Alapohjan eristäminen

[kappalainen]

Yksi vaihtoehto on pinnoittaa laatta kerrmillä. Bitumi korkkaa pois ja juuri sieltä missä eniten kosteutta jos sitä on. MIetin itse aikoinaan epoksikäsittelyä laatan päälle.
On saatavana aineita joilla laatan huokoset tukkiutuvat ja kapillaarinen nousu katkeaa. On myös pinnoitteita joilla kapillaarinen nousu katkeaa, mutta laatta vielä hengittää esim Maxseal Super pinnoite.

Siltikin koska laatta on maan alla, ja jos sen päälle pääsee jostain syystä vettä se myös on siellä. Silloin tiivistä pinnasta on vain haittaa ja vaurio leviää koko talon aluelle. En siten suosittele putkien laittoa alapohjaan enää jos finnfoamilla täytät. En myöskään lattia lämmitystä. Lattian tuuletus poistoputkilla...no asiasta ei ole tutkimustulosta pölyn päätymisestä sinne tilaan...ja se kyllä homehtuu.

Voin vannoa että näitä oikoteitä on tullut reilu vuosi pyöriteltyä päässä ihan omaan tarkoitukseen ja sellaista ei ole. Laatan yläpuolinen eristys on aina riski
Aina päätyy siihen, että sinne voi päästä kosteutta tai se ei pääse pois. Jos asiaa opiskelee, huomaaat saman..
Siksi eräät sanovat, maata pois ja uusi laatta. Se on loppujen lopuksi se ainoa oikea ratkaisu johon päätyy ,ellei riskejä ole valmis ottamaan. Koska tapauksessasi se ei ole mahdollista, Yksi ratkaisu on uretaani täyttö? Kannattaa ainakin pyytää tarjous ensin. Hintaa on äkkiä se kymppitonni. Riippuen neliöistä. Sillä voi nostaa vaikka koko talon ja lattiaa ei tarvitse kuin tiivistää. Laatta jää silleen ja hyvässä lykyssä nousee pois maan alta.

Yksi vaihtoehto on tehdä muutama mittaus ja rakennesuunnittelija kertoo rakenteen.

Alapohan rakenteiden sorvaaminen on vähän sitten omalla riskillä ja jos väärän rakenteen tekee ja talon joskus myy...Olen täällä toitottanut että joissain tapauksissa muukin rakenne alapohjassa toimii, mutta ei välttämättä tarvita kuin pieni muutos (ilmastoinnin muutos, pntamateriaalin vaihto, reunojen tiivistys tms) ja soppa on valmis. Sinulla on ollut puulattia. Jos lautalattia, se yleensä pitää alapohjan hyvänä, vaikka sinne kosteutta pääsisikin.

Kummallisin toimiva rakenne: laatta sen alla soraa, sen alla purut ja sen alla toinen laatta. Kaikki ok.

Asiasta monen tahon kanssa keskusteltuani ja asioita pähkäiltyäni...
Jos huonekorkeus antaa myöden, vanhasta laatasta pinnoite pois. 200mm lecapapua tai isodrän tai vastaava. (kapillaarikatkoa), kangas, 100mm finnfoam ja laatta. Ny laatan päällä on kapillarikatko ja höyrynvastuksena finnfoam. Laatan päältä pikien poistaminen siksi että laatan päällä oleva kosteus pääsee kuivumaan alaspäin. Paksuutta rakenteelle tulee minimissään 380mm
Jos laittaa lattialämmityksen pitäisi olla melkein 200mm finnfoamia.
Itse päädyin tuohon jos oikaista haluan. Rakenne ei ole ihanteellinen, mutta pitää sisällään kaikki tarvittavat elementit.


Tuosta voi hieman saada mallia ratkaisun hakemiseen. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isb ... 0070-8.pdf

[remykv]

moi
otin tämmöisen vanhan aloituksen kun koskee jokseenkin samaa asiaa.
eli rupesin rakentamaan kodinhoito + pesutiloja kellarittomaan rintsikkaan
otin alapohjasta kutterin lastut pois ja pohjana maanvarainen laatta
laatassa ohut pikikerros jonka annoin jäädä paikalleen koska valussa oli joitain halkeamia,sokkelin ja laatan välissä 20mm rako.
laitoin 70mm paksut ja n.450mm korkeat foamit pystyyn seinää vasten ja uretaanivaahtoa sokkelin päällä olevan bitumikaistan ja tuon foamin alalaidan saumaan,
maanvaraisen laatan päälle muurasin 100mm lecaharkot kyljelleen palkistoiksi ja täytin lecasoralla palkistojen välit,
palkistojen päälle 200mm foamia ja kaikki foamin saumat tiivistin uretaanilla.
nyt pitäisi laittaa verkot ja lämmitysputket ja valu päälle, mutta rupesin empimään olenko tehnyt jonkun virheen tuon rakenteen kanssa.
voiko tuosta olla esim. haittaa kun valu ei pääse kuivumaan kuin ylöspäin ja valun päälle tulee vesieriste?

[Matti Alander]

Jälleenrakennuskauden linkkinä ollut korjausopas ammattilaisten tekemänä näyttäisi olevan kohtuullinen kirjanen.
Hieman vielä lisää vaivannäköä perusteluihin olisi ollut vieläkin parempi.
Oivaltamatta oli jäännyt, että periaatteessa kellarin seinä ja lattia toimivat aikoinaan aivan samoilla periaatteilla, eli sisäänpäin kuivuvana. Korjatessakin voidaan molempiin käyttää samoja periaatteita ja muuttaa rakenne ulospäin kuivuvaksi.
Tasapuolisuudesta ei voi moittia, lähes kaikkia markkinoilla olevia eristeitä mahtui jo yhteen suunnitelmaan. Se onko järkevää käyttää kolmea tai neljää eri eristettä samanaikaisesti yhteen voi helposti tuoda myös virheitä ja suunnittelu käy vaikeaksi.
Lämmöneristyksen sijoittamista aina ulkopuolelle korostettiin, mikä on yksinkertaisesti ymmärettävää. Vältetään kesäaikaisia kondenssia kellarin seinän ja lattian lämpötilan ollessa lähellä huoneen lämpötilaa.
Korjaaminen on haasteellista korostettiin ja sitähän se tosiaan on, kun kaikki vaikuttaa kaikkeen, ovat kosteustekniset asiat hyvinkin monimutkaisia.
Rossipermantojen käsittelyssä ei joukkoon mahtunut lämmintä alapohjaa tai ilmankuivaajaa, korjaus perustui pelkästään tuuletukseen, lämpöä ei oivallettu hyödyntää. Rakenteiden lämmittäminen on hyvä kuivaus keino ja lämpötilan nostolla suhteellinen kosteus laskee.
Itse olen hyvin vakuuttunut kunnollisen kiinteän Sorbtiokuivaajan eduista. Rossitila kuivuu varmasti ja ilmavuodoillekin sen toiminta on edullista, kun tuuletusluukut voidaan sulkea.
Olisi toivonut oppaassa otettavan kantaa tähänkin, mutta on tietysti työaika on ollut rajallinen ja varmaan jotkin raamit on jo lähtiessä otettu käyttöön.
Kirjanen on helppolukuinen mikä on tärkeää, kun maallikot sitä lukevat, suosittelen jopa ammattilaisillekin tutustumista.