Hometalojen desinfioinnit turhia
-
kakluuni
- Jäsen

- Viestit: 590
- Liittynyt: To Tammi 10, 2008 0:25
- Paikkakunta: Riihimäki
- Paikkakunta: Riihimäki
Hometalojen desinfioinnit turhia
Uutta vettä homekeskustelumyllyyn. Seuraavaksi tullee desinfiointifirmojen vastaisku. Kiusallista alan firmoille, kun viranomaisten esittävät, että tekevät lähnnä turhaa työtä ja rahastavat. Mutta kyllä tässä tavallisella tallaajalla menee helposti sormi suuhun.
http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_kaik ... ia/6454355
http://yle.fi/uutiset/viranomaiset_kaik ... ia/6454355
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
Palomäki puhuu täyttä asiaa! respect 
-
lehmikangas
- Jäsen

- Viestit: 1095
- Liittynyt: Ma Maalis 08, 2010 14:29
- Paikkakunta: Oulu
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
En ole yhtään yllättynyt. Vois uutisesta jopa sanoa että lopultakin.
Jäädään odottamaan miten homefirmat reagoi ja mikä on ensimäinen taho joka tämän väitteen pyrkii kumoamaan.
Jäädään odottamaan miten homefirmat reagoi ja mikä on ensimäinen taho joka tämän väitteen pyrkii kumoamaan.
-
nahkaluoma
- Jäsen

- Viestit: 62
- Liittynyt: Ma Touko 02, 2011 0:51
- Paikkakunta: Ilmajoki
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
Eikö se ole kaikessa korjauksessa, että ensin selvitetään syy, korjataan se ja sitten korjataan vauriot. Vaan tämän päivän sukupolvelle pitää olla omat "deodorantit ja suihkutteet joka paikkaan, sitten odotetaan että aine vaikuttaa". Sellaista se on tämä helppo elämä :)
-
kappalainen
- Jäsen

- Viestit: 1227
- Liittynyt: Su Elo 08, 2010 23:12
- Paikkakunta: Lounais-häme
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
Eikös se mene niin että home heitetään ulos ja laho pidetään kuivana ja poistetaan vain jos sisätiloihin yhteydessä ja ongelma on ratkaistu? Kyllä täälläkin terveystarkastaja vaati kovasti tuota desinfiointia, ja kysyin miksi, kun kaikki rakenteet lentävät mäelle Loput höylään /veistän.Purkki klooripohjaista on ja muurahaispesä maasta katosi sillä hyvin. Muualle en ole keksiny laittaa. Pölynpoisto ja hallinta se tärkeää on. Betonin pinnan polttaminen tuskin auttaa kauheasti. Vanha betoni sen verran huokoista. Jos kaikesta haluaa päästä eroon on talo poltettava.
Yksi alkoi nillittämään ja kertomaan mitä saa kirjoittaa, lopetin koko roskan.
-
heinäkuu
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
http://homepakolaiset.fi/tutkimustietoa ... osidit_mss.
Itse käytettiin Biodesi+ ja ilman suojaimia, koska ohjeistettiin että tuo on turvallinen tuote verrattuna perinteisiin.
Mulle oli uutta että lahovika ei ole sama asia kuin homeet, jotka aiheuttaa näitä myrkkyjä ja pahoja oireita. Onhan tämä sellaista kapulakieltä osittain jota ei aivan ymmärrä. Mielenkiintoista asiaa kuitenkin. Sain tuon muistion (15 sivua) sähköpostiini kun kyselin tästä Biodesin turvallisuudesta jota me käytimme.
Alla siis lainausta muistiosta Tietokansio sisätilojen desinfiointiin käytettyjen biosidien ominaisuuksista TSR hankkeen 111084 (Sisäilmatoksiinien
soluvaikutukset) Lääketieteellisen seurantaryhmän kokoukseen 5.6.2012. Katsaus kirjallisuuteen
2012 06 19 m. salkinoja-salonen
1
Työtilojen ja –irtaimistojen desinfiointiin käytettyjen guanidiiniyhdisteiden turvallisuudesta
Kirjallisuusselvitys
3.2. Desinfiointiaineet vaikuttavat ensisijaisesti aktiivisessa kasvuvaiheessa oleviin mikrobeihin
Mikrobien tuhoamiseen tarkoitetut biosidit ovat pääsääntöisesti vähemmän myrkyllisiä toksiineja tuottaville mikrobeille, kuin niitä tuottamattomille mikrobeille. Tämä selittyy mm. sillä, että toksiinintuotto muualla kuin elävissä eliöissä (=tartuntatautia aiheuttavat mikrobit), on lähes aina itiöllisten mikrobien toimintaa. Itiölliset mikrobit sietävät biosideja paremmin kuin itiöttömät lajit. Toksiinin tuottajat esiintyvät useammin itiöinä tai lepomuotoina (homeet, aktinobakteerit, basillukset, klostridit) kuin itiöttömät esiintyvät vegetatiivisina soluina, jotka ovat biosideille herkkiä. Kilpailukykyiseksi toksiinintuottajat nousevat silloin kun ympäristössä on mikrobin kasvua haittaavia aineita tai muita tekijöitä (esim. desinfiointiaineet, säteily, myrkylliset kaasut kuten otsoni).
Hidaskasvuiset mikrobit sietävät biosideja. Hidaskasvuisuudesta tai itiöinnistä hyötyä kemikaalipitoisessa ympäristössä. Kuivassa rakennuksessa biosidit tehoavat huonosti mikrobeihin, koska mikrobit ovat silloin lepotilaisia. Kuivissa, koneellisesti tuuletetuissa tiloissa käytetyt desinfiointiaineet (biosidit) ja mikrobien itiöt muuttuvat hienoksi pölyksi jolloin ihminen altistuu keuhkojen kautta toksiineille ja biosidille.
Tietokansio sisätilojen desinfiointiin käytettyjen biosidien ominaisuuksista TSR hankkeen 111084 (Sisäilmatoksiinien
soluvaikutukset) Lääketieteellisen seurantaryhmän kokoukseen 5.6.2012. Katsaus kirjallisuuteen
2012 06 19 m. salkinoja-salonen
9
Useat hidaskasvuiset mikrobit valtaavat itselleen reviiriä tuottamalla toksisia aineita. Ne toksiset aineet eivät välttämättä ole suunnattuja vahingoittamaan ihmisen soluja, vaan ne palvelevat mikrobien omia tarpeita kerätä ympäristöstä niukkoja ravinteita, erityisesti kaliumia (Ekman ym., 2012, Microbiology, 158, 1106 – 1116), mangaania ja kloridia. Monet näistä mikrobien tuottamista toksisista aineista eli toksiineista ovat ihmiselle myrkyllisiä senvuoksi, että ne häiritsevät ihmissolujen vastaavia toimintoja (Rasimus ym., 2012, Appl. Environ Microbiol, 78, 3732-3743; Hoornstra & Salkinoja-Salonen, 2012, käsikirjoitus HY EYT).
3.3. Terveyshaitta on eri asia kuin lahovika tai kosteusvaurio
Biologiset rakennusmateriaalit ovat yleensä selluloosa- ja ligniinipitoisia, ja senvuoksi herkkiä joutumaan näitä polymeereja hajottavien mikrobien ravinnoksi. Lahottajamikrobit (lahottajasienet) tarvitsevat paljon kosteutta. Rakennuksen kuivattaminen pysäyttää lahon, mutta toksiinien tuottajat sopeutuvat siirtymällä lepomuotoon. Jos sisätiloissa tai niihin kulkeutuvassa ilmassa on toksiinien tuottajia, kuivuminen ei tuhoa/pysäytä niitä, koska kuivumisjaksot ovat osa näiden mikrobilajien normaalia elämänkiertoa. Monille terveydelle haitallisille mikrobeille riittää se kosteus, jota luonnonlakien mukaan tiivistyy paikallisesti, vuodenaikojen rytmissä, rakenteisiin, jos rakenteisiin tiivistyneen kosteuden kuivuminen on estetty muovilla, styroksilla tai muulla vesihöyryä läpäisemättömällä materiaalilla. Kosteuden leviämistä sisä- ja ulkoseinärakenteissa edistää muovien väliin sijoitettujen kipsilevyjen käyttö (toimii kapillaarikuljettajana). Haittamikrobien ja kosteushallinnan suhteista on julkaistu hyvä kirja: CG Adan, RA Samson (toim): Fundamentals of mold growth in indoor environments and strategies for healthy living (Wageningen Academic Publishers, The Netherlands, 2011, 522 sivua).
Lahovikaisesta puusta on etsitty mutta ei ole löydetty toksisuutta (Salkinoja-Salonen & Andersson, 2012). Mutta rakennusmateriaalit, joissa puun biologinen rakenne on rikottu (lastulevyt, kuitulevyt, selluvillat, CMC,…) on havaittu toksiinintuottajamikrobeille suotuisiksi pesimäpaikoiksi. Booriyhdisteet, joita paljon käytetään rakennuksissa, näyttävät antavan kilpailuedun joillekin toksiinituottajille (Aspergillus).
Itse käytettiin Biodesi+ ja ilman suojaimia, koska ohjeistettiin että tuo on turvallinen tuote verrattuna perinteisiin.
Mulle oli uutta että lahovika ei ole sama asia kuin homeet, jotka aiheuttaa näitä myrkkyjä ja pahoja oireita. Onhan tämä sellaista kapulakieltä osittain jota ei aivan ymmärrä. Mielenkiintoista asiaa kuitenkin. Sain tuon muistion (15 sivua) sähköpostiini kun kyselin tästä Biodesin turvallisuudesta jota me käytimme.
Alla siis lainausta muistiosta Tietokansio sisätilojen desinfiointiin käytettyjen biosidien ominaisuuksista TSR hankkeen 111084 (Sisäilmatoksiinien
soluvaikutukset) Lääketieteellisen seurantaryhmän kokoukseen 5.6.2012. Katsaus kirjallisuuteen
2012 06 19 m. salkinoja-salonen
1
Työtilojen ja –irtaimistojen desinfiointiin käytettyjen guanidiiniyhdisteiden turvallisuudesta
Kirjallisuusselvitys
3.2. Desinfiointiaineet vaikuttavat ensisijaisesti aktiivisessa kasvuvaiheessa oleviin mikrobeihin
Mikrobien tuhoamiseen tarkoitetut biosidit ovat pääsääntöisesti vähemmän myrkyllisiä toksiineja tuottaville mikrobeille, kuin niitä tuottamattomille mikrobeille. Tämä selittyy mm. sillä, että toksiinintuotto muualla kuin elävissä eliöissä (=tartuntatautia aiheuttavat mikrobit), on lähes aina itiöllisten mikrobien toimintaa. Itiölliset mikrobit sietävät biosideja paremmin kuin itiöttömät lajit. Toksiinin tuottajat esiintyvät useammin itiöinä tai lepomuotoina (homeet, aktinobakteerit, basillukset, klostridit) kuin itiöttömät esiintyvät vegetatiivisina soluina, jotka ovat biosideille herkkiä. Kilpailukykyiseksi toksiinintuottajat nousevat silloin kun ympäristössä on mikrobin kasvua haittaavia aineita tai muita tekijöitä (esim. desinfiointiaineet, säteily, myrkylliset kaasut kuten otsoni).
Hidaskasvuiset mikrobit sietävät biosideja. Hidaskasvuisuudesta tai itiöinnistä hyötyä kemikaalipitoisessa ympäristössä. Kuivassa rakennuksessa biosidit tehoavat huonosti mikrobeihin, koska mikrobit ovat silloin lepotilaisia. Kuivissa, koneellisesti tuuletetuissa tiloissa käytetyt desinfiointiaineet (biosidit) ja mikrobien itiöt muuttuvat hienoksi pölyksi jolloin ihminen altistuu keuhkojen kautta toksiineille ja biosidille.
Tietokansio sisätilojen desinfiointiin käytettyjen biosidien ominaisuuksista TSR hankkeen 111084 (Sisäilmatoksiinien
soluvaikutukset) Lääketieteellisen seurantaryhmän kokoukseen 5.6.2012. Katsaus kirjallisuuteen
2012 06 19 m. salkinoja-salonen
9
Useat hidaskasvuiset mikrobit valtaavat itselleen reviiriä tuottamalla toksisia aineita. Ne toksiset aineet eivät välttämättä ole suunnattuja vahingoittamaan ihmisen soluja, vaan ne palvelevat mikrobien omia tarpeita kerätä ympäristöstä niukkoja ravinteita, erityisesti kaliumia (Ekman ym., 2012, Microbiology, 158, 1106 – 1116), mangaania ja kloridia. Monet näistä mikrobien tuottamista toksisista aineista eli toksiineista ovat ihmiselle myrkyllisiä senvuoksi, että ne häiritsevät ihmissolujen vastaavia toimintoja (Rasimus ym., 2012, Appl. Environ Microbiol, 78, 3732-3743; Hoornstra & Salkinoja-Salonen, 2012, käsikirjoitus HY EYT).
3.3. Terveyshaitta on eri asia kuin lahovika tai kosteusvaurio
Biologiset rakennusmateriaalit ovat yleensä selluloosa- ja ligniinipitoisia, ja senvuoksi herkkiä joutumaan näitä polymeereja hajottavien mikrobien ravinnoksi. Lahottajamikrobit (lahottajasienet) tarvitsevat paljon kosteutta. Rakennuksen kuivattaminen pysäyttää lahon, mutta toksiinien tuottajat sopeutuvat siirtymällä lepomuotoon. Jos sisätiloissa tai niihin kulkeutuvassa ilmassa on toksiinien tuottajia, kuivuminen ei tuhoa/pysäytä niitä, koska kuivumisjaksot ovat osa näiden mikrobilajien normaalia elämänkiertoa. Monille terveydelle haitallisille mikrobeille riittää se kosteus, jota luonnonlakien mukaan tiivistyy paikallisesti, vuodenaikojen rytmissä, rakenteisiin, jos rakenteisiin tiivistyneen kosteuden kuivuminen on estetty muovilla, styroksilla tai muulla vesihöyryä läpäisemättömällä materiaalilla. Kosteuden leviämistä sisä- ja ulkoseinärakenteissa edistää muovien väliin sijoitettujen kipsilevyjen käyttö (toimii kapillaarikuljettajana). Haittamikrobien ja kosteushallinnan suhteista on julkaistu hyvä kirja: CG Adan, RA Samson (toim): Fundamentals of mold growth in indoor environments and strategies for healthy living (Wageningen Academic Publishers, The Netherlands, 2011, 522 sivua).
Lahovikaisesta puusta on etsitty mutta ei ole löydetty toksisuutta (Salkinoja-Salonen & Andersson, 2012). Mutta rakennusmateriaalit, joissa puun biologinen rakenne on rikottu (lastulevyt, kuitulevyt, selluvillat, CMC,…) on havaittu toksiinintuottajamikrobeille suotuisiksi pesimäpaikoiksi. Booriyhdisteet, joita paljon käytetään rakennuksissa, näyttävät antavan kilpailuedun joillekin toksiinituottajille (Aspergillus).
-
heinäkuu
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
Niin unohdin mainita että tuokaan tuote ei siis ollut turvallinen...
-
tessu
Re: Hometalojen desinfioinnit turhia
Heh ja kohta ne toeaakin että on huuhaata koko homehörhöily että se olikin vaan kalkkiintunutta seinää eheeh!
