TalollinenTaapertaja kirjoitti:Olisiko mitään mahdollisuutta mitata ilmavirtausta putkesta? Siitä voisi suoraan laskea tuon maaputken lämmitystehon..
Tietäisikö kukaan halpoja tai helppoja keinoja ilmavirtauksen mittaukseen? Tätä olen itsekin miettinyt.. virtauksen kun tietäisi, niin voisi tosiaan laskea saavutetun hyötytehon.
itokt kirjoitti:
Täytyy vielä muistuttaa, että nyt on käytössä vain yksi neljästä maakanavasta. Eli virtaustehoa (?) tulee enemmän kun loput 3 ovat käytössä, jolloin ymmärtääkseni myös virtausvastus pienenee.
Tuo tuntuu tosi suurelta lämpenemältä, etenkin kun muoviputken seinämä ei ole mikään hyvä lämmönjohde. Siksi maasta kerätyn energian suuruusluokan arvioimiseksi pitäisi tietää virtaus..
Lämmön siirtyminen eli johtuminen putkeen perustuu massaan ja sen tiiveyteen. Siksi Rehaun käyttämä putki on erittäin raskas ja massiivinen.
Keski-Euroopassa maalämmönsiirtimiä on käytetty pitkään ja sieltä löytyy paljon tietoa ja taitoa aiheesta. Tehdastekoinen putkitus suodattimineen on varmasti turvallisempi, kuin itse väsätyt, vaikka hieman maksaisikin.
Kondenssivesi on ongelma, jota pyritään poistamaan järjestelmän kondenssivesi kaivolla ja putken laadulla. Saman tyyppistä kondenssisuojattua putkea käyteytetään myös Uponorin muovissa ilmanvaihtoputkissa.
Viemäriputki ei ole valmistettu tähän tarkoitukseen ja saattaa olla että sitä kautta saadaan ongelmia ratkottavaksi.
Matti Alander kirjoitti:Lämmön siirtyminen eli johtuminen putkeen perustuu massaan ja sen tiiveyteen. Siksi Rehaun käyttämä putki on erittäin raskas ja massiivinen.
Miksi normaali lämmönvaihtimen fysiikka ei tuossa toimisi?
Kyllä se lämmönvaihdin sitä tehokkaammin toimii, mitä paremmin putkimateriaali johtaa lämpöä, jos materiaalin lämmönjohtavuus on rajoittava tekijä. Jos hinnan puolesta voisi tehdä putket metallista, joka kestää maassa ilman korroosio-ongelma, tulisi varmasti ylivertainen systeemi verrattuna muoviputkiin. Toki riippuu saatavasta lämmönmäärästä sekä kulutuksesta, mikä on systeemin rajoittava tekijä - se voi olla myös lämmön siirtyminen lämmönvaihtajan putken seinämän läpi tai sitten ei. Mutta muoviputkilla väittäisin ohutseinämäisen (kuitenkin kestää mekaaniset rasitukset) hyvin lämpöä johtavan putken olevan paras valinta. Jos saisi jostain vastaavaa rosteriputkea, se olisi varmasti parempi vaihtoehto.
