Talolaisten kissat

[tjantti]

Meillä on kans katti, Hra hyttynen.
musta täystuho.
kuva on http://www.asema.suntuubi.com

[Matti Alander]

Olen kirjoitellut palstalle, enemmänkin teknisenä Insinöörityyppinä, mutta yllätys, yllätys, meilläkin on kotona 3 kissaa. Norjalainen metsäkissa hiukan sekunda 17 vuotta nimeltään Sepe. Hän on jo vanhus, mutta hyvässä iskussa ja kylän kaikki asukkaat tuntevat hänet.
Lisäksi on kaksi Maine coon tyttöä 1 ja 2 vuotiaat, nimeltään Huiskishaiskis ja Musta Jaska.
Voitte vain kuvitella millaista menoa on huushollissa, jossa on kaksi nuorta kissaa, joulukuusen koristeet saavat kyytiä ympäri talon.
Edellä ollut tupsukorva, jota epäiltiin Ilveksen jälkeläiseksi on ollut tekemisissä maailman suurikokoisimman kissarodun Maine Coonin, eli Jenkkikissan kanssa.
Maine Coonin tuntomerkkejä ovat ison koon lisäksi, juuri tupsut korvien päissä.
Koirakin meillä on New Founlandinkoira Aimo 13 v.
Joten melkoinen eläintarha.

[Salli79]

Lisäksi on kaksi Maine coon tyttöä 1 ja 2 vuotiaat, nimeltään Huiskishaiskis ja Musta Jaska.

Oisko kuvia maine cooneista Haaveissa olisi semmoinen kunhan tästä nyt saan suurimman osan remontista tehtyä...

[kbjugg]

Meillä neljäkuinen musta puolipitkäkarvainen maatiaistyttö, joka tottelee nimeä varpu. Ulkoilee yhdessä suursnautseriuroksen kanssa, molemmat luulevat vapaina ollessaan olevansa ilmeisesti pupuja kun pomppivat vierekkäin tasajalkaa. Hassun näköinen pari.

Varpu vielä niin pieni neitokainen, että meidän kaikkien onneksi viihtyy ulkosalla vain kun isäntäväkikin on ulkosalla. Suurta hiirenmetsästäjää hänestä tietysti odotamme.

[Matti Alander]

Maine Cooneista saat tietoja osoitteesta http://www.kolumbus.fi/chamberlain
Meidän Huiskishaiskis löytyy kohdasta: Pentueet A-pennut, kuva 2.
Voin kertoa, että Maine Coonit ovat todella ystävällisiä ja rauhallisia jättejä.
Ne ovat sisäkissoja, eikä niitä pidä päästää ulkoilemaan yksistään, koska niillä on hyvin laaja reviiri.
Meillä on erillinen lasitettu huone niitä varten, jossa ne saavat seurata lintuja ulkopuolella olevalla lintulaudalla.
Mikäli olet hankimassa kissaa, niin voin suositella Maine Coonin hankintaa, ovat meinaan sen näköisiä ja kokoisia, että naapuritkin ihmettelee.

[Kristina]

Ei ole kissaa, koska jos olisi kissa, koira söisi sen, ja sitten ei taaskaan olisi kissaa.

Tuota taipumusta en ole saanut koirasta kitkettyä. Jossain vaiheessa ajattelin, että jospa se suhtautuisi ihan pieneen pentuun toisin, mutta en ole kuitenkaan uskaltanut kokeilla. Voisi olla turhan kova kohtalo kissanpennulle. Rusakkoäiti erehtyi kerran tekemään poikaset aidatun pihani kukkamaahan. Koira nitisti nätisti kaikki ja hautasi ne sitten yksitellen ympäri pihaa, pahan päivän varalle.

Paria villikissaa olen ollut pyydystämässä vanhemmilleni lemmikeiksi. Ensimmäinen oli navettakissan pentu, joka olisi muutoin heittänyt henkensä. Talon poika sai sen pyydystettyä ja sanoi, että ota tai jätä, toista kertaa sitä ei kiinni saa. Otin. Se vietti loppupäivän pikkuruisessa pakettiautossa. Kotiinlähtiessä en löytänyt sitä mistään, kunnes kuulin rapinaa etulyhdystä. Onneksi häntä pilkisti vielä sen verran auton puolella, että sain sen kiskottua takaisin. Kotona se sai lämpimän ja hyvin märän vastaanoton silloisilta koiriltani, kahdelta beagleltä, jotka metsästäjägeeneistään huolimatta suhtautuivat hyvin suvaitsevaisesti kotiin ilmestyviin pieniin eläimiin. Eikä isäkään sitten lähtenyt lätkimään, vaikka uhkasi niin tehdä, jos taloon tulee kissa.

Jälkimmäinen villieläin on vanhemmillani vieläkin. Se on heidän pihallaan syntynyt kaupunkilaiskissa, hyvin suurella todennäköisyydellä naapurissa asuneen "natsijohtajan" kissan jälkeläinen. Erehtyi tulemaan sisälle ja sinne jäi, kunnes oli kotiutunut niin hyvin ettei enää halunnutkaan karata. Nyt se on kuin mikä tahansa kotikissa. Lämmin sydän on silläkin, koska se pitää minusta vieläkin, vaikka kuljen kintereilläni iso peto, jonka hartain toive on saada syödä se.

[Salli79]

Matti A: Huiskishaiskis on todella upean näköinen
Minulla on tarkoitus rakentaa ensi kesänä kissoille kunnon tarha pihalle, jonne voisi sitten laittaa erilaisia kiipeilypuita ja pesämökkejä yms. kissoille mielekästä =) Sinne mahtuisi kahden maatiaisen lisäki yksi Maine coonikin =)

[-JL-]

Silloin kun asuttiin vielä rintsikassa, nuo meittin katit tuli hulluiksi/stressaantuneiksi jos joutuivat olemaan parikin päivää neljän seinän sisällä.
Nyt täällä Vihervaarassa ei moisia piirteitä ole esiintynyt, vaikka kuukauden verran ovat täällä sisällä nököttäneet.
Ei olla raaskittu laskea pihalle, kun on ollut niin lauhoja kelejä.
Mutta sitten jos jossain vaiheessa tulee pakkasta ja lunta, niin pääsevät pihalle. Tulevatpahan helpommin takaisin sisälle, eivätkä lähde liepottamaan omille teilleen.
On nuo tosin jo aika hyvin kotiutuneet tänne. Ainoastaan se niitä tuntuu häiritsevän etteivät ne pääse enää nukkumaan meittin kanssa samaan petiin. Meinattiin että rauhoitetaan makuukammarit elukoilta, niin ei ole niin paljoa karvoja vaatteissa yms.. Niin ja saa tuo Tapanina syntynyt pikkulikkakin nukkua rauhassa.

[Lauryn]

Kun tuo koira-ketju tuossa näytti jatkuvasti lisääntyvän, niin löysinhän haulla kissaketjunkin kaveriksi!

Meillä ei sitä rintsikkaa kyllä ole, mutta kaksi kissaa löytyy.

Tämmöiset kotikissat:

Kilpparityttö on Amélie ja sininen neitonen nimeltään Neela

Kodittomina ja eri tavoin kaltoin kohdeltuina ovat meille tulleet, mutta nykyisin elävät leppoisia, lämpimiä, rakastettuja ja hyväruokaisia päiviä.

[Jokapaikanhöylä]

Sentäs muitaki kissaimmeisiä

Elisiisjoo, mullahan on teinix-vuosien muistona wanha kissarouva keväältä 1991 *laskee peruskoulumatikkaa* elisiisjoo, sen täytyy olla 16v

Tosin kyseinen varpaanlämmittäjä on ollut evakossa jo muutaman vuoden vuoroin äidillä ja vuoroin siskolla Ensin pikkiriikkisen kerrostalokämpän + kolmen samanaikaisen työn vuoksi, sitten toisella puolella lääniä olevien opiskelujen vuoksi ja viimeiset 1,5vuotta allergiasyistä

Vaan jospa tämän hiirten kauhun saisi takaisin vielä joskus ja jos aika ehtii jättää ennen sitä ajankohtaa, niin ehkä jopa ihka uusi pentu

[whiski]

On tällä hetkellä kolme kissaa, kaikki n. 14 v (sisaruksia). Vein emon leikattavaksi, lääkäri totesi, ei noin nuoria kannata leikata, ei saa vielä ensi keväänä pentuja! Vein sitten seuraavana syksynä neljä pentua ja emon leikattavaksi ! Sain tukkualennusta!

Emo katosi kotoa, kun yksi pennuista suorastaan ajoi sen pois (nimeltään kingi, ja luonteeltaan myös) Yksi pennuista, tai mikä hiton pentu se 13 vuotia enää on? Katosi vuosi sitten, ei ole löytynyt? Tiistaina leikattiin Kingiltä alaluomesta patti pois? Lääkäri epäili mahdollista syöpää, mutta ei vielä tuominnut kissaa, samoin kuin totesi, että on sydän laajentuma? Joten ei taida kovin pitkään enää olla seuranamme. Niin ja onhan meillä koirana pornokolli (bordercollie).

[Alli]

Tuo Layrynin Neela on kyllä aivan uskomattoman kaunis kissa.
Sanoisko, että kissamaisuuden perikuva. Jos pitäis ottaa rotupentu, niin tuon voisin ottaa.

No, seuraava kissamme tulee silti erittäin luultavasti olemaan harmaa tai harmaaraidallinen maatiainen. Mutta vasta sitten kun nykyinen, nyt 17-vuotias pirteä vanhuskissa on poistunut keskuudestamme, otamme uuden pennun, (tai luultavimmin kaksi pentua). Ei vanhusta voi enää rassata pennun kasvatushommiin.

Alli

[Lauryn]

Tuo Layrynin Neela on kyllä aivan uskomattoman kaunis kissa.
Sanoisko, että kissamaisuuden perikuva. Jos pitäis ottaa rotupentu, niin tuon voisin ottaa.

Kiitos kaunis! Neela tosin ei ole rotukissa, vaan ihan maatiainen tai sitten siinä on sekoittuneena venäjänsinistä (ei ole varmaa). Puhtaita maatiaisiakin kuitenkin on myös sinisiä jonkin verran.

Se on semmoinen Todellinen Prinsessa. Tuntisi herneen persuksiensa alla kolmenkymmenenkin patjan alta. Tässä vielä kuva neidistä oikein poseeraamassa:

[Hanna]

Meillä on tällä hetkellä kaksi hiirikissaa, Pontus ja Leevi. Pontus on 3,5 vuotias ja uusin tulokas Leevi 4kk.

Leevi


Pontus


Pontus on jo vanha konkari hiirijahdissa ja Leevikin on jo lähes 10 päästäistä tuonut ovimatolle näytille. Pontuksen tulon jälkeen ei meillä sisällä ole hiiret pirskeitä pitäneet, joten tehtävänsä on täyttänyt. Ovat molemmat tottuneita remppakissoja eli ei häiritse mikään jyrinä tai järinä nukkumista. Haluavat aina osallistua hommiin ja ovat jo pentuna oppineet etteivät kynnetkään pysty alumiinitikkaisiin samalla tavalla kuin puutikkaisiin...

Eilen Pontus puolusti pikkukaveria pihalla ettei kettu vienyt Leeviä matkaansa. Onneksi huomattiin, et häädettiin kettu matkoihinsa.

[Alli]

Tuo Layrynin Neela on kyllä aivan uskomattoman kaunis kissa.
Sanoisko, että kissamaisuuden perikuva. Jos pitäis ottaa rotupentu, niin tuon voisin ottaa.

Kiitos kaunis! Neela tosin ei ole rotukissa, vaan ihan maatiainen tai sitten siinä on sekoittuneena venäjänsinistä (ei ole varmaa). Puhtaita maatiaisiakin kuitenkin on myös sinisiä jonkin verran.

Se on semmoinen Todellinen Prinsessa. Tuntisi herneen persuksiensa alla kolmenkymmenenkin patjan alta.

No ilmankos! Rotukissat ei minua yleensä viehätä, eikä siis nytkään.
Mutta on kyllä kaunis ja vielä rinsessa. Tommonen kissan pitää ollakin, vähän Nefer-Nefer-Nefer.

Alli