköä on kulunut 35kwh/vrk. Lämmin tila lisääntyi 10m2 varaajan laiton yhteydessä, joten lämmitettävä tila on nyt 180m2 sekä 8 ihmistä, lämpötilaa sisällä pidetään 23-24´c
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3553
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Vesitakka
Nyt on Kratki käynyt tulilla ensimäiset kerrat.
Puolalaisen käsitys täysillä poltosta on vähän erilainen kuin meikäläisen....tuli saa rajoitetusti ilmaa ja sellainen "teräsahjon kohina" jää saavuttamatta. Näin kyllä puut palaa pitempään ja aika hyvn tuosta tehoja saa. Toisioilmakin tuntuu toimivan ja ilman syötön näkee tulipesässä ihan hyvin.
Koko takkasydän on nyt kääräisty kivivillaan ja ainoa huoneeseen tuleva lämpö on lasiluukun kautta säteily. Ihan hyvä lämmitin jo sinänsä vaikka on ns tuplalasi.
Ensiviiolla laitan energiamittarin (ja latausventtiilin) niin saa mitattua kuinkapaljon tuosta saa varaajaan siirrettyä.
Puolalaisen käsitys täysillä poltosta on vähän erilainen kuin meikäläisen....tuli saa rajoitetusti ilmaa ja sellainen "teräsahjon kohina" jää saavuttamatta. Näin kyllä puut palaa pitempään ja aika hyvn tuosta tehoja saa. Toisioilmakin tuntuu toimivan ja ilman syötön näkee tulipesässä ihan hyvin.
Koko takkasydän on nyt kääräisty kivivillaan ja ainoa huoneeseen tuleva lämpö on lasiluukun kautta säteily. Ihan hyvä lämmitin jo sinänsä vaikka on ns tuplalasi.
Ensiviiolla laitan energiamittarin (ja latausventtiilin) niin saa mitattua kuinkapaljon tuosta saa varaajaan siirrettyä.
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Vesitakka
rak46:
Miten käytät savupeltiä polton aikana?
Tämä Thermocamino on ylipäätänsä ensimmäinen takkani ja en ole aivan varma pellin oikeasta käytöstä. Olen tavannut laittaa pellin heti kokonaan auki ja pienentänyt sitä pikkuhiljaa tulen hiipuessa. Aika kova humina ja veto on kyllä kun pelti kokonaan auki. Olen käsittänyt, että mitä nopeammin saan veden lämpimäksi niin sitä paremmin saan lämpöä talteen, mutta meneekö lämpö turhan kovan vedon kanssa piipusta harakoille? Eilen kokeilin laittaa pellin n.60% auki jahka sain puut ensin syttymään kunnolla. Vetoja riitti kyllä vieläkin mainiosti.
Alahelman ilmaventtiili on ollut aina polton aikana täysin auki.
Kilowatteja kului muuten edelliseltä vuorokaudelta 24, jonka alle ei taida toistaiseksi juurikaan päästä, kun PILP:n kompura jauhaa koko ajan.
Miten käytät savupeltiä polton aikana?
Tämä Thermocamino on ylipäätänsä ensimmäinen takkani ja en ole aivan varma pellin oikeasta käytöstä. Olen tavannut laittaa pellin heti kokonaan auki ja pienentänyt sitä pikkuhiljaa tulen hiipuessa. Aika kova humina ja veto on kyllä kun pelti kokonaan auki. Olen käsittänyt, että mitä nopeammin saan veden lämpimäksi niin sitä paremmin saan lämpöä talteen, mutta meneekö lämpö turhan kovan vedon kanssa piipusta harakoille? Eilen kokeilin laittaa pellin n.60% auki jahka sain puut ensin syttymään kunnolla. Vetoja riitti kyllä vieläkin mainiosti.
Alahelman ilmaventtiili on ollut aina polton aikana täysin auki.
Kilowatteja kului muuten edelliseltä vuorokaudelta 24, jonka alle ei taida toistaiseksi juurikaan päästä, kun PILP:n kompura jauhaa koko ajan.
Re: Vesitakka
A.T kirjoitti:rak46:
Miten käytät savupeltiä polton aikana?
Tämä Thermocamino on ylipäätänsä ensimmäinen takkani ja en ole aivan varma pellin oikeasta käytöstä. Olen tavannut laittaa pellin heti kokonaan auki ja pienentänyt sitä pikkuhiljaa tulen hiipuessa. Aika kova humina ja veto on kyllä kun pelti kokonaan auki. Olen käsittänyt, että mitä nopeammin saan veden lämpimäksi niin sitä paremmin saan lämpöä talteen, mutta meneekö lämpö turhan kovan vedon kanssa piipusta harakoille? Eilen kokeilin laittaa pellin n.60% auki jahka sain puut ensin syttymään kunnolla. Vetoja riitti kyllä vieläkin mainiosti.
Alahelman ilmaventtiili on ollut aina polton aikana täysin auki.
Kilowatteja kului muuten edelliseltä vuorokaudelta 24, jonka alle ei taida toistaiseksi juurikaan päästä, kun PILP:n kompura jauhaa koko ajan.
Olen pitänyt edessäolevaa säätöpeltiä kiinni kokonaan poltettaessa, mutta piipun pellin auki kokonaan. Joskus katselin, niin näyttäisi ohjaavan ilmaa sieltä takaritilästä ja työntävän tulta keskemmälle kohti vesiputkia etupelti suljettuna, eikä pala ihan niin kovalla huminallakaan.
Toinen asia minkä olen huomannut, kun lämmität takkaa kuumaksi, niin kestää tiettyyn lämpöön asti pääsy ennenkuin termostaatti aukeaa ja lähtee vesi kiertää pumpun kautta, ja ohjeissakin on mainittu laddomatin toiminta ennen ja loppulämmityksen jälkeen (termostaatti aukeaa lopussa kokonaan), ihan mielenkiinnosta kokeile ensin lämmittää takka kunnolla lämpöiseksi, että lähtee vesi kiertää ja sitten lämmön pudotusta vähän ja uusi kunnon tuli, en tiedä tuntuuko vaan siltä mutta mielestäni termostaatti on enempi auki ja järjestelmä lämpiää nopeammin? Voi olla että on kuvittelua ja liian monta erilaisella systeemillä kokeiltua polttoa ;)
Minkäkokoinen ja ikäinen talo sinulla on, minkälainen järjestelmä mihin olet kytkenyt?
Meillä meni viimeinen vuorokausi 40kwh tosin eilen oli teineillä pesuilta, lämmintä on se 180m2.
Vilppi näytti olleen päällä 4h viimeisen 24h aikana.
Re: Vesitakka
Talo on yksikerroksinen, puuvuorattu pienelementtitalo (2010), jonka kokonaisala on n.150m2. Asuinpinta-alaa on 105 ja huonekorkeus normaali 252. Tekninen tila 6m2 ja loput puolilämmintä autotallia. Tallissa on tällä hetkellä vain sähköpatteri, koska appiukkoni ei ole ehtinyt kytkeä lattialämmityksen jakotukkeja.
Lämmitys jaetaan koko taloon vesikiertoisella lattialämmityksellä Akvatermin 750l -varaajasta, jota lämmitetään sähkövastuksella ja takalla. Varaajassa on myös kuumakaasukierukka siltä varalta, että innostuu vaikka VILP:piä hankkimaan.
Käyttövesi ja ilmanvaihto hoituu Nilanin EC -pilpillä, jossa siis tuloilman viilennys ja lämmitys.
Ruokakunta on viisipäinen.
Tajusin juuri, että minähän otin savukaasutermostaatin anturin heti kättelyssä pois savuputken kyljestä ja siirsin sen "väliaikaisesti" takan päällä olevaan keskimmäiseen anturitaskuun. Pumppu lähtee päälle vasta, kun vesisäiliön yläosa on n.72 astetta ja sammuu, kun takalta lähtevä vesi on n.62 astetta. Laddomaattiin laitoin "kylmemmän"(olikohan 62 tai 63-ast.) termostaatin. Halusin, että vesi liikkuu varaajaan päin vasta siten kun se on tarpeeksi lämmintä päästäkseen suoraan "sisään". Voi olla, että olen ymmärtänyt toiminnan väärinkin.
Toistaiseksi tehokkain keino lämmittää vettä on juurikin ollut niin, että heti kunnon tulet päälle ja antaa palaa lähes hiillokselle ennen kuin taas lataa uuden pesällisen puita. Jos lisää yden tai pari puuta silloin tällöin, niin vesi lämpenee mielestäni hitaammin.
Lämmitys jaetaan koko taloon vesikiertoisella lattialämmityksellä Akvatermin 750l -varaajasta, jota lämmitetään sähkövastuksella ja takalla. Varaajassa on myös kuumakaasukierukka siltä varalta, että innostuu vaikka VILP:piä hankkimaan.
Käyttövesi ja ilmanvaihto hoituu Nilanin EC -pilpillä, jossa siis tuloilman viilennys ja lämmitys.
Ruokakunta on viisipäinen.
Tajusin juuri, että minähän otin savukaasutermostaatin anturin heti kättelyssä pois savuputken kyljestä ja siirsin sen "väliaikaisesti" takan päällä olevaan keskimmäiseen anturitaskuun. Pumppu lähtee päälle vasta, kun vesisäiliön yläosa on n.72 astetta ja sammuu, kun takalta lähtevä vesi on n.62 astetta. Laddomaattiin laitoin "kylmemmän"(olikohan 62 tai 63-ast.) termostaatin. Halusin, että vesi liikkuu varaajaan päin vasta siten kun se on tarpeeksi lämmintä päästäkseen suoraan "sisään". Voi olla, että olen ymmärtänyt toiminnan väärinkin.
Toistaiseksi tehokkain keino lämmittää vettä on juurikin ollut niin, että heti kunnon tulet päälle ja antaa palaa lähes hiillokselle ennen kuin taas lataa uuden pesällisen puita. Jos lisää yden tai pari puuta silloin tällöin, niin vesi lämpenee mielestäni hitaammin.
Re: Vesitakka
Tein saman laddomattiin, vaihdoin sen termostaatin viileämpään. Pumpun asetuksista latoin pumpun käynnistymisen 54´c,ajatuksena takan viilentyessä kierrättäisi mahdollisimman pitkään vettä varaajan ja takan välissä, koska mielestäni on turhaa jättää esim. 60´c vettä takkaan seisomaan. Vielä pitäisi itsellä pari putkea vaihtaa, että saisi kunnolla toimimaan, aluksi kun luulin thermomaticin sekoilevan, niin todellisuudessa oli itse sekoillut viimeisen varaajan lisäyksen yhteydessä 
- lmfmis
- Jäsen

- Viestit: 3553
- Liittynyt: Pe Huhti 17, 2009 10:49
- Paikkakunta: Espoo
- Kotisivu: viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Vesitakka
Tuon laddomatin tehtävä on estää takan pikeentyminen, joten se on kai parempi pitää 72 asteessa.rak46 kirjoitti:Tein saman laddomattiin, vaihdoin sen termostaatin viileämpään. Pumpun asetuksista latoin pumpun käynnistymisen 54´c,ajatuksena takan viilentyessä kierrättäisi mahdollisimman pitkään vettä varaajan ja takan välissä, koska mielestäni on turhaa jättää esim. 60´c vettä takkaan seisomaan. Vielä pitäisi itsellä pari putkea vaihtaa, että saisi kunnolla toimimaan, aluksi kun luulin thermomaticin sekoilevan, niin todellisuudessa oli itse sekoillut viimeisen varaajan lisäyksen yhteydessä
Mutta tuo "loppulataus" on kyllä hyödyllinen....
Nyt olen laittanut laddomatin rinnalle ohituksen jossa on ihan käsin avattava venttiili. Eli nyt teen näin: kun hiillos on hiipunut, menen pannuhuoneeseen ja avaan tuon ohitushanan ja päästän takkasydämessä olevan kuuman veden suoraan varaajaan. Energiamittari sanoo että tuolla saa 2kWh talteen varaajaan ylimääräistä ja ei vaikuta nokeentumiseen. Piikkitehot on välilä 30 kW!
Tuo lataus kyllä sotkee varaajan kerrostumisen, vaikka pumppu olisi ykkösellä. Loppulataus kestää noin 5-0 minuuttia. Ehkä jokin virtausrajoitin ehkäisisi sekottumista...
Seuraavaksi laitan tuohon paikalle käsiventtiilin magneettiventtiilin ja langattoman ohjauksen olohuoneesta että ei tarvitse pannuhuoneeseen kävellä
Eristysremppa: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=9&t=8430
Re: Vesitakka
Nyt olisi taas vuosi kulunut ja kulutuslukemat saatu:
2005-2006 kk 87kw/h/pvä
2006-2007 kk 73kw/h/pvä
2007-2008 kk 67kw/h/pvä
2008-2009 kk 72kw/h/pvä
2009-2010 kk 78kw/h/pvä
2010-2011 kk 64kw/h/pvä
2011-2012 kk 49kw/h/pvä
Ei ole eroteltu alkuvuosien yö ja päviä kulutuksia.
Suunta onneksi pysynyt oikeana.
Mikä olisi sitten kulutus, jos lapset ei kasvaisi ja teinitytöt asuisi nykyään suihkussa
Aikaisemmalla asukkaalla kulutuus 36000kw/h/vuosi
2005-2006 kk 87kw/h/pvä
2006-2007 kk 73kw/h/pvä
2007-2008 kk 67kw/h/pvä
2008-2009 kk 72kw/h/pvä
2009-2010 kk 78kw/h/pvä
2010-2011 kk 64kw/h/pvä
2011-2012 kk 49kw/h/pvä
Ei ole eroteltu alkuvuosien yö ja päviä kulutuksia.
Suunta onneksi pysynyt oikeana.
Mikä olisi sitten kulutus, jos lapset ei kasvaisi ja teinitytöt asuisi nykyään suihkussa
Aikaisemmalla asukkaalla kulutuus 36000kw/h/vuosi
Re: Vesitakka
On tuo putkimaailma niin hauskaa, nyt vihdoinkin sai kaikki kytkennät oikein ja järjestelmä alkaa toimii halutulla tavalla!
Vika mistä johtui että era10 ei pystynyt säätelemään halutulla tavala löytyi pitkän etsinnän ja muutaman illan/yön vietettyä pannuhuoneessa. Alun alkaen päästi järjestelmän lämmön noustessa, niin lämmintä vettä kiertoon kuin oli järjestelmän lämpötila, vaikka kuinka säädin koetti sitä säätää.
Esben nelitieshunttit malleilta vrb140 ja vrg140 ovat päällisin puolin samanlaisin jopa lähtöjen symboleitten mukaan ja ainakaan minun venttiilistä ei löytynyt tyyppimerkintää kumpi on.
Shuntti oli asennettu vartti kierroksen väärin (putkimies hoiti silloin asennuksen) joten en sitä ensimmäisenä epäillyt, mutta kun soitin maahantuojalle ja keskusteltiin, niin sai uskomaan että on siinä vika, korjauksen jälkeen on toiminut moitteettomasti!
Viimeiset 43 vrk kulutukset 58Kwh/vrk, viimeiset 3vrk 38kwh/vrk, voi saada nipistettyä tätä menoa edellisen vuoden kulutuksesta, kun nyt jo mennään niin lähellä viimevuoden keskikulutusta
Vika mistä johtui että era10 ei pystynyt säätelemään halutulla tavala löytyi pitkän etsinnän ja muutaman illan/yön vietettyä pannuhuoneessa. Alun alkaen päästi järjestelmän lämmön noustessa, niin lämmintä vettä kiertoon kuin oli järjestelmän lämpötila, vaikka kuinka säädin koetti sitä säätää.
Esben nelitieshunttit malleilta vrb140 ja vrg140 ovat päällisin puolin samanlaisin jopa lähtöjen symboleitten mukaan ja ainakaan minun venttiilistä ei löytynyt tyyppimerkintää kumpi on.
Shuntti oli asennettu vartti kierroksen väärin (putkimies hoiti silloin asennuksen) joten en sitä ensimmäisenä epäillyt, mutta kun soitin maahantuojalle ja keskusteltiin, niin sai uskomaan että on siinä vika, korjauksen jälkeen on toiminut moitteettomasti!
Viimeiset 43 vrk kulutukset 58Kwh/vrk, viimeiset 3vrk 38kwh/vrk, voi saada nipistettyä tätä menoa edellisen vuoden kulutuksesta, kun nyt jo mennään niin lähellä viimevuoden keskikulutusta
-
Hyyti
- Jäsen

- Viestit: 35
- Liittynyt: Ti Marras 04, 2008 21:18
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Kotisivu: www.fixushuoltotapanila.fi
Re: Vesitakka
Löysin -53 vuoden rintamamiestalosta 4 vuoden asumisen jälkeen yhdestä huoneesta takalle hormin ja paika. Imeisesti ollut pyöreä takka kun lattiamaton alta paljastui pyöreä perusta. Meille tuli maalämpö kesällä ja nyt mietin että hommaanko varaavan vai vesikiertoisentakan. Pitääkö vesitakkaan laittaa lisäpumppu vai riittääkö nykyinen maalämmön takia asennettu? Mietin takaksi semmosta valmista pömpeliä että ei tartis kun nostaa paikoilleen ja kytkeä. muutenhan se on melkeen sama jos tekis suoraan varaavan. Talossamme on n.100neliötä. makkarissa ylhäällä takka, keittiössä puuliesi ja nyt saisi yhden takan lisää. Meillä on kellarissa saunaosasto ja siellä on sähköpatterit ja sähköllä toimiva lattialämmitys. Tarkoitus olisi vetää putket myös sinne niin vesi lämmittäis talon kokonaan.
Alhaalla on vilpoisa kun eristeenä toimii betoni ja ei kehtoo sähköllä pitää ku +15 lämpöä. Nyt 0--5 asteen lämpötilassa kuluu sähköä 40-50Kwh päivässä. -15 asteessa kulutus oli 100Kwh. Makkarissa on nyt patteri kiinni ja keittiössä joissa lämmitän puulla.
Alhaalla on vilpoisa kun eristeenä toimii betoni ja ei kehtoo sähköllä pitää ku +15 lämpöä. Nyt 0--5 asteen lämpötilassa kuluu sähköä 40-50Kwh päivässä. -15 asteessa kulutus oli 100Kwh. Makkarissa on nyt patteri kiinni ja keittiössä joissa lämmitän puulla.
Re: Vesitakka
On varmaan ollut pönttö uuni, takka vaatii oman latauspumpun. Ajaako maalämpö johonkin varaajaan lämmön?
-
Hyyti
- Jäsen

- Viestit: 35
- Liittynyt: Ti Marras 04, 2008 21:18
- Paikkakunta: Nurmijärvi
- Kotisivu: www.fixushuoltotapanila.fi
Re: Vesitakka
100l lämminvesi varaaja ainoastaan muuten lämmittää suoraan pattereita.rak46 kirjoitti:On varmaan ollut pönttö uuni, takka vaatii oman latauspumpun. Ajaako maalämpö johonkin varaajaan lämmön?
Re: Vesitakka
En suosittele järjestelmään vesitakan laittoa, jos luet ketjua, niin siellä on juttua varaajan koosta, 500ltr:kin oli liian vähän.

