Vesikiertopatterien termarit nykyään

[lmfmis]

...tyypillistä on myös että ne venttiilien karat jumiutuu säännöllisesti. Voi olla että termari toimii ihan ok.

Ja vesikiertosysteemissä termostaatit tarvitaan oikeastaan sitten vasta keväällä kun aurinko paistaa sisään. Muulloin ne on aikalailla turhat eikä osallistu lämmönsäätelyyn.

[Zaffodi]

Patterit siis vaihdettiin, tehtiinkö perussäätö ja tasapainotus?
Jos termostaatti ei saa huoneen lämpöjä ylös on vika käyrässä eli vesi on liian kylmää.

[Oppes]

Vai ei osallistu lämmmönsäätelyyn. Mitäs ne nyt tekee kun lämpötila ei nouse?
Kyllä lämpötilan saa säädettyä ilman patteritermostaattejakin mutta silloin kirtoveden lämpötilan pitää olla juuri oikea ja pattereiden juuri oikean kokoiset. Termostaatit säätelee patterin tehollista pinta-alaa. Yläosa on kuuma ja alaosa terpeen mukaan kylmempi.

[lmfmis]

Vai ei osallistu lämmmönsäätelyyn. Mitäs ne nyt tekee kun lämpötila ei nouse?
Kyllä lämpötilan saa säädettyä ilman patteritermostaattejakin mutta silloin kirtoveden lämpötilan pitää olla juuri oikea ja pattereiden juuri oikean kokoiset. Termostaatit säätelee patterin tehollista pinta-alaa. Yläosa on kuuma ja alaosa terpeen mukaan kylmempi.

Tasapainotetussa systeemissä kiertovesi on juuri oikea ja patterit oikean kokoiset. Erot tasoitetaan virtausta kuristamalla jos jokin patteri on ylimitoitettu tilaan nähden. Tämä on siis se verkoston tasapainoitus.

Ei ole edes vaikeaa.

Termostaatti kompensoi ylimäärästä lämpökuormaa: aurinko, ihmiset, takka yms. Vesikierrossa siis.

Lisätään vielä:
Sen tehtävä EI siis ole lisätä lämpöä sitä tarvittaessa. Noin toimii sähkölämmityksen termostaatit. Sekaannus voi syntyä kun aikanaan Wanhat öljylämmittäjät ajoivat kiertoon hurjia lämpötiloja jolloin tuo nim oppeksen ilmiö tapahtuu ja termari toimii silloin rajoittimena. Näin ei ole kuitenkaan tarkoitus eikä järkevää. Parempi on että patteri on tasalämpöinen koko pinnaltaan ja lämmönluovutusala on näin myös mahdollisimman suuri. Bonuksena säästöjä saadaan kiertovesiputkiston häviöiden pienenemisenä.

[Oppes]

Tarkoitin tätä nimeomaista tapausta termostaateista ja muusta ei ole keskusteltukaan ennen kuin Infis rupesi kirjoittamaan tasapainotetusta järjestelmästä. Siinä muka veden lämpötila on aina juuri oikea ja patterit oikean kokoiset. Mutta juuri oikeaa veden lämpötilaa koko rakennuksessa ei olekaan. Sen vuoksi tarvitaan huonekohtainen termostaattisäätö. Tasapainotus on tehtävä vähän ylitehokkaaksi. Muuten talossa on aika ajoin kylmä. Tietenkin jos sietää kylmyyttä asialle eitarvitse tehdä mitään. Termostaatti ei lisää energiaa. Se vain pienentää patterin tehollista kokoa.
Mutta se että sanot ettei termostaati vaikuta lämmönsäätöön mutta juuri tässä tapuksessa se kyllä vaikutti. Lue ensimmäinen viesti. Kun termostaatti poistetaan, lämpöä tulee, missä muualla vika voi olla.

[Maatilallinen]

Juuri näin, pelkällä kiertoveden lämpötilan säädöllä ilman termostaatteja ei kyllä saa aikaiseksi tasaisen lämmintä taloa.

Tasapainotuksessa säädetään pattereiden maksimi virtaama, niin että vettä riittää joka paikkaan ja eri kokoisille pattereille sopivasti eikä kaikki kierrä pannuhuoneen vieressä olevan WCn pikkupatterin kautta ja liru vaan toisessa päässä taloa olevan nurkkahuoneen ison patterin kautta.

Isoissa järjestelmissä tämä on erittäin tärkeää, jotta lämpöä riittää joka paikkaan, omakotitalossa saattaa selvitä ilman tasapainotustakin kaikki täysillä, mutta sitten kyllä paluuvesi on kuumaa. Niin oli mullakin ennen, nykyään palaa 30-40 asteisena kun lähtevä on 70 astetta.

Mitoitustilanteessa kun kattilalta tulee 70 asteista vettä voi tasapainottaa patterit poistamalla kaikki termostaatit ja säätämällä esisäätöjä niin, että kaikissa pattereissa paluuputki on kädenlämpöinen. Silloin tasapainotus on suunnilleen oikein, jos löytyy suunnitelma niin tietysti sen mukaan säädetään sitten.

Tämän jälkeen voi joutua nostamaan säätökäyrää huomattavasti entiseen tilanteeseen verrattuna, kun patterien keskimääräinen lämpötila pienenee ja teho näin vähenee. Lähtevän veden lämpötilaa nostamalla tilanne korjaantuu taas entiselleen.


Jos termostaatit ottaa pois ja sitten kiertoveden lämpöä säätämällä yrittää saada sopivan lämmön aikaiseksi, niin jossain on kyllä kylmä ainakin ajoittain. Kiertoveden täytyy olla niin kuumaa, että teho riittää suurimmankin kulutuksen aikana, esimerkiksi erittäin tuulisella ilmalla, silloin kun ovet on jostain syystä pitkään auki jne... jolloin termostaatteja tarvitaan rajoittamaan vesivirtaa ja säätämään huonelämpötila sopivaksi normaalitilanteessa.

Termostaatin täytyy pystyä säätämään molempiin suuntiin, sekä isommalle että pienemmälle, jos kiertovesi on haljua niin silloin säätö toimii vain pienemmälle päin eikä tehoa saada tarvittaessa enempää. Kun tulee kattilalta kuumaa vettä, niin säätö toimii molempiin suuntiin.


Itsellänikin sattui käymään tilanne, ettei teho kierrossa enään riittänyt kun kulkusillan rakentamisen takia poistettiin vintiltä villat. Kaikki patterit oli kyllä kuumia, minkä n. 45 asteisella vedellä mitä näillä +10 ulkolämpötiloilla säädin tarjoilee, jaksoivat hönkiä, mutta sisälämpötila tipahti 25destä 21teen asteeseen.

Piti nostaa säätökäyriä niin, että alkoi mennä kuumempaa 55-60 asteista vettä niin sitten alkoi taas lämpö riittämään Tämä villojen poisto nyt tietysti oli erikoistilanne, mutta jos kiertovesi on liian haljua niin vastaava ilmiö voi käydä esim. reippaammalla tuulella.

[tessu]

Termostaattihan on vain ihmisten mukavuudenhalua,eihän PorinMatissakaan ole mitään termostaatteja!
Ennen kun oli käsikarat niin lämpöä sai säädeltyä min/max välillä sit kun tuli termarit niin ajateltiin että säästää talo lämmityskustannuksissa kun ei patterit paina punasena kun ihmiset ei ole kotona tms.
Aivan samallalailla on turhia sekottajien termostaatit,ehkä nyt joissain suihkuissa ne on vielä perusteltuja mutta käsienpesualtaaseen en semmosta huolisi,jos on vielä omankaivon vesi rauta ym pitoista on termarit jumissa alleaikayksikön,samoin myös lämpötermarit jumittaa kesän jälkeen ja vaatii rassausta.
Aina kun keksitään uutta niin nykysin se pihistää jostain turhan kulutuksen pois,siksi vanhaantaloon ei aina voi uutta ympätä,tässä meilläkin jollei kunnolla lämmitä niin viileetä on koska kellari kattoon asti betonia ja hohkaa kylmää!
Ja se suurin syy miksi lämpö ei riitä on se että termostaattia EI SAA peittää millään eikä se saa jäädä ikkunan poteroon eikä kukka ym lautojen alle koska sieltä vapautuva lämpö painaa termarin liika aikasin kiinni ja on kylmä.

[jalat]

Ostamassamme talossa oli 13kpl vesikiertoisia lämpöpattereita. Muutamissa oli alkuperäisiä vipumallisia säätimiä ilman termostaatteja. Ja osassa ulkonäöstä päätellen oli 20-40 vuotta vanhoja termostaatteja. Kesän jäljiltä kaikki näytti silti olevan täysillä. Ja ne vipusäätimet olivat kiinni. Vipusäädintä kääntäessä alkoi kaksi niistä myös tiputtamaan vettä tippoina.

En viitsinyt lähteä tiivisteitä noihin metästämään. Vanhaa tekniikkaa muutenkin. Ei muutakun kaikista termareista ja putkien paksuuksista valokuvat kännykällä ja mars kauppaan. Ostin kaikkiin uudet Danfossin termostaatit sekä termostaattirungot. Tuli maksamaan noin 450e kokonaan. Ne kun vaihdettiin paikoilleen kera hampun ja putkikitin, niin johan rupesi vesi kiertämään ja kaikki patterit lämpiämään :)

Vanhojen termostaattien kunnosta en osaa sanoa, mutta termostaattirungot oli muutama aivan jumissa. Eivät liikkuneet mihinkään suuntaan. Ei ihme jos oli osa pattereista aivan kylmiä, vaikka oli termari täysin auki. Nyt talo lämpenee ja joka paikassa tuntuisi olevan tasainen lämpö. Suosittelen tekemään tuon investoinnin, mikäli termostaatit ovat vanhoja. Vaihtaa samantien ne termostaattirungot termostaattien lisäksi. Työtähän siinä pikkuisen enemmän on, mutta eipä niihin tarvitse sitten koskea taas vuosikausiin tai vuosikymmeniin. Edellinenkin asukki varmaan olisi jättänyt talon myymättä, jos kämppä lämpiäisi näin hienosti.

Todennäköisesti säästyy parissa vuodessa muutenkin tuo termostaatteihin ja runkohin mennyt raha, kun ajattelee, että patteriverkostoon ei tarvi suoltaa niin kuumaa vettä, että niistä lämpimistä pattereista riittäisi lämmitystä myös niihin kylmät patterit omaaviin huoneisiin. Samalla vaihtui manuaalisuntti oumannin automaattisunttiin. Hienosti on paketti pelannut näillä keleillä ainakin. Pelkkää säästöä jatkossa. Mielenkiintoista ensimmäisen vuoden jälkeen katsoa paljonko sitä öljyä meni ja verrata sitä siihen rahasummaan, mikä suurinpiirtein edellisillä omistajilla kuulemma meni.

[lmfmis]

Joskus mietin jos tällaisella modernilla ajastus/ohjelmointi termarilla olisi jotain käyttöä - mutta en keksinyt.

Halpojahan ovat ja osaavat kompensoida tuuletusikkunan avauksen yms



Käy siis Danfossin runkoihin joita taitaa suomessa olla kaikki

http://www.conrad.com/eQ%2d3-Model-K-Ra ... ireusocl=1

[jalat]

Itsekin noita katselin tuossa juuri ennen termostaattijumppaa. Mutta tarkemmin pohdittuani aika hifistelyksi menee. Ja mikä on käytännöllisyys kun omat lapset, vieraat lapset ja aikuiset painelevat noita nappeja uteliaisuuttaan jatkuvasti. Samoin lisäkuluja paristojen vaihdon myötä. Lämmityspattereita kun tapaa taloissa olla pitkälle toistakymmentä. Jotenkin tuntuu että helpommalla pääsee, kun osti perinteiset väännettävät danfossit.

[Kuvaja]

Otetaampa taas esille.

Kukas se kertais asian vielä mulle?

Tilanne siis se, että talossa Kaukolämpö. Vaihtimena Danfossin hertta-300 (muistaakseni ). Ulkoanturi on, mutta sisäanturia ei. Vesikiertopattereita on kahdessa kerroksessa yhteensä 13. Autotallissakin on yksi, mutta se on ihan yksinäisenä, irrallaan muista (menee suorat linjat, joissa ei ole muita pattereita). Asiaa helpottaaksemme, pattereita on sekä yksi - että kaksiputkijärjestelmissä. Yksiputkijärjestelmä on useammassa piirissä. kaksi -kolme patteria samassa.

Lämmintä on ja lämpimämpi tulee jos avaa termostaatteja. ongelmana on se, että patterit lämpiää vain yläosastaan. Patterit on ylimitotettu (laskin itse ja säästin...) silmällä pitäen mahdollista lämmönlähteen vaihtoa tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä olen kiertoon lähtevän veden läpötilan rajottanut +65 asteeseen. Silti se palaa 55 asteisena. Järjestelmää ei ole "oikeasti" säädetty. Olen vain räpeltänyt vaihtimen käyrän kanssa ja patteritermostaattien. Ne toimii asiallisesti. Pakkasen hellittäessä tuntuu hieman vetoa, kun patteri menee melkein kiinni toviksi. Läpötila pysy tasaisena.

Ilmeisesti virtausta pitäisi rajoittaa noista termostaattirungoista. Onko jotain nyrkkisääntöä? Mitä kannattaisi laittaa arvoiksi vaihtimelle, kun alan säätäämään. Patterit kaksilevyisiä, uusia, 600*1600.

Tällä hetkellä, kun ulkona -8 astetta, pattereista kuumana noin 5 senttiä ylälaidasta...

Kiitoksia.

[lmfmis]

Liian kuuma kiertovesi, siksi vain kuumana ylälaidasta.

Meillä kiertää -8 asteessa noin 37 asteinen vesi...


.....65 asteinen voisi olla johonkin -30 asteen pakkaselle hyvä

[Kuvaja]

Kai tuon pömpelin pitäis ittekki osata säätyä? Meinaako tämä nyt sitä, että pitää käyrää muuttaa pienemmäksi vai? Jos lasken kierron lämpöä, joudun laukkomaan kellarissa jatkuvasti. Keli voi päivän aikana vaihtua esim -40 asteesta -20:een.

[Maatilallinen]

Perussäätö on tekemättä, 55 astetta paluuvetenä on aika lämmintä. Mulla pysyy alle 50 vaikka menovesi nousisi sinne 80 paremmalle puolelle.

Itse perussäädin tämän talon siten, kun ei suunnitelmia ole, että pakkaspäivänä kun verkostoon meni n. 70 asteinen vesi niin kiertovesipumppu pienimmälle nopeudelleen ja kaikki termostaatit pois, sitten vaan esisäätöjä säätämään niin, että jokaisen patterin paluuputki tuntui vähän kättä lämpöisemmältä.

Säätöarvot jäivät RA-N venttiilillä 1-4 välille. Tuo 4kin on autotallin todella isossa patterissa, muissa maksimi säätöarvo jäi kolmoseen. Joissain pienemmissä pattereissa oli esisäätöarvo 1kin liikaa, ja virtausta piti vielä lisäksi kuristaa paluuventtiilillä.

Tuo menovesi sitten, jos jatkuvasti vain ylälaidasta kuumana niin liian lämmintä on, tosin mullakin tässä näin -8 asteessa menee n. 65 astetta verkostoon. Patterit hehkuu kuumina eikä tarvitse ainakaan palella -30 pakkasella menee jotain 80-90 astetta.

Sen automaattisen säädön tarkoitus on juuri se ettei tarvitse kellarissa juosta, eli käyrän kun saa kohdilleen niin joka säällä on sopivan lämpöistä vettä. Itse tosin en ole ihan asteen päälle sitä laittanut, vaan reippaasti lämpöä putkistoon ja sitten termostaateilla lämmöt kohdilleen.

[Oppes]

Tässä on jotain epäjohjonmukaista Kuvaja. Jos patterit on alaosastaan kylmät, miten paluuvesi voi olla 55 astetta? Mistä se kuuma tulee? Onko meno ja paluuputki yhdistetty jostain? Silloin patterit ei halua lämmetä kun ei niissä vesikään kierrä. Termostaattien säätö, uusiminen tai perussäädön tekeminen ei auta mitään. Lenkissä voi olla jonkunlainen ilmaus/huuhtelu-venttiili, joka päästää veden kiertämään vapaasti. Se pitää sulkea. En kyllä käsitä miksi sellainen olisi laitettu. Mutta pääsihän Nokiallakin paskavettä käyttöveteen.