Puulämmityskattilan & varaajan vaivattomuus?

[han_mies]

ei tuo nyt oikeen kunnossa olevalta kuulosta.
jos puuta palaa, tulee siitä lämpöä. Se ei jää kattilaan, koska muuten kattilavesi kiehuisi, joten sen on mentävä joko varaajaan tai piipusta pihalle, mites ne savukaasun lämmöt?
Jos lämpö siirtyy varaajaan, niin purkaantuuko se varaajasta jonnekin? Jos kulutusta on paljon ei varaaja lataudu. Onko jossain lämpöhukkaa?

No ei omastakaan mielestä kyllä!
Savukaasut on hetkittäin pyörinyt noin 300, useimmiten kuitenkin alle 250.
Ja varaajaa kun koittanut lataa sulut tosiaan ollen kiinni talolle ja takaisin sieltä, on lopputulos sama, ellei jopa huonompi kun talolta ei sitä vettä tule takaisin päin siihen varaajan keskiosaan.
Mitä tutkinut olen niin lämpöhukkaa ei kyllä pitäisi talossa mitenkään enemmissä määrin olla, koska lämmöt pysyy joka nurkassa ihan ok jne. Tottakai ikkunat falskaa etc sen normaalin mitä tuollaisten talojen kuuluukin tavallaan, mutta muuten ei "vuotoja" ole mielestäni.

Juurikin tuossa jos samalla kattilalla ja hieman pienemmällä varaajalla toinen käyttäjä saanut kauttaaltaan varaajan 80c niin kuulostaa aikaslailla siltä että varaajan/pannun välissä jotain isompaa ongelmaa?

[petej]

Normaalisti tuon kokoluokan kattilalle riittää tuumavartti putket lataukseen ja tuossakin tapauksessa jos ei keitä pienemmälläkään pumpun nopeudella.
Jotenkin vois epäillä ongelman olevan kattilassa tai lähinnä polton hyötysuhteessa,onhan siellä tulenohjauslevy paikoillaan?
Tilannetta parantaa jos puut saa paripäivää kuivua sisällä,ainakin omakokemus on et puunkulutukseen vaikuttaa jonkun verran käytetäänkö ulkokuivaa pinosta vai lämpymässä paripäivää kuivunutta puuta. Tuo kanaali vienee lisäksi sen 5-15kwh vuorokauteen,villi veikkaus...
Miten lämminkäyttövesi tehdään,samasta varaajasta jatkuvalla kierrolla? jos siellä lisäksi rättipattereita kierrossa sinne saa yllättävän paljon tehoa hukattua.

[pähkäilijä]

Itse en ole saanut milloinkaan varaajan alaosaa 60c lämpimmäksi latauspumpun ollessa III nopeudella. Eikä myöskään varaajan ylälämmöt ole nousseet tämän jälkeen yhtään sen enempää vaikka kuinka koko päivän tulia pidellyt.

tuossa nyt on jotain niin ihmeellistä jota ei minun herne korvien välissä jaksa ymmärtää.

[Mökkihöperö]

Nuo latauspuolen putket näkyy olevan 38 mm sisämitaltaan ja nehän kuristuu melko pieneksi Termovarin sulkujen
kohdalla,mutta putkarin mukaan ei ole haittaa niin lyhyellä matkaa.Latauspuolen putki menee varaajan ylimpään liittimeen
ja paluu alimpaan,pumppu on III asennossa.Onko sinulla toisioilma levy ja liekin ohjain levy paikallaan?
Minä olen lämmittänyt vasta keväästä asti tätä ja ei tässä ole ollut mitään ongelmia.

[han_mies]

Itse en ole saanut milloinkaan varaajan alaosaa 60c lämpimmäksi latauspumpun ollessa III nopeudella. Eikä myöskään varaajan ylälämmöt ole nousseet tämän jälkeen yhtään sen enempää vaikka kuinka koko päivän tulia pidellyt.

tuossa nyt on jotain niin ihmeellistä jota ei minun herne korvien välissä jaksa ymmärtää.

Samaa vikaa kyllä itsellä, mutta luotan siihen että tältä palstalta apu ongelmaan löytyy!

[han_mies]

Nuo latauspuolen putket näkyy olevan 38 mm sisämitaltaan ja nehän kuristuu melko pieneksi Termovarin sulkujen
kohdalla,mutta putkarin mukaan ei ole haittaa niin lyhyellä matkaa.Latauspuolen putki menee varaajan ylimpään liittimeen
ja paluu alimpaan,pumppu on III asennossa.Onko sinulla toisioilma levy ja liekin ohjain levy paikallaan?
Minä olen lämmittänyt vasta keväästä asti tätä ja ei tässä ole ollut mitään ongelmia.

Itsellä käytännössä juurikin samanlaiset systeemit, hieman isommalla varaajalla. Mutta muuten kaiken pitäisi olla vastaava. Levyt paikassaan niinkuin jäspin ohjeissa sanotaan. Asennotkin levyissä siis pitäisi olla aivan kuten pitää. Itsellä tuossa loppusyksystä/ alkutalvesta paketti oli kasassa ja siitä asti kyllä kikkailua ja arpomista enemmän ja vähemmän ollut.

[Mökkihöperö]

Mysteerihän tuo on voisko se kanaalin pituus kuitenkin olla vikana.

[Jeepster]

Mua kiinnostaisi kyllä kovasti tuo puumäärä, eli paljonko kiloissa poltat päivässä, voisi vähän laskea tuota palamisen hyötysuhdetta.

[Huovinen]

Juu, tarkempaa kirjanpitoa varaajan jäähtymisestä, asteet ja tunnit ylös sekä ulkolämpötilat, niin saadaan kulutus haarukoitua. Samoin lämmityksestä, puukilot lisäykset, varaajan ja kattilan lämpenemät, polttoajat, niin kyllä siihen järkeä alkaa löytyä.

Esim. tuosta:
"Nyt kun eilen tein testimielessä sen varaajan "täyteen lataamisen" pumpun I nopeudella, sain siis sinne lämmöiksi n 90/82/80. Ouman laittaa talolle siis suntista sen 0/40, -10/60 suhteella lämpöä. Aamulla yhdeksän aikaan kun kävin laittamassa tulet ja katsastin mittareihin olivat ne 62/40/36. "

monenko aikaan se lämmittäminen illalla loppu? Tuona yönä kului energiaa noin 80 kwh.

Ootko hakenu oumannilla alimman lämpökäyrän, millä talo pysyy lämpimänä? Pitkä kanaali varsinki tuhlaa energiaa jos kiertää tarpeettoman kuuma vesi 24/7.

Mulla on yläpalonen arimax ja sen kans menee tieten puuta kans paljo... saa sen tehon nousemaan lähelle nimellisarvoa, mutta hyötysuhde ehkä kärsii. Mulla menee lataus tuskasen hitaaksi, jos tiputtaa latauspumpun kierroksia, nopeemmin eli isommalla teholla pystyy ajamaan ku kierrokset kolmosella. Varmaan joku kompromissi löytyy lopulta tehon ja hyötysuhteen välille. Ite meen ny 12 kg puupanoksella, sillon ei tarvi yhtenään juosta pannuhuoneessa ja teho kohtuullinen.

[han_mies]

Juu, tarkempaa kirjanpitoa varaajan jäähtymisestä, asteet ja tunnit ylös sekä ulkolämpötilat, niin saadaan kulutus haarukoitua. Samoin lämmityksestä, puukilot lisäykset, varaajan ja kattilan lämpenemät, polttoajat, niin kyllä siihen järkeä alkaa löytyä.

Esim. tuosta:
"Nyt kun eilen tein testimielessä sen varaajan "täyteen lataamisen" pumpun I nopeudella, sain siis sinne lämmöiksi n 90/82/80. Ouman laittaa talolle siis suntista sen 0/40, -10/60 suhteella lämpöä. Aamulla yhdeksän aikaan kun kävin laittamassa tulet ja katsastin mittareihin olivat ne 62/40/36. "

monenko aikaan se lämmittäminen illalla loppu? Tuona yönä kului energiaa noin 80 kwh.

Ootko hakenu oumannilla alimman lämpökäyrän, millä talo pysyy lämpimänä? Pitkä kanaali varsinki tuhlaa energiaa jos kiertää tarpeettoman kuuma vesi 24/7.

Mulla on yläpalonen arimax ja sen kans menee tieten puuta kans paljo... saa sen tehon nousemaan lähelle nimellisarvoa, mutta hyötysuhde ehkä kärsii. Mulla menee lataus tuskasen hitaaksi, jos tiputtaa latauspumpun kierroksia, nopeemmin eli isommalla teholla pystyy ajamaan ku kierrokset kolmosella. Varmaan joku kompromissi löytyy lopulta tehon ja hyötysuhteen välille. Ite meen ny 12 kg puupanoksella, sillon ei tarvi yhtenään juosta pannuhuoneessa ja teho kohtuullinen.

Juu, tarviipa ottaa tarkemmat kirjanpidot seuraavilla kerroilla ylös. Mutta noin karkealla arviolla jos ulkona ollu -13c ja olen alkanut lämmittämään aamu yhdeksältä varaajaa, jossa lämmöt olleet 40/20/18. Puita mennyt noin 7-8 pesällistä, lisäysajat olleet 1,5h karkeasti arvioiden, puu ollut sekalaista. Lämmöt varaajassa nousseet suhteessa ensimmäinen pesällisen jälkeen, pannu 78 lämmöissä(latauspumppu III) ja varaajan yläosa 74. seuraavan kahden pesällisen aikana ei tapahdu varaajan puolella mitään muuta muutosta kuin lämpö nousee sähkövastuksen kohdalta n 80c (ylimmän ja keskimmäisen mittarin puolessa välissä) pannun lämmön ollessa sama 74-80.
Noin 4-5 pesällistä poltettua alkaa keskimmäinen mittari vasta nousemaan noin 30c lämmöstä nopeammalla tahdilla siihen 60c ja lopulta kun poltettu se 7-8 pesällistä on lämpö keskellä 70-72 ja alhaalta kohonnut viimeisillä kahdella pesällisellä siihen noin 60c. Ja ulkolämpötila ollut koko ajan samaa luokkaa. Että kyllä tuo omasta mielestä ainakin kuulostaa tolkuttoman pitkältä ajalta lämmitysajallisesti (latausaika lähes sama sulkujen talolle ollessa kiinni).

[Maatilallinen]

Jotain tuossa kattilassa nyt on, en lähtisi hakemaan vikaa kanaalista.


Kiehunnaneston voi ottaa pois ja käyttää niin että pysyy ne vedenlämmöt siellä 90-100 tuntumassa. Itselläni Eneka kattila ainakin 70-85 lämmöillä keräsi karstaa konvektioon niin mahdottomasti ja kondenssivettä valui pitkin kattilahuoneen lattiaa. Sitten kun sain paremman termostaatin jossa säätöalue yltää 120 asteeseen asti ja sain latausventtiiliäkin kiristettyä niin että kattilaveden lämmöt tosiaan 95 tuntumassa ja nousee lopussa 100 asteeseen niin karstan määrä vähentyi todella paljon, eikä vettäkään ole sen koommin esiintynyt.

Tuumavarttiset putket riittää oikein hyvin, kaksituumainen alkaa olla jo vapaakierto koko. Muutenkin vaikka nuo putkitukset jne. olisikin vähän päin sitä, niin jos kattilassa palaa puuta ja sieltä lämpö siirtyy pois niin kyllä sen veden pitäisi lämmetä.

Edellyttäen että lämpöä ei lasketa kiehunnanestoventtilin kautta viemäriin. Onko se vedonsäädin nyt miten säädetty, meneekö sinne kattilaan oikeasti paloilmaa vai palaako pienellä liekillä? Tosin savulämmöt on korkealla että pitäisi siellä jotain tapahtua.

Onko tulenohjauslevy taka-asennossa polton ajan kuten Jäspin käyttöohjeessa mainitaan, itse en kyllä ikinä ole yläpaloa käyttänyt joten en tiedä mikä vaikutus tällä on.

Onko kattilahuoneeseen korvausilmakanavaa ja onko se auki?

[Jeepster]

Juu, tarviipa ottaa tarkemmat kirjanpidot seuraavilla kerroilla ylös. Mutta noin karkealla arviolla jos ulkona ollu -13c ja olen alkanut lämmittämään aamu yhdeksältä varaajaa, jossa lämmöt olleet 40/20/18. Puita mennyt noin 7-8 pesällistä, lisäysajat olleet 1,5h karkeasti arvioiden, puu ollut sekalaista. Lämmöt varaajassa nousseet suhteessa ensimmäinen pesällisen jälkeen, pannu 78 lämmöissä(latauspumppu III) ja varaajan yläosa 74. seuraavan kahden pesällisen aikana ei tapahdu varaajan puolella mitään muuta muutosta kuin lämpö nousee sähkövastuksen kohdalta n 80c (ylimmän ja keskimmäisen mittarin puolessa välissä) pannun lämmön ollessa sama 74-80.
Noin 4-5 pesällistä poltettua alkaa keskimmäinen mittari vasta nousemaan noin 30c lämmöstä nopeammalla tahdilla siihen 60c ja lopulta kun poltettu se 7-8 pesällistä on lämpö keskellä 70-72 ja alhaalta kohonnut viimeisillä kahdella pesällisellä siihen noin 60c. Ja ulkolämpötila ollut koko ajan samaa luokkaa. Että kyllä tuo omasta mielestä ainakin kuulostaa tolkuttoman pitkältä ajalta lämmitysajallisesti (latausaika lähes sama sulkujen talolle ollessa kiinni).

Eikös tuo muuten kuulosta ihan oikealta, teho vaan on liian pienellä. Onko tuo pesällinen 15, 10, vai 5kg.
Banaanilaatikollinen puita on n.13kg.

[han_mies]

Jotain tuossa kattilassa nyt on, en lähtisi hakemaan vikaa kanaalista.


Kiehunnaneston voi ottaa pois ja käyttää niin että pysyy ne vedenlämmöt siellä 90-100 tuntumassa. Itselläni Eneka kattila ainakin 70-85 lämmöillä keräsi karstaa konvektioon niin mahdottomasti ja kondenssivettä valui pitkin kattilahuoneen lattiaa. Sitten kun sain paremman termostaatin jossa säätöalue yltää 120 asteeseen asti ja sain latausventtiiliäkin kiristettyä niin että kattilaveden lämmöt tosiaan 95 tuntumassa ja nousee lopussa 100 asteeseen niin karstan määrä vähentyi todella paljon, eikä vettäkään ole sen koommin esiintynyt.

Tuumavarttiset putket riittää oikein hyvin, kaksituumainen alkaa olla jo vapaakierto koko. Muutenkin vaikka nuo putkitukset jne. olisikin vähän päin sitä, niin jos kattilassa palaa puuta ja sieltä lämpö siirtyy pois niin kyllä sen veden pitäisi lämmetä.

Edellyttäen että lämpöä ei lasketa kiehunnanestoventtilin kautta viemäriin. Onko se vedonsäädin nyt miten säädetty, meneekö sinne kattilaan oikeasti paloilmaa vai palaako pienellä liekillä? Tosin savulämmöt on korkealla että pitäisi siellä jotain tapahtua.

Onko tulenohjauslevy taka-asennossa polton ajan kuten Jäspin käyttöohjeessa mainitaan, itse en kyllä ikinä ole yläpaloa käyttänyt joten en tiedä mikä vaikutus tällä on.

Onko kattilahuoneeseen korvausilmakanavaa ja onko se auki?

Ei nyt omasta mielestänikään kanaali tähän pääsyyllinen ainakaan voi olla!

Juu melkeinpä olen kanssa sillä linjalla että tuosta kiehunnanestosta ole kun haittaa, en oikein usko että pannussa lämmöt pääsisi nousemaan edes sähkökatkon seurauksen niin kriittisiin lukemiin että jotain pahempaa kävisi, mutta mikään ei ole niin varmaa kun epävarma, ainakin tuntuu tässä lämmityshommassa pätevän.
Kyllä nyt luulisi että kaikinpuolin noilla pannunlämmöillä osuutta kyllä vähän joka asiaan...

Ok. no hyvä ettei putkituksien kanssa tarvitse ainakaan alkaa sen enempiä kikkailemaan.
Kyllä siinä kattilassa palaa ihan kunnon liekillä se tuli, korvausilmaakin pannuhuone saa! Kiehunnanestosta en osaa sanoa tarkalleen, savukaasutermari kun napsauttanut pumpun pois päältä, on lämpö kattilassa ollut noin 76c, tästä se on noussut hiilloksella jonkun verran, mahdollisesti joskus jopa käynyt siellä 90c jolloin se kiehunnanestoventtiili alkaa tässä tapauksessa aukeemaan. Mutta todella vähän on kyllä tässä tapauksessa vettä valunut jos niin on yöllä päässyt käymään.

Tulenohjauslevy on takana, siis mielestäni siinä ideana että käyttää lämmöt vedenlämmitykseen nimenomaan tehokaammin eikä karkaa suoraan piippuun vaan kiertää etukautta jne.

[han_mies]

Juu, tarviipa ottaa tarkemmat kirjanpidot seuraavilla kerroilla ylös. Mutta noin karkealla arviolla jos ulkona ollu -13c ja olen alkanut lämmittämään aamu yhdeksältä varaajaa, jossa lämmöt olleet 40/20/18. Puita mennyt noin 7-8 pesällistä, lisäysajat olleet 1,5h karkeasti arvioiden, puu ollut sekalaista. Lämmöt varaajassa nousseet suhteessa ensimmäinen pesällisen jälkeen, pannu 78 lämmöissä(latauspumppu III) ja varaajan yläosa 74. seuraavan kahden pesällisen aikana ei tapahdu varaajan puolella mitään muuta muutosta kuin lämpö nousee sähkövastuksen kohdalta n 80c (ylimmän ja keskimmäisen mittarin puolessa välissä) pannun lämmön ollessa sama 74-80.
Noin 4-5 pesällistä poltettua alkaa keskimmäinen mittari vasta nousemaan noin 30c lämmöstä nopeammalla tahdilla siihen 60c ja lopulta kun poltettu se 7-8 pesällistä on lämpö keskellä 70-72 ja alhaalta kohonnut viimeisillä kahdella pesällisellä siihen noin 60c. Ja ulkolämpötila ollut koko ajan samaa luokkaa. Että kyllä tuo omasta mielestä ainakin kuulostaa tolkuttoman pitkältä ajalta lämmitysajallisesti (latausaika lähes sama sulkujen talolle ollessa kiinni).

Eikös tuo muuten kuulosta ihan oikealta, teho vaan on liian pienellä. Onko tuo pesällinen 15, 10, vai 5kg.
Banaanilaatikollinen puita on n.13kg.

pesällinen on noin 12-15kg.
Ja kyllähän se muuten kuulostaisi suhtkoht oikeelta touhulta, kunhan ei kävisi ihan työstä tuo lämmittely...

[pähkäilijä]

pesällinen on noin 12-15kg.
Ja kyllähän se muuten kuulostaisi suhtkoht oikeelta touhulta, kunhan ei kävisi ihan työstä tuo lämmittely...

nyt on oikeasti joku vialla, vaikkei kattila olekaan parasta A ryhmää 7-9 pesällistä 84-135 kg puuta vuorokauteen... Kokeile ensin vaikka puolittaa lisäysmäärä kerralla että siellä on riittävästi tilaa puilla palaa, noin täysillä pesällisillä alussa suurin osa kaasutetusta puusta karkaa palamattomana taivaalle.