Millä korroosiosuoja-aine lämmitysjärjestelmään

[kappalainen]

Kysyin tätä kai jo kerran tai sitten näin unta, en löytänyt ainakaan....
Aiemmin talon kierrossa oli korroosiosuoja-aine lämmitysjärjestelmässä (Liemi ainakin oli vihreää). Pannun vaihdossahan nuo tietty menivät mäelle.
Pannuhuoneessa on kumminkin parikymmentä litraa ainetta jäljellä ja olen tässä pohdiskellut, että mistäs sen kippaat sinne?
Koska kaataminen ei ihan taida tulla kyseseen, vaikka helppoa olisi, niin miten sitten?
Ajattelin näin.
-Ylipaine pois järjestelmästä.
-kauimmaisen patterin Ilmausnippaan letku, toinen pää kannun pohjalle,
-kellarista laskee järjestelmästä vettä ja letku imee kannusta tavaraa tilalle.
- Meneeköhän taas niinkuin elokuvissa? Pumppua ei ole ja kyllä kai kamat saa sinne ilman sellaistakin.


Yritän vielä hakea noiden aineiden nimiä, ei vain tunnu löytyvän. Ettei mitään korrosionpesuainetta laita sinne tai on pian pannu täynnä tavaraa. Laitan nimet tänne, jos ei muuta.

Lisäys. Kävin noita pattereita läpi ja kiva. Yhdestä patterista vuotaa vettä. Keskellä levyä vanhoja paikkoja ja on alkanut vuotamaan. Ei tätä ennen ole huomannut, kun edessä ollut peitelevy, joka vaikeasti irrotettavissa, väistä vaan siivottu.. Mitähän tuon kanssa. Venttiili on nyt kiinni. Patterikin 60korkea x180 pitkä, ei niin ilmainen ostaakaan.
Lisäys taas Nyt on tuliterä patteri hommattu. Ja näyttää siltä että kun järjestelmää taas kerran tyhjennetään vaihdan venttiilit ainakin. Eihän täällä termostaatit ole toimineetkaan, mutta ei ole haitannutkaan. Tasaista lämpöä on ollut. Saa kaveri katsoa esisäätöjä sitten. Näin sitten taas tämäkin homma leviää. Samalla sen nesteenkin voisi lisätä, vaikkei se enää ole pääasia. Pitänee kärvistellä viikko tuon patterin kanssa.

[lmfmis]

Noiden aineiden mukana myydään se täyttölaitekkin, ei niin että tuota tarvitaan normaalisti...

Ota jokin purkki systeemissä tyhjäksi johon tuo soppa onnistuu kaataa, vaikka öljypannu, ja sitten täytät/ ilmaat.

[rintsikan repijä]

Terve! Vesikiertoisessa järjestelmässä EI esiinny korroosio ongelmaa jos järjestelmä on ilmattu (hapeton vesi)
Jos järjestelmässä on jäätymisvaara tai täyttö tehdään kovilla pakkasilla, joudutaan käyttämään glycoli-vesi seosta.
Ja tiedoksi niille jotka on laittanut lattialämmön tai patterijärjestelmän tavallisella pex putkella, se sakkauttaa ennen pitkää järjestelmän ja tulee ongelma(ruskea möhnä tukkii lopulta järjestelmän)
Jos tekee muovilla, pitää olla happidiffuusio suojattua putkea, ja tämä on fakta.

[kappalainen]

Täällä on ihan rautaputket.
On totta että patterivedestä tulee hapetonta, mutta mihin se happi menee. Se ei tule ilmauksessa kaikki ulos vaan korroosio kuluttaa sen. Eli hapetonta tulee mutta millä hinnalla. 1 mg happea syövyttää n. 7 mg rautaa, joten ei sitä paljon tarvitse olla, mutta rautaa 7 kertainen määrä.
Tiedossa on järjestelmän pakollisia tyhjennyksiä ja täyttöjä, siispä parempi laittaa ainetta tai järjestelmä kärsii kohtuuttomasti... jahka ehdin selvittämään sen aineen nimen ja mitä aine tekee tai sitten ostettava... Purnukat olleet tuolla jo ostettaessa tönö, eikä mitään täyttölaitetta ole. Ajattelin tuupata tuonne patteriin jollain letkulla sitä kun joudun vaihtamaan. tai jos tyhjentää tarpeeksi systeemiä, voi kaataa putkeen suoraan tratilla.
Ainakin uudemmat aineet ovat lämmönsiirtokyvyltäänkin erilaisia kuin vesi. Näistä kamoista on vasta viimeaikoina tehty tutkimuksia. Mitä parempi lämmönsiirto kyky, sen viileämpi vesi riittää järjestelmään. Esim kalkkeumat pattereissa estävät lämpöä siirtymästä. Kalkkia taas muodostuu pinnoille, mitä kuumempaa vesi on -> mitä huonommin lämpöä siirtyy, sitä lämpöisempää on veden oltava ->oravanpyörä.
En nyt sano, että pitää rynnätä ostelemaan aineita, mutta täällä järjestelmä joutuu nyt rasitukselle ja saisi tovin vielä kestää, ennenkuin menee uusiksi. Tuskin se sitä ainakaan tumelee. Jaloissa vaan kanisterit kellarissa, eikä noita poiskaan raatti heittää.

Mennyt koko päivä putkijuttuja lukiessa, kun ei niistä mitään kokemusta sen kummemmin. Monimutkainen homma oikein tehtynä, että kaikki on tasapainossa. Ei kannata paljon säveltää. Juuri huomasin mitä kello on

Ja tiedoksi niille jotka on laittanut lattialämmön tai patterijärjestelmän tavallisella pex putkella, se sakkauttaa ennen pitkää järjestelmän ja tulee ongelma(ruskea möhnä tukkii lopulta järjestelmän)
Jos tekee muovilla, pitää olla happidiffuusio suojattua putkea, ja tämä on fakta.

Sen verran juu lukenut noista muoveista, että ei oikein vakuuta (Hyviäkin puolia paljon) ja taidan lämmitysjärjestelmään laittaa rautaa uuteenkin. Muut vedet sitten eriasia.

[Oppes]

Termotohtori Aatos Kärkkäinen on ilmaisesti itse tehnyt väitöstutkiuksen Aalto Yliopistossa liittyen kaasujen liukenemisesta veteen. Siinä on paljon lukemista ja teoriaa. Siinä todetaan mm:
"Väitöstyössä osoitettiin että patteriverkoston vedestä happi korroosin vaikutuksesta häviää lähes täysin jo muutamassa tunnissa, joten ilmaustarvetta aiheuttaa liian korkea typpikonsentraatio."

Vedessä oleva happi ei juurikaan aiheuta korroosita koska sitä on vähän. Sen sijaan korjaustapauksissa jolloin putkistoon jää ilmaa, sen happi aiheuttaa paljon enemmän ruostumista kuin uusi vesi.

Rintsikan repijä ilmoitti faktana että pitää olla diffuusiosuojattu putki ettei happi imeydy veteen, mutta se ei pidä paikkaansa. Kun vesi on lämmintä, kaasuja ei juuri imeydy siihen. Mistä tiedät että kaasu on happea ettei se olekin typpeä. Sen osapaine on happea surempi ja sitä etupäässä putkistoon menee jos menee. Kylmävesi putkistossa kumpaakin kaasua on lähes kyllästyspisteen verran.

Jatketaan

[Aaltju]

Rintsikan repijä ilmoitti faktana että pitää olla diffuusiosuojattu putki ettei happi imeydy veteen, mutta se ei pidä paikkaansa. Kun vesi on lämmintä, kaasuja ei juuri imeydy siihen. Mistä tiedät että kaasu on happea ettei se olekin typpeä. Sen osapaine on happea surempi ja sitä etupäässä putkistoon menee jos menee. Kylmävesi putkistossa kumpaakin kaasua on lähes kyllästyspisteen verran.

Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki

Aika usein unohtuu että ilma ei ole vain happea vaan se on pääosin kaikkea muuta, eli suurimmalta osin typpeä, ja typpihän taas on inertti kaasu. Toinen asia joka aktiivisesti unohdetaan on liukoisuus ja kaasujen erilaiset osapaineet.

Joskus tuntuu että diffuusiofaktoidi keksittiin aikanaan, jotta kaikille mahdollisille ja mahdottomille korroosioilmiöille lämmitysverkoissa olisi aina tarjolla jokin sopiva selitys.

[Arveccio]

Toisensuuntainen huomio: työkaverilla alko 2 patteria vuotamaan kuukauden sisällä. 80-luvun harmaat muoviputket. LVI-firmasta tuumattiin että ei ole happidiffuusiosuojattua putkea -> korroosio.

[Aaltju]

Toisensuuntainen huomio: työkaverilla alko 2 patteria vuotamaan kuukauden sisällä. 80-luvun harmaat muoviputket. LVI-firmasta tuumattiin että ei ole happidiffuusiosuojattua putkea -> korroosio.

Ei tuo nyt sitä happidiffusiota todista vaan ainoastaan sen että kaksi patteria ruostui (oletettavasti) puhki suunnilleen samoihin aikoihin.

Tarkennuksena vielä happidiffuusioilmiössä ei sinänsä ole mitään kyseenalaista vaan se on kyseenalaista kuinka suuri vaikutus sillä on lämmitysjärjestelmiin.

[rintsikan repijä]

Termotohtori Aatos Kärkkäinen on ilmaisesti itse tehnyt väitöstutkiuksen Aalto Yliopistossa liittyen kaasujen liukenemisesta veteen. Siinä on paljon lukemista ja teoriaa. Siinä todetaan mm:
"Väitöstyössä osoitettiin että patteriverkoston vedestä happi korroosin vaikutuksesta häviää lähes täysin jo muutamassa tunnissa, joten ilmaustarvetta aiheuttaa liian korkea typpikonsentraatio."

Vedessä oleva happi ei juurikaan aiheuta korroosita koska sitä on vähän. Sen sijaan korjaustapauksissa jolloin putkistoon jää ilmaa, sen happi aiheuttaa paljon enemmän ruostumista kuin uusi vesi.

Rintsikan repijä ilmoitti faktana että pitää olla diffuusiosuojattu putki ettei happi imeydy veteen, mutta se ei pidä paikkaansa. Kun vesi on lämmintä, kaasuja ei juuri imeydy siihen. Mistä tiedät että kaasu on happea ettei se olekin typpeä. Sen osapaine on happea surempi ja sitä etupäässä putkistoon menee jos menee. Kylmävesi putkistossa kumpaakin kaasua on lähes kyllästyspisteen verran.

Jatketaan

Itse en ole fyysikko vaan ihan putkialalla ja olen nähnyt näitä sakkautuneita pexputkia jotka on vaihdettu uusiin diffuusiosuojattuihin, mihin se perustuu? Tämä on kuitenkin suositeltava korjausohje tällaisissa tapauksissa.
Kerran oli niin sakkautuneet putket että 5bar paineilma ei menny enään läpi putkesta..

[kappalainen]

Tulihan sitä tietoa lisää. Aina viisastuu.
Kurjin juttu mitä itse tiedän on vanha rautainen patteriverkosto, johon sitten lisätty osin lattialämmitystä. Oli lattialämmitys umpitukossa just.
Murehdin tässä tuota patterin vaihtoa. Putket tulevat lattiasta toinen 20mm ulompana seinästä kuin toinen. Alaputkea on varaa korottaa 10cm. Nyt tarttis olla 10sentin pätkä ½ putkea, joka on sen 20 mm lenkullaan, että saa putket linjaan. .....eli semmonen putken pätkä, mitä romuliikkeen pihalla näkee, kun ajettu kaikilla koneilla yli...Kuin voi patterin vaihtaminen tarvita niin monenmoista rinkulaa, maksavat enemmän kuin vaimon kihlat aikoinaan...Halvallla sain mutta kauan kestänyt. Onneksi ostin matalamman patterin. Vanha kun melkein ikkunan päällä ja lattiassa kiinni. Eiköös se teho silti liki sama. Voikohan mustaa kierteitettävää putkea kuumentaa ja taivuttaa?

ai niin tässä kuva edellisen omistajan ammattimaisista patterikorjauksesta. Oikeasti tarvitsee jotain osata että tuon tekee. Minua tuo lähinnä pelottaa. Siinäkin nuo putket tulevat lattiasta samalla tavalla. Tarkoitus olisi tuokin fiksata kun kun järjestelmää tyhjentää. Mietin ain onko nuo putket hitsattu tai juotettu patteriin. Ei siihen paljon koskea uskalla.

[tessu]

Aivan jos systeemit on kunnossa ei järjestelmä kaipaa MITÄÄN muuta ainetta kuin vettä ja vaikkakin liitokset näyttää hurjilta niin jos ne ei vuoda niin syytä pelkoihin ei ole.
Ei se lämpöjohto ole mitään rakettitiedettä kun paineetkin on alhaiset ja reijänkin paikkaa melkein purukumilla

[essal]

En suosittele sitä glykolia patteriverkkoon laittaamaan. Se uittaa pellavaliitoksista läpi aika helpolla.

[Maatilallinen]

Murehdin tässä tuota patterin vaihtoa. Putket tulevat lattiasta toinen 20mm ulompana seinästä kuin toinen. Alaputkea on varaa korottaa 10cm. Nyt tarttis olla 10sentin pätkä ½ putkea, joka on sen 20 mm lenkullaan, että saa putket linjaan. .....eli semmonen putken pätkä, mitä romuliikkeen pihalla näkee, kun ajettu kaikilla koneilla yli...Kuin voi patterin vaihtaminen tarvita niin monenmoista rinkulaa, maksavat enemmän kuin vaimon kihlat aikoinaan...Halvallla sain mutta kauan kestänyt. Onneksi ostin matalamman patterin. Vanha kun melkein ikkunan päällä ja lattiassa kiinni. Eiköös se teho silti liki sama. Voikohan mustaa kierteitettävää putkea kuumentaa ja taivuttaa?

ai niin tässä kuva edellisen omistajan ammattimaisista patterikorjauksesta. Oikeasti tarvitsee jotain osata että tuon tekee. Minua tuo lähinnä pelottaa. Siinäkin nuo putket tulevat lattiasta samalla tavalla. Tarkoitus olisi tuokin fiksata kun kun järjestelmää tyhjentää. Mietin ain onko nuo putket hitsattu tai juotettu patteriin. Ei siihen paljon koskea uskalla.

Mustaa putkea voi taivuttaa mustan putken taivuttimella eikä tarvitse edes kuumentaa

Ainakaan alempi liitos ei kuvassa ole hitsattu vaan sävelletty kupariputken pätkällä, liitokset on helmiliittimillä ja kierteillä. Ylemmässä näyttäisi olevan muutama hanajatko ja niiden pitäisi olla ihan kierteillä, mutta jotenkin näyttää oudosti että olisi ainakin lämmitelty, varsinkin patterin päässä

Liekkö sitten hapettunut tms. jotenkin että näyttäisi siltä, outoa olisi jos noita olisi ruvettu juottelemaan.

[tessu]

Joteskin juu näyttää kotikutoselta ei ammatilaisen tekeleiltä

[kappalainen]

Mustaa putkea voi taivuttaa mustan putken taivuttimella eikä tarvitse edes kuumentaa

Ainakaan alempi liitos ei kuvassa ole hitsattu vaan sävelletty kupariputken pätkällä, liitokset on helmiliittimillä ja kierteillä. Ylemmässä näyttäisi olevan muutama hanajatko ja niiden pitäisi olla ihan kierteillä, mutta jotenkin näyttää oudosti että olisi ainakin lämmitelty, varsinkin patterin päässä

Liekkö sitten hapettunut tms. jotenkin että näyttäisi siltä, outoa olisi jos noita olisi ruvettu juottelemaan.

HEhe. En ole viitsinyt koskea tuohon, ilman että on sitten patterikin vieressä. Takapuolella yläliitoksessa on jotain juotoksen tapaista , mutta juotos hieman kuitebkin irti, (ikäänkuin pursunnut tuolta välistä). Koko helamentti vaikuttaa kuin se olisi vain työnnetty sinne ja tiivistelty sitten... ja että tuon kupariputken alla on toinen putki. Tuota messinkiputken patterinpuoleista päätä on lämmitetty, mustunut. Kierteistä ei ole tietoakaan ulospäin. Olisko päällimäisen putken pää juotettu sisempään putkeen kiinni. Etupuolella on hamppua ja kittiä, mutten viitsi sitä rapsutella. Toisessa päässä on julmetusti hamppua. Ilmeisesti sisempi putki on juotettu tuonne patteriin. Tältä se nyt näyttää kun sitä tiiraillut pitkän tovin suurenlasin kera ja niskat kipeäksi. Putkihomma on uusi ala minulle, joten en mitään johdonmukaista keksi tuolle systeemille. Enpä taida käyttää tuota kohtaa malikappaleena opetteluun.
Ajattelin laittaa alas 45 teräsmutkan ja siihen sulun. (Sulku tietty jää etukenoon viistoon tyrkylle) Yläputken joutuu katkaisemaan ja mutkaa nostamaan tai vetämään suorana ylös. TIlalle tulee 100mmm pitempi mutta 100mm matalampi patteri, jotta jää säälliselle korkeudelle lattiasta. Teho lienee uusissa samaa luokaa kun vanhassa, kun ilman kiertokin paranee, vaikka eihän näitä ole kukaan ole laskenut.
Yläpäähän pelkkä uusi venttiili ja päät jäävät samaan paikkaan kaikin puolin ja siähen uusi patteri. Siihen menee millilleen purmon patteri kannakkeineen.

Pitänee tehdä oma kysymysten lista tuonne, niin tulee joku tolkku näihin miettimisiini. Tuntuu nuukasti olevan tietoa. Ei sillä, että itse näitä alan rakentelemaan, mutta vahingon sattuessa on hyvä olla jotain tietoa ja taitoa itselläkin. Mkäs sen parempi harjoittelupaikka kuin valmiiksi laho alapohja ja vanha verkosto. Ilo irti kaikesta.